Kuva: á, Wikimedia, Creative Commons

Kannatamme Vartiosaaren suunnittelemista virkistysalueeksi. Vartiosaaressa on arvokasta luontoa, se on kulttuurihistoriallisesti tärkeä hyvin säilyneenä osana Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutusta ja se on helsinkiläisille tärkeä virkistysalue.

Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu

Vartiosaaren suunnittelun lähtökohtana tulee olla luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden mahdollisimman laaja säilyminen. Saaren arvokkaimmille metsä- ja kallioalueille on perustettava luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueiden perustaminen olisi myös kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista. Muuallakin tulee pidättäytyä laajoista puunkaadoista. Lahopuun määrää tulee pyrkiä lisäämään metsissä. Vartiosaari on liitettävä suunniteltuun Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon.

Vartiosaaren kautta kulkee seudullinen viheryhteys. Riittävä ekologinen käytävä eri eläinlajeille on säilytettävä. Alueella esiintyy lukuisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joille nykyinen käytävä on elinehto. Saaressa on Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuriesiintymä ja harvinaislaatuinen kotkansiipilehto, joiden säilyminen tulee varmistaa.

Säilyneet huvilat ja arvokkaimmat muut rakennukset on suojeltava asemakaavalla. Myös muinaishautojen ja muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilyminen on turvattava. Puutarhojen ennallistaminen on tehtävä ilman laajamittaista puiden kaatoa.

Uutta merkittävää rakentamista ei tule sallia. Uusia rakennuksia tulee korkeintaan toteuttaa tuhoutuneiden rakennusten tilalle.

Liikenneyhteydet

Reposalmen yli voisi harkita kevyttä ja kapeaa, vain jalankulkijoille ja pyöräilijöille, tarkoitettua siltaa. Siltasuunnitelmassa kaavailtu 8 m leveä raskas betonisilta on kuitenkin liian massiivinen. Huoltoliikenne tulee jatkossakin hoitaa tavalla, joka ei vaadi moottoriajoneuvojen ajamisen sallimista Vartiosaaressa. Relevantti vaihtoehto sillalle on hoitaa saaren liikenne jatkossakin sähkökäyttöisellä lautalla Reposalmen ja/tai Jatansalmen yli. Lautan lisäksi voisi talvikäytöön harkita ponttoonisiltaa. Kiinteä silta olisi kuitenkin lauttaa parempi vaihtoehto esteettömyyden kannalta.

Ramsinsalmen siltaa ei tule toteuttaa. Silta olisi massiivinen ja muuttaisi maisemaa huomattavasti. Silta ja siihen johtavat tiet uhkaisivat myös Ramsinniemen herkkää luontoa. Ramsinsalmen sillalle on vaikea nähdä merkittäviä liikenteellisiä perusteluja sillä se parantaisi Vartiosaaren saavutettavuutta lähinnä vain Vuosaaresta. Sillan alustava kustannusennuste on siltasuunnitelman mukaan vuoden 2012 hintatasossa n. 13 milj. euroa (alv 0%), mikä on todella paljon niin vähäisestä liikenteellisestä hyödystä. Vartiosaaren saavutettavuutta Vuosaaresta voitaisiin sillan sijasta parantaa kutsuvenepalvelulla.

Vartiosaareen ei tule toteuttaa raitiotietä tai moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja teitä. Myöskään baanatasoista pyöräily- ja kävelytietä ei pidä rakentaa, sillä se muuttaisi saaren maisemia liikaa ja sen alta tuhoutuisi arvokkaita biotooppeja. Baana Vartiosaaressa olisi ensisijaisesti tarkoitettu läpiajoliikenteeseen, joten se on liikenteellisesti turha ilman Ramsinsalmen siltaa.

Helsingin seudun Maan ystävät ry

Kävely, pyöräily ja apuvälineillä liikkuminen on ollut monin paikoin vaarallista koko kuluneen talven ajan kunnossapidon puutteiden vuoksi pääkaupunkiseudulla. Tämä on vähentänyt kaupunkilaisten arkiliikkumista. Pahimmassa tilanteessa ovat olleet liikkumisrajoitteiset henkilöt, jotka pahimmillaan eivät ole voineet poistua kotoaan useisiin viikkoihin.

