Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet energia-alan murroksen. Ympäristö-, nuoriso- ja kehitysyhteistyöjärjestöt sekä Saamelaiskäräjät vaativat myös Suomea tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomella on kaikki edellytykset olla mukana murroksen eturintamassa, mutta se vaatii kunnollista valmistelua ja toimintaympäristön petaamista uusiutuvalle energialle suosiolliseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan selvitystä, jossa tarkastellaan, miten Suomi aikoo toteuttaa hallitusohjelman linjaukset ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030. Samalla selvitetään, millaisin toimin Suomen olisi mahdollisuus siirtyä kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2050 mennessä. Järjestöt iloitsevat siitä, että ministeriö on päättänyt selvittää mahdollisuudet irtaantua kokonaan fossiilisista energianlähteistä ja toivovat, että nyt valmisteilla oleva selvitys tehdään huolella. Riittävä aika ja resurssit ovat peruslähtökohta hyvälle työlle.

“Olemme tyytyväisiä, että ministeri Rehn on ottanut tosissaan uusiutuvassa energiassa piilevät mahdollisuudet. Fossiilisista energianlähteistä irtaantuminen 35 vuodessa on Pariisin ilmastosopimuksen myötä nyt vääjäämättä edessä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

”Selvitysprosessin tulisi olla Pariisin hengessä avoin ja osallistava, jotta siinä voidaan hyödyntää kaikki käytettävissä oleva asiantuntemus”, kommentoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Ilmasto- ja energiastrategiassa on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia.

Selvityksessä on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia, joita tarvitaan, kun siirrytään keskitetystä ja tuotantolähtöisestä järjestelmästä hajautetumpaan ja ketterämpään.

”On tutkittava, mitä siirtymä edellyttää esimerkiksi verkkojen kehitykseltä ja hallinnalta, energian varastoinnilta, kysynnän tasaamiselta ja sähköistymiseltä. Tai millaista päätöksentekoa vaaditaan, jotta siirtymä pelkästään uusiutuvaan energiaan voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti”,  sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela.
Laadukas selvitys olisi kansainvälisestikin merkittävä, sillä harva hallitus on tehnyt vastaavaa.

“Selvitys saa varmasti myös kansainvälistä huomiota, jos siinä pystytään esittämään kattavasti ja uskottavasti, kuinka maa voisi toimia täysin uusiutuvilla energianlähteillä. Koko energiajärjestelmän murros hajautettuun kestävään energiantuotantoon sekä energiatehokkuuden ja energian säästön valtavat mahdollisuudet tulee käydä läpi huolella. Näin merkittävää työtä ei saa tehdä hutiloiden”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomi on pullollaan varhaisen vaiheen innovaatioita ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta monet cleantech-alan yritykset jäävät lähtökuoppiinsa ilman kunnollisia kotimarkkinoita. Selvityksessä on olennaista tarkastella myös, kuinka kotimarkkinoita voidaan kasvattaa, jotta suomalaisille cleantech-osaajille luodaan kestävä ponnahduslauta vientimarkkinoita varten.

”Pariisin ilmastosopