Maanantaina 22 helmikuu 2016  –  juuri käynnistyvien TTIP-neuvottelujen 12. kierroksen alla  –  280 kansalaisjärjestöä ja verkostoa eri puolilta Eurooppaa ovat Yhdysvaltain ja Kanadan ryhmien tukemina vaatineet Euroopan komissiota ja Yhdysvaltain kaupallisia edustajia poistamaan välimiesmenettelyn (Investor State Dispute Mechanism, ISDS) ja sitä korvaavan ICS-menettelyn (Investor Court System) TTIP:stä, CETA:sta ja kaikista muista kauppasopimuksista. Asia palaa neuvottelupöytään kahden vuoden tauon jälkeen sen päädyttyä edellisellä kerralla umpikujaan.

Julkilausuman allekirjoittajat tuomitsevat Euroopan komission toimet ISDS-sääntelyoikeuden uudelleen nimittämiseksi. Myös ICS:ään sisältyvä sääntelyoikeus voisi merkittävällä tavalla rikkoa kansallisten hallitusten esimerkiksi kansanterveyttä, ympäristöä ja yhteiskuntaa suojaavia lainsäädännöllisiä oikeuksia. Keskeiset huolenaiheet, joiden vuoksi 145 000 vastaajaa sanoi TTIP:n ISDS-mekanismille ei Euroopan komission järjestämän julkisen konsultaation aikana, pätevät myös ICS-tuomioistuimeen. Näitä ovat:

• sekä ISDS ja ICS antavat laajamittaiset oikeudet ulkomaisille sijoittajille, mikä syrjii kotimaisia sijoittajia ja yhteisöjä ilman mitään näyttöä siitä, että ne hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa.

• sekä ISDS että ICS voivat pakottaa hallituksia käyttämään miljardeja euroja veronmaksajien varoja yrityksille maksettaviin korvauksiin kansanterveyden, ympäristönsuojelun, työllisyyden tai muun julkishyödyllisen politiikan edistämisestä, julkishallinnollisista toimista ja jopa tuomioistuinten päätöksistä. Ne eivät takaa, etteivätkö yksityisten yritysten edut voisi vaarantaa yleisen edun nimissä harjoitettavaa politiikkaa.

• ISDS ja ICS eivät ole demokraattisten periaatteiden tai valvonnan alaisia. Parlamentit eivät voi muuttaa sääntöjä jälkikäteen;

• sekä ISDS että ICS heikentävät Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden omien tuomioistuinten oikeudellista toimintaa, sillä ulkomaiset sijoittajat voivat ohittaaa ne;

• sekä ISDS että ICS sivuuttavat sen tosiasian, että Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kanadan oikeusjärjestelmät ovat täysin päteviä käsittelemään ulkomaisten sijoittajien riita-asioita yhtäläisellä ja yhdenvertaisella kansallisella lainsäädännöllä, joka koskee muitakin yhteiskunnan jäseniä.

Uusi ehdotus on ratkaisevassa määrin huonompi kuin nykyinen, jäsenmaiden erillisten investointisopimusten käytäntö, josta on mahdollista perääntyä. ICS:ssa sekä EU että sen jäsenvaltiot olisivat sidottuja TTIP- ja CETA-sopimuksiin, elleivät ne päättäisi erota Euroopan unionista. Mikäli sopimus allekirjoitettaisiin, TTIP:n sisältämä investointisuoja voisi valtuuttaa yli 47 000 yritystä kaikista 51 495 yhdysvaltalaisomistuksessa olevasta, EU:ssa jo nykyisin toimivasta tytäryhtiöstä hyökkäämään Euroopan politiikan ja hallinnon toimia vastaan.

Suomalaisista toimijoista julkilausuman ovat allekirjoittaneet: TTIP-verkosto, Attac ry, CRASH – Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity, Emmaus Aurinkotehdas ry, Maan ystävät ry, Maattomien ystävät ry, Hyvinvointivalion vaalijat ry, Maailmankauppojen liitto ry, Parecon Finland, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Eetti ry, Tekniikka elämää palvelemaan ja Uusi Tuuli ry.

Lisätietoja:

TTIP-verkosto, Marissa Varmavuori, +358 505422067, marissa[piste]varmavuori[at]gmail[piste]com

Maan ystävät on mukana tukemassa Animalian ja SEY:n Eläinlaki-kampanjaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen maailman paras eläinsuojelulaki.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa www.eläinlaki.fi

Miksi kampanja toteutetaan?