Tiedossa on, että valtaosa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Kodin lähiympäristön merkitys arkiliikkumispaikkana on keskeinen kaikille. Esteettömyyteen tulee kiinnittää enemmän huomiota talvikunnossapidossa, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikkua myös omatoimisesti kaupungissa.

Väestöstä noin 15 prosenttia on liikkumisrajoitteisia henkilöitä. Kun mukaan lasketaan ikääntyneet, jotka käyttävät apuvälineitä sekä lapsiperheet, joilla on mukana lastenrattaat, korostuu esteettömyyden merkitys entisestään.

Jalankulku, pyöräily sekä apuvälineillä liikkuminen lisääntyy, jos niihin kannustetaan laadukkailla liikennejärjestelyillä ja kunnossapidolla.

Kunnossapidosta vastaavilta vaaditaan korjausliike jalankulun ja pyöräliikenteen väylien hoidossa

Kaikille kaduille ja teille on määritelty hoitoluokat ja jokaisella niistä on kunnossapitolain mukainen vastuutaho. Väylien hoitoluokissa on otettu huomioon kaikki liikennemuodot, niiden tärkeimmät reitit ja liikennemäärät. Kun kunnossapitoa tehdään, se tulee suorittaa näiden hoitoluokkien mukaan.

Helsingin seudun pyöräilijät ry:n havaintojen mukaan jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ei hoideta sovittujen hoitoluokkien mukaisesti kuten ajoratoja pääsääntöisesti hoidetaan. Jalankulun ja pyöräliikenteen väylien kunnossapitoa on laiminlyöty koko pääkaupunkiseudulla vakavasti koko talvikauden 2021-2022. Helsingin seudun pyöräilijät kumppaneineen vaatii, että pääkaupunkiseudun kaupungit ja ELY-keskus varmistavat, että talvella 2022-2023 jalankulun ja pyöräväylien talvikunnossapidon laatu tullaan nostamaan sovittujen hoitoluokkien tasolle, jotta kaikenikäiset ja -kykyiset pääsevät yhdenvertaisesti, turvallisesti ja ennakoitavasti liikkumaan jalan, pyörällä ja apuvälinein.

Talvikunnossapitokriittinen pyöräretki Helsingissä 16.3. 

Talvikunnossapidon puutteiden konkretisoimiseksi Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) järjestää kriittisen pyöräretken keskiviikkona 16.3.

Kriittinen pyöräretki kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla jalankulun ja pyöräliikenteen väylien talvikunnossapito on laiminlyöty kuluneen talven ajan ja jossa nämä väylät ovat olleet vaarallisessa kunnossa, vaikka edellisistä lumisateista olisi jo viikkoja.

Pyöräväylän ollessa huonossa kunnossa pyöräilijän paikka on ajoradalla. Sekaliikenteessä ajaminen moottoriliikenteen mukana ei kuitenkaan tunnu turvalliselta kaikenikäisille ja -kuntoisille kaupunkilaisille. Tule mukaan osoittamaan, että pyöräliikenne on tärkeä tapa liikkua kaupungissa ja se tulee mahdollistaa myös talvikunnossapidon toimilla. Pyöräretki kestää noin tunnin ja vauhti on sopivan leppoisa kaiken kuntoisille ja ikäisille, myös lapsiperheille.

Kriittinen pyöräretki poljetaan keskiviikkona 16.3. Mielenosoitus lähtee Rautatientorilta. Kokoontuminen klo 17.30 ja lähtö klo 18.00. Reitti löytyy tästä kartasta.

Tapahtuma Facebookissa.