Eläimillä on Suomessa hätä. Sadat tuhannet tuotantoeläimet elävät päivittäin oloissa, joita ei nykytietämyksen valossa enää pitäisi sallia. Esimerkiksi lypsylehmistä yli puolet elää suuren osan elämästään päästään kiinni kytkettyinä. Eläinsuojelulaissa tarpeettoman tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Silti säädökset sallivat, että porsaat voidaan kastroida ja vasikoiden sarvenalut polttaa ilman kivunlievitystä.

”Suomen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha ja jäänyt auttamatta jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Tutkimustieto eläinten kyvyistä, tunteista ja tarpeista on lisääntynyt valtavasti. Lain tärkeimmät uudistusta vaativat kohdat koskevatkin eläinten käyttäytymistarpeita, kuten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä kivunlievitystä”, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta.

Hallitusohjelmassa eläinsuojelua ei ole mainittu lainkaan eikä maataloustuottajille saisi sen mukaan aiheutua lisäkustannuksia tuovia velvoitteita tällä hallituskaudella. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta on muistettava, että uusi eläinsuojelulaki tulee vaikuttamaan eläinten oloihin jopa seuraavat parikymmentä vuotta.

”Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa ei saa enää rakentaa uusia parsinavettoja ja Ruotsissa niiden rakentamista ei ole tuettu vuoden 2007 jälkeen. Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan. Suurimmassa osassa EU-maita koirien tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti on jo pakollista. Suomi on tippunut kehityksen kelkasta”, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo vuonna 2011. Animalia ja SEY ovat olleet mukana lakivalmistelun ohjausryhmässä alusta alkaen. Ohjausryhmän työ päättyi vuoden 2015 lopussa ja laki kirjoitetaan valmiiksi viranomaistyönä vuoden 2016 aikana.

Animalia ja SEY aloittavat Eläinlaki-kampanjan, jonka tavoitteena on saada Suomeen eläinsuojelulaki, joka on Euroopan kärkeä. Kampanjassa kerätään allekirjoituksia vetoomukseen, jossa päättäjiltä vaaditaan korjauksia eläinsuojelulainsäädännön vakavimpiin epäkohtiin.

Eläinlaki-kampanjaa tukevat useat julkisuuden henkilöt kuten laulaja Anna Abreu, taiteilija Jani Leinonen ja kirjailija Katja Kettu sekä kymmenet järjestöt. Kampanjan suojelijana toimii Finlandia-voittaja, kirjailija Laura Lindstedt.

Lue lisää Animalian tiedotteesta

Vähimmäisvaatimukset uudelle eläinsuojelulaille

1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.

6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.
 

Kamppailu Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu! Ydinvoiman vastustajat kokoontuvat Pyhäjoelle Reclaim the Cape -toimintaviikolla 22.4.-1.5.2016. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä on mukana Tshernobylin muistopäivänä 26.4. järjestettävässä isossa toimintapäivässä.

Tapaus Fennovoima on tehnyt viime vuosien aikana selväksi, kuinka vähän tavalliset ihmiset voivat vaikutaa demokraattisten ja juridisten vaikutusväylien kautta, kun vastassa ovat valtioiden ja yhtiöiden taloudelliset intressit. Esimerkit maailmalta ovat kuitenkin osoittaneet, että ydinvoimaloita kuten muitakin ongelmallisia jättihankkeita on niiden voimakkaasta poliittisesta tuesta huolimatta onnistuttu pysäyttämään joukkovoimaisella kansalaistottelemattomuudella.

Pyhäjoen ydinvoimalahanketta on kritisoitu voimakkaasti siihen sisältyvistä taloudellisista riskeistä ja poliittista päätöksentekoa leimanneesta suhmuroinnista. Onkin mahdollista, että laput silmillä puutteellisin tiedoin Fennovoimaan lähteneet kunnat joutuvat vielä maksamaan kovan hinnan riskien realisoituessa, kuten ruplan kurssin edelleen heikentyessä sekä sähkön hinnan pysyessä Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana. Monet kaupalliset toimijat ovat jo tehneet johtopäätöksensä Fennovoiman taloudellisista riskeistä ja irtautuneet tai pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Fennovoiman ja Keskon tytäryhtiö Kestran välimiesmenettelyn ratkaisu saattaa avata ovia yhä useampien osakkaiden irtautumiselle.

Ydinvoimasta käydyssä keskustelussa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle pidemmän aikavälin ongelmat, jotka liittyvät keskeisesti ydinvoimaan energiamuotona. Näihin kuuluvat uraanimalmin louhimisen ja rikastamisen aiheuttama saastuminen, jatkuva suuronnettomuuden riski sekä ydinjätteen varastointiin liittyvät vakavat uhkakuvat. Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 osoitti, etteivät edes kehittyneimmät teollisuusvaltiot ole suojassa pahimmalta mahdolliselta skenaariolta. Ydinjäte tulee olemaan uhka ihmiselle ja muulle luonnolle ainakin 250 000 vuoden ajan, eikä missään jätteen loppusijoitusratkaisuissa ole mahdollista ottaa huomioon vuosituhansien aikana todennäköisesti hyvin radikaalisti muuttuvia olosuhteita. On myös tiedostettava, että ydinvoima kytkeytyy tuotantomuotona talouskasvuideologiaan perustuvaan massateollisuuteen ja ylikulutukseen.  Ihmisten ja luonnon hyväksikäyttöön perustuva elämänmuoto on jo nyt aiheuttanut peruuttamatonta tuhoa maapallolle. Pyrkimystä jatkaa massakulutusta pitämällä yllä energiaintensiivistä teollisuutta ydinvoimasähkön avulla ei voida hyväksyä.

Fennovoima muun ydinvoimateollisuuden tavoin markkinoi ydinvoimaa ratkaisuna ilmastokriisiin. Ydinvoimaloiden rakentaminen on kuitenkin hidasta sekä energia- eli siis myös päästöintensiivistä. Samoin uraanivarantojen huvetessa ja malmien köyhtyessä ydinpolttoaineen hankinta tulee vaatimaan yhä enemmän toimenpiteitä ja energiaa. Ainoa tehokas keino reagoida ilmastonmuutokseen on siirtyä nopeasti hajautettuun uusiutuvia hyödyntävään energiantuotantoon sekä etsiä uusia, vähäpäästöisiä tapoja järjestää yhteisöjen elämää.

Tervetuloa siis Pyhäjoelle huhtikuussa osallistumaan itselle sopivassa roolissa Fennovoiman pysäyttämiseen. Toimintapäivän lisäksi tarjolla on työpajoja, luentoja ja taitojen jakamista laajalla kattauksella, ja voit myös itse osallistua ohjelman järjestämiseen. Pyhäjoella viime vuoden huhtikuusta toimineen protestileirin aloitteesta käynnistyneessä Reclaim the Capessa ovat Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmän lisäksi mukana muun muassa Naiset rauhan puolesta -liike ja Hyökyaalto-verkosto.

Lisätietoa tapahtumasta, työpajojen järjestämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta Pyhäjoen protestileirin verkkosivuilta.
Tapahtuma Facebookissa.

Lisätietoa Maan ystävien ydinvoimanvastaisesta toiminnasta.

Lue lisää Fennovoimasta:
Hanna Nikkanen: Fennomania
Angi Mauranen: Fennovoima-kritiikin kolme tasoa

Kattava tietopaketti Fennovoiman hankkeen etenemisestä Pro Hanhikivi -liikkeen sivuilla.

Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta nopeampia päästövähennyksiä sekä energiamurroksen vauhdittamista, jotta tavoitteeseen on mahdollista yltää.

YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen ”selvästi alle” kahden asteen ja pyrkimään kohti ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ehdottamaa puolentoista asteen tavoitetta.

Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

”Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Päästövähennyksiä arvioidaan vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Tiukemman lämpötilarajan myötä EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet, ja niitä on kiristettävä Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
                   
”Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. Nyt on hoidettava kotiläksyt kuntoon ja lähdettävä rohkeasti toteuttamaan sopimusta. Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Ilmastotoimiin tarvitaan aitoa apua

Pariisissa rikkaat maat sitoutuivat jatkamaan ilmastorahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimiin 100 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2025 asti, johon mennessä sovitaan uudesta rahoitustavoitteesta. Summaa on tarkoitus tarkistaa ylöspäin, sillä päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kulkevat käsi kädessä: mitä hitaammin päästöt vähenevät, sitä kalliimmaksi ilmastolasku käy.

”Sopimus on suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea voidaan laskea ilmastorahoitukseksi. Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Sopimuksen mukaan ”merkittävä osa” ilmastorahoituksesta on oltava julkista rahoitusta, ja kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen menevien varojen välillä on oltava ”tasapaino”. OECD:n mukaan tähän mennessä vain 16 prosenttia ilmastorahoituksesta on mennyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten kuivuuteen, tulviin ja muihin äärimmäisiin sääoloihin sopeutumiseen.

”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä, mutta harvoin tuottoisaa bisnestä. Siksi ilmastorahoitukseen tarvitaan myös aitoa julkisista varoista tulevaa tukea. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhien maiden ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville kyse on elämästä ja kuolemasta”, Biström jatkaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat peruuttamattomat vahingot ja menetykset tunnustettiin osaksi uutta ilmastosopimusta. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville ryhmille. Sopimus ei kuitenkaan tarjoa vahvoja takuita tuesta elinehtonsa menettäville ihmisille.