Mukana tiedotteessa:

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo)
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Helsingin seudun maan ystävät ry
Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta HYY
Hermanni-Vallila Seura ry
Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry
Kynnys ry
Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry
Pyöräpaja ry
Soveltava Liikunta SoveLi ry
Ympäristöjärjestö Dodo ry

Lisätietoja antavat:

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) 
Henni Ahvenlampi
toiminnanjohtaja
041 319 1002
henni.ahvenlampi(a)hepo.fi 

Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Pirjo Virtaintorppa
toiminnanjohtaja
09 7206 2415
pirjo.virtaintorppa(a)hiy.fi

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Heikki Majava
toiminnanjohtaja
040 562 2212
heikki.majava(a)hun.fi

Kynnys ry
Sanni Purhonen
tiedottaja
045 7732 4116
sanni.purhonen(a)kynnys.fi

Helmikuussa 2022 EU-komissio hyväksyi esityksen ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun (taksonomiaan), vaikka nämä eivät täytä EU:n asiantuntijoiden asettamia ympäristökriteerejä.

Maan ystävät on allekirjoittanut yhdessä 91 muun kansalaisjärjestön kanssa avoimen kirjeen, jolla halutaan varmistaa, että finanssi-instituutioiden vihreät sijoitukset sulkevat pois maakaasun ja ydinvoiman huonosta EU:n taksonomiasta huolimatta.

Kirje on julkaistu alun perin 10. maaliskuuta 2022 englanniksi Reclaim Finance -järjestön sivulla. Hiilivapaa Suomi -kampajan tekemä käännös kirjeestä on luettavissa alla.

*****

Rahoituslaitosten on jätettävä maakaasu ja ydinvoima kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle, jotta taksonomiasta ei tule viherpesun väline

Arvon pankit, sijoittajat ja vakuutuksenantajat,

Helmikuun 2. päivänä vuonna 2022 Euroopan komissio esitti, että maakaasu ja ydinvoima sisällytetään osaksi kestäviä investointeja koskevaa EU:n luokitusjärjestelmää (EU-taksonomia) [1]. Tämä päätös johtaa siihen, että tieteeseen perustuva kehys, jota oltiin rakennettu kaksi vuotta ja jonka tarkoitus oli ohjata sijoituksia kestäviin toimintoihin, muuttui hyvin poliittiseksi asiakirjaksi, joka tekee myönnytyksiä maakaasun ja ydinvoiman puolustajille. 

Tämä päätös ei ole oikeudenmukainen eikä perustu tieteeseen, ja asiasta vastaavien  rahoituslaitosten on julkisesti sitouduttava olemaan markkinoimatta maakaasu- ja ydinenergiaa käyttäviä tuotteitaan tai joukkolainojaan kestävinä, vihreinä tai vastuullisina. 

Sekä maakaasu [2] että ydinvoima jätettiin taksonomian ulkopuolelle Euroopan komission nimittämän asiantuntijaryhmän loppuraportissa. Ulkopuolelle jättämisen syyt olivat yksinkertaiset: maakaasun energiantuotannolla on merkittävät kasvihuonekaasupäästöt eikä ydinjätteen hävittämiselle ole vieläkään yhtään todistetusti kestävää ratkaisua [3]. Maakaasu- ja ydinvoimalobbarit ja ne EU-jäsenmaat, jotka ovat panostaneet näihin teollisuuden aloihin, olivat kuitenkin eri mieltä, ja Euroopan komissio teki tietoisen päätöksen sallia uusien maakaasuvoimalaitosten ja ydinvoimaloiden sisällyttäminen EU-taksonomiaan. 

Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima olivat ainoat toiminnot, jotka hyötyivät erityisprosessista. Ydinenergiaa ehdotti tarkasteltavaksi Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC, jolla on sidoksia ydinvoima-alaan [4] ja joka antoi ymmärtää, että ydinjätteen loppusijoittamisen ongelma olisi ratkaistu. Se ei ottanut huomioon onnettomuuksien mahdollisuutta eikä ollut perillä uraanin toimitusketjun ympäristöongelmista [5]. Maakaasun sallittiin poiketa kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvoista sähkön- ja lämmöntuotantotavoitteiden osalta ja se saa tuottaa kolminkertaisesti päästöjä suhteessa muihin taksonomian tuotantomenetelmiin [6].