Ihmiset todellinen muutosvoima 
               
Pariisin ilmastosopimus näyttää suuntaa kohti hiilivapaata tulevaisuutta. Tämän lisäksi ihmiset kaikkialla maailmassa vastaavat jo ilmastonmuutoksen haasteeseen edistämällä energiamurrosta kohti hajautettua uusiutuvaa energiaa ja yrittämällä sopeutua äärimmäisiin sääoloihin.

Pariisin ilmastokokouksen alkaessa yli puoli miljoonaa ihmistä marssi maailman kaduilla vaatien parempaa ilmastopolitiikkaa ja vahvempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

”Suomen ilmastolaki on hyvä osoitus siitä, mitä aktiivisella kansalaisvaikuttamisella voidaan saada aikaan. Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän jokaisen etu”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

”Suomen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti kohti kestävää uusiutuvan energian yhteiskuntaa. Hiili- ja turvevoima sekä fossiilisille polttoaineille myönnetyt haitalliset tuet tulee ajaa alas, ja hallituksen on otettava suunta kohti täysin uusiutuviin pohjautuvaa energiajärjestelmää”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Toimituksille tiedoksi

– Ranskan pääkaupungissa Pariisissa 30.11.-12.12.2015 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto ja WWF Suomi.

– Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet Pariisin kokoukselle: www.kepa.fi/tiedostot/ymparisto-ja-kehitysjarjestojen-paatavoitteet-pariisin-ilmastokokoukselle.pdf

– Järjestöjen yhteinen ilmastokokousta seuraava blogi: ilmasto.org/pariisi

Lisätietoja Pariisissa

– Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Pariisissa 4.-13.12., vastuualue: vahingot ja menetykset, maankäyttö ja metsät)
– Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
– Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: ilmastorahoitus)
– Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: toimet ennen vuotta 2020 / Workstream 2)
– Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Pariisissa 30.11.–13.12.)
– Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
– Kaisa Ryynänen, tiedottaja, WWF Suomi, puh. 050 345 5307 (Pariisissa 5.–13.12.)

Lisätietoja Suomessa

– Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
– Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
– Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto, puh. 044 781 0302
– Bernt Nordman,toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
– Tapio Pesola, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693 (Pariisissa 28.-30.11.)

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi tuet työtä ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Kaikki jäsenmaksut käytetään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja ympäristönsuojeluun. Tämän vuoden painopisteitä ovatilmastokampanjointi, ydinvoiman vastainen toiminta, nuorten globaalikasvatus,kaivoskriittinen toiminta ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. 

Jäsenmaksun maksettuasi olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviinväentapaamisiin, joissa on monipuolisesti mielenkiintoista ja viihdyttävää ohjelmaa, kuten paneeleja, seminaareja, retkiä ja työpajoja. Jäsenille korvaamme mahdollisuuksien mukaan matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu, ja pääset vaikuttamaan päätöksiin järjestön vuosikokouksissa. Jäsenillemme tarjoamme myös muita erilaisia alennuksia, etuja ja korvauksia, esim. verkkokauppamme tuotteet jäsenhintaan.

Maan ystävien jäsenmaksu on 25€/vuosi (vähävaraisilta 10€). Halutessasi voit maksaa jäsenmaksua 50€ tai 100€. Lahjoitamme jokaiselle jäseneksi 31.12.2015 mennessä liittyvälle liittymislahjaksi Yksi auto vähemmän -tarran! Voit valita tarran kuudesta eri kielivaihtoehdosta:suomi, ruotsi, englanti, espanja, saksa, ranska. Postitamme tarran sinulle maksutta. Kirjoita liittymisesi yhteydessä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan tieto siitä, millä kielellä tarran haluat. Ei vaihto- eikä palautusoikeutta.

Suosittelemme maksamaan jäsenmaksun suoraan tilillemme heti tilauslomakkeen täytettyäsi.

Maksuohjeet:

Saaja: Maan ystävät ry
Tilinumero: FI51 4713 3020 0222 36
Viesti: Nimesi, sähköpostiosoitteesi, osoitteesi, puhelinumerosi, syntymävuotesi
Summa: 25€ (10€ vähävaraisilta), tai oman valinnan mukaan 50€ tai 100€.

Liity jäseneksi täällä!
Mikäli haluat liittyä jäseneksi, mutta et halua jäsenlahjaa jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi.

Lisätietoja ja yhteydenotot: 
Petteri Laine
Järjestösihteeri
petteri.laine(at)maanystavat.fi