Maakaasun ja ydinvoiman sisällyttäminen EU-taksonomiaan tarkoittaa, että tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen lukuisat varoitukset jätettiin huomioimatta, ja moinen päätös vaarantaa EU:n kestävän siirtymän. Uuden taksonomian mukainen maakaasuvoimalaitos, joka tuottaa päästöjä 270 grammaa hiilidioksidiekvivalentteja kilowattituntia kohden (gCO2e/kWh) tuottaisi jo enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin mitä EU:n nykyisen sähköntuotannon hiili-intensiteetti keskimäärin on ja 16–38-kertaisesti päästöjä verrattuna maatuulivoimaan [7], ja siksi se estäisi EU:n energiajärjestelmää saavuttamasta hiilineutraaliutta vuosikymmeniin [8]. Ydinjätekin tuottaa suuria ongelmia kestävyyden näkökulmasta [9]. Lisäksi kestää pitkään, ennen kuin uudet ydinvoimareaktorit alkavat tuottaa sähköä, mikä johtaa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden jatkoaikoihin. Lisäksi sekä ydinenergia että maakaasun polttaminen heikentävät veden saatavuutta ja laatua.

Sisällyttämällä fossiiliset kaasut ja ydinvoiman EU-taksonomiaan ilman läpinäkyvää prosessia komissio tekee tyhjäksi unionin toimielinten ja asiantuntijaryhmien neljän vuoden työn ja vahingoittaa EU:n kestävän rahoituksen lippulaivaa.

Euroopan unionin oma kestävän rahoituksen foorumi, useat kestävän rahoituksen asiantuntijat ja ryhmät, joihin kuuluvat myös eurooppalainen järjestö Eurosif ja YK:n Principles for Responsible Investment -verkosto [10], ovat vastustaneet komission ehdotusta maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ja korostaneet, että se heikentäisi luottamusta uuteen toimintakehykseen ja sillä olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Euroopan investointipankin pääjohtajan mukaan pankki ottaa käyttöön omat, tiukemmat, kriteerit [11]. Euroopan kuluttajajärjestö (BEUC) tiivisti asian arvostelemalla vihreän rahoituksen suunnitelmia ankarasti sanoin: “järjestäytynyttä viherpesua, jota ei voi hyväksyä”.

Tätä mieltä ovat monet rahoituslaitoksista, taksonomian ensisijaisista käyttäjistä. IIGCC – sijoittajaryhmä, joka muodostuu yli 370 instituutiosta ja jolla on 50 biljoonaa dollaria hoidettavina olevia varoja – vastusti kaasun sisällyttämistä taksonomiaan, koska se “heikentäisi taksonomian uskottavuutta ja EU:n sitoutuneisuutta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä”. Useat yksittäiset rahoituslaitokset esittivät samanluonteisia mielipiteitä maakaasusta tai ydinvoimasta, kuten ranskalainen Mirova, alankomaiset Achmea ja ABP, saksalainen Union Investment ja GLS sekä itävaltalainen Raiffeisen Bank International [12].

Vastuu siitä, ettei asiakkaita johdeta harhaan, on nyt rahoituslaitoksilla.  

Vaikka delegoidussa säädöksessä rahoituslaitosten kaasu- ja ydinenergia-alalla harjoittamia toimia koskevatkin julkistamisvaatimukset, eurooppalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heille kestävinä myydyillä tuotteilla tueta maakaasua tai ydinvoimaa, eikä heidän täydy tarkistaa sitä itse. Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima jätetään olemassaolevien maailmanlaajuisten vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden ja useiden rahoitustuotteiden ympäristömerkkien [13] ulkopuolelle Euroopassa. EU-taksonomia ei saa olla tekosyy ottaa askelia taaksepäin.

Me, Euroopan kansalaisjärjestöt, pyydämme rahoituslaitoksia sitoutumaan julkisesti jättämään maakaasun ja ydinvoiman kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle. Tähän kuuluu myös näiden energialähteiden jättäminen 9 artiklan rahastojen ulkopuolelle [14].

Euroopan kansalaisia ei saa huijata uskomaan tukevansa kestävää siirtymää käyttäessään ilmastotaksonomiaa, kun he todellisuudessa tietämättään tukevat fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman edistämistä.

Allekirjoittajat

Maan ystävät ry

Hiilivapaa Suomi

… ja 90 muuta kansalaisjärjestöä.

 

ALAVIITTEET

[1] Yksityiskohtaisempi analyysi maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ks. Reclaime finance’s analysis.

[2] Fossiilikaasu sisällytettiin mukaan vain, mikäli se ei tuota yli 100gCOe/kWh. Tämä raja-arvo on huomattavasti alhaisempi kuin kuin mihin tämän hetken tehokkaimmat laitokset yltävät (210-230 gCOe/kWh sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla). Raja-arvon saavuttaminen edellyttäisi mittavia investointeja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan. Tällaisen teknologian käyttöönotto on hyvin kallista ja epävarmaa, joten raja-arvon sisällä toimivien laitosten rakentaminen tuskin toteutuu. Näin ollen kaasu olisi ko. raja-arvolla jäänyt käytännössä taksonomian ulkopuolelle.

[3] Maailmassa on tällä hetkellä tuotettuna jo noin 250,000-300,000 tonnia myrkyllistä ja erittäin radioaktiivista jätettä, jolle ei ole loppusijoituspaikkaa.

[4] Ks. Greenpeacen selvitys siitä kuinka YTK ja ydinvoima-ala ovat sidoksissa toisiinsa

[5] Okology Institute, EU:n terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tieteellinen SCHEER-komitea ja saksalainen BASE ovat tehneet analyysin YTK:n raportista. Reclaim Finance on tehnyt tiivistelmän YTK:n raportista. 

[6] Muille taksonomiaan sisällytetyille lämmön- ja sähköntuotannontavoille on asetettu raja-arvoksi 100gCO2e/kWh. Maakaasun 270gCO2/kWh:n raja-arvo on palamispisteen suora päästövaikutus, kun taas 100gCO2/kWh viittaa koko elinkaareen. IPPC:n mukaan tämä kuvastaa mediaanina 32 % eroa päästöissä fossiiliselle kaasulle.

[7] 270gCO2e/kWh-raja-arvo on korkeampi kuin Euroopan investointipankin asettama raja-arvo lainoilleen (250 gCO2e/kWh). Laitosten raja-arvo on huomattavasti korkeampi kuin Euroopan sähköntuotannon keskimääräinen hiilipäästö (215 gCOe/kWh vuonna 2020 IEA:n mukaan ja 226gCO2/kWh Emberin mukaan) ja uusiutuvien energianlähteiden päästöt (8-83g aurinkosähkön osalta ja 7-16 maatuulivoiman osalta Euroopassa koko elinkaari huomioiden tuoreen YK:n tutkimuksen mukaan).

[8] Kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen suunnattujen investointien takaisinmaksuaika on yleensä yli 10 vuotta (9–17 vuotta useissa Pohjois-Amerikan osavaltioissa). Kaasuvoimalat toimivat Euroopassa keskimäärin 25-30 vuotta, pisimmillään 40-50 vuotta.

[9] Ks. lisätietoja ydinvoiman vaikutuksesta taksonomian päämääriin kansainvälisen kestävän rahoituksen foorumin raportista ja Euroopan ympäristökeskuksen mietinnästä.

[10] Ks. Elisa Attalin ja Jan Vadermosten kirjoitus.

[11] Ks. Bloombergin artikkeli pääjohtaja Hoyerin mielipiteestä liittyen taksonomiaan.

[12] Ranskalaisen Mirovan toimitusjohtaja on puhunut julkisesti kaasun taksonomiaan sisällyttämistä vastaan. Useita saksalaisia finanssialan toimijoita ja itävaltalainen RBI ovat puhuneet ydinvoiman sisällyttämistä vastaan. Hollantilaiset finanssialan toimijat – kuten Achmea, ABP, ABN, AMRO ja Triodos – Ovat julkaisseet lausunnon molempien energiamuotojen sisällyttämistä vastaan. Tanskalaiset Folkesparekassen ja Merkur Cooperative Bank ovat myös vastustaneet kaasun sisällyttämistä.

[13] Mukaan lukien Pohjoismaisen ympäristömerkin tai ranskalaisen Greenfin-merkin.

[14] Artiklan 9 (kestävää rahoitusta koskevien tietojen raportointiasetuksessa / SFDR-asetuksessa) rahastolla tarkoitetaan rahastoa, jonka “tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen” tai “tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä”.

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi reilun kaupan luomupuuvillasta tehdyn t-paidan pyöräpainatuksella!

Mustan paidan etupuolelle on painettu polkupyörän kuva ja selkäpuolelle Maan ystävien logo. Painotyön on toteuttanut Osuuskunta Väenvoima ja paidat on valmistanut Neutral. Kaikki paidat ovat unisex-mallisia. Paitoja löytyy S-, M-, L- ja XL-kokoisina.

Saat lahjan kun liityt 31.3.2022 mennessä.

Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto[ät]maanystavat.fi
puh: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2022:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!

Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.

Valtakunnallinen toiminta järjestetään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:

– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan keskittyy vuonna 2022 Fortumiin, joka omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kautta valtavan määrän hiili- ja maakaasuvoimaa ympäri Eurooppaa. Kampanja tekee myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa.

– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.

– Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Vuonna 2022 ruokatoiminta keskittyy kaupunkiviljelyyn, tapahtumien järjestämiseen ja yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa.

– Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.

– #CAPkuntoon! -kampanja keskittyy erityisesti EU:n CAP-maatalousohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaan. Kampanja järjestää myös muuta toimintaa maatalouspolitiikkaan, kestäviin elintarvikejärjestelmiin ja kestävään ruokapolitiikkaan liittyen.

– Kaivosryhmä tutkii erityisesti Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.

– Vesitoiminta tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta sekä osallistuu kansainväliseen vesikysymyksiin liittyvään toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa
kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen sosiaalifoorumia ja Tampereen sosiaalifoorumia.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiö-vastuu lainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.

– Ydinvoimatoiminta kritisoi Suomen ydinvoimahakkeita ja pitää esillä ydinvoimaan liittyviä ympäristöongelmia.

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

Jäsenenä annat arvokkaan tukesi kaikelle tälle, suurkiitos siitä jo etukäteen!

—

Mikä Maan ystävät:

Maan ystävät ry (MY) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. MY on toiminut ympäristönsuojelun, kehityskysymysten, ihmis- ja eläinoikeuksien, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisaktiivisuuden edistämisen puolesta jo 25 vuoden ajan. MY toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MY on osa vuonna 1971 perustettua kansainvälistä verkostoa (Friends of the Earth International, FoEI), johon kuuluu jäsenjärjestöjä kaikista maanosista, ja näissä miljoonia jäseniä ja tukijoita. MY toimii myös osana Euroopan Maan ystäviä (Friends of the Earth Europe, FoEE) ja yhteistyötä tehdään myös Euroopan Nuorten Maan ystävien (Young Friends of the Earth Europen, YFoEE) kanssa.

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Maan ystävien teemoihin liittyvän kirjan!

Voit valita lahjaksi yhden seuraavista kirjoista:

Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto

Risto Isomäki: Meat, milk & climate

Markku Tahkokorpi (toim.): Aurinkoenergia Suomessa

Saat lahjan kun liityt 28.2.2022 mennessä.

Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto[ät]maanystavat.fi

puh: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2022:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!

Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.

Valtakunnallinen toiminta järjestetään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:

– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan keskittyy vuonna 2022 Fortumiin, joka omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kautta valtavan määrän hiili- ja maakaasuvoimaa ympäri Eurooppaa. Kampanja tekee myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa.

– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.

– Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Vuonna 2022 ruokatoiminta keskittyy kaupunkiviljelyyn, tapahtumien järjestämiseen ja yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa.

– Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.

– #CAPkuntoon! -kampanja keskittyy erityisesti EU:n CAP-maatalousohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaan. Kampanja järjestää myös muuta toimintaa maatalouspolitiikkaan, kestäviin elintarvikejärjestelmiin ja kestävään ruokapolitiikkaan liittyen.

– Kaivosryhmä tutkii erityisesti Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.

– Vesitoiminta tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta sekä osallistuu kansainväliseen vesikysymyksiin liittyvään toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa
kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen sosiaalifoorumia ja Tampereen sosiaalifoorumia.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiö-vastuu lainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.

– Ydinvoimatoiminta kritisoi Suomen ydinvoimahakkeita ja pitää esillä ydinvoimaan liittyviä ympäristöongelmia.

 

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

 

Jäsenenä annat arvokkaan tukesi kaikelle tälle, suurkiitos siitä jo etukäteen!

—

Mikä Maan ystävät:

Maan ystävät ry (MY) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. MY on toiminut ympäristönsuojelun, kehityskysymysten, ihmis- ja eläinoikeuksien, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisaktiivisuuden edistämisen puolesta jo 25 vuoden ajan. MY toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MY on osa vuonna 1971 perustettua kansainvälistä verkostoa (Friends of the Earth International, FoEI), johon kuuluu jäsenjärjestöjä kaikista maanosista, ja näissä miljoonia jäseniä ja tukijoita. MY toimii myös osana Euroopan Maan ystäviä (Friends of the Earth Europe, FoEE) ja yhteistyötä tehdään myös Euroopan Nuorten Maan ystävien (Young Friends of the Earth Europen, YFoEE) kanssa.

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi reilun kaupan luomupuuvillasta tehdyn t-paidan pyöräpainatuksella!

Mustan paidan etupuolelle on painettu pyöräkuvio ja selkäpuolelle Maan ystävien logo. Painotyön on toteuttanut Osuuskunta Väenvoima ja paidat on valmistanut Neutral. Kaikki paidat ovat unisex-mallisia. Paitoja löytyy S-, M-, L- ja XL-kokoisina.

Saat lahjan kun liityt 31.1.2022 mennessä.

Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkäkokoisen paidan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto[ät]maanystavat.fi

puh: 045 886 3958

 

Toiminta vuonna 2022:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!

Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.

Valtakunnallinen toiminta järjestetään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:

– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan keskittyy vuonna 2022 Fortumiin, joka omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kautta valtavan määrän hiili- ja maakaasuvoimaa ympäri Eurooppaa. Kampanja tekee myös yhteistyötä Euroopan tasolla muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa.

– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.

– Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Vuonna 2022 ruokatoiminta keskittyy kaupunkiviljelyyn, tapahtumien järjestämiseen ja yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa.

– Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.

– #CAPkuntoon! -kampanja keskittyy erityisesti EU:n CAP-maatalousohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaan. Kampanja järjestää myös muuta toimintaa maatalouspolitiikkaan, kestäviin elintarvikejärjestelmiin ja kestävään ruokapolitiikkaan liittyen.

– Kaivosryhmä tutkii erityisesti Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.

– Vesitoiminta tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta sekä osallistuu kansainväliseen vesikysymyksiin liittyvään toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa
kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen sosiaalifoorumia ja Tampereen sosiaalifoorumia.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiö-vastuu lainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.

– Ydinvoimatoiminta kritisoi Suomen ydinvoimahakkeita ja pitää esillä ydinvoimaan liittyviä ympäristöongelmia.

 

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

 

Jäsenenä annat arvokkaan tukesi kaikelle tälle, suurkiitos siitä jo etukäteen!

 

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kiinnostavaa Maan ystävien teemoihin liittyvää luettavaa!

Voit valita lahjaksi yhden seuraavista kirjoista:

Hanna Nikkanen & työryhmä: Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto

Risto Isomäki: Meat, milk & climate

Markku Tahkokorpi (toim.): Aurinkoenergia Suomessa

Saat lahjan kun liityt 31.12.2021 mennessä. Liity ja maksa jäsenmaksusi viimeistään 17.12. mikäli haluat saada kirjan ennen joulua (loput kirjat lähetetään tammikuussa).

Kirjoja on rajallisesti varastossa. Mikäli joku kirjoista loppuu, tarjoamme tilalle toisen vaihtoehdon. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto[ät]maanystavat.fi

puh: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2021:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!

Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.

Valtakunnallinen toiminta tehdään erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä:

– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan toiminta keskittyy Fortumiin, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta suuren määrän hiilivoimaa ympäri Eurooppaa.

– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä pyrkii tuomaan ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanista kasvisruokaa sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa sekä Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanjassa, jotka edistävät ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen saatavuutta joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmän toiminta keskittyy Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmiin. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Ryhmä seuraa erityisesti suomalaistaustaisten sellu- ja puuplantaasiyritysten kansainvälisiä toimia.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Maailman (WSF) sosiaalifoorumien osalta.

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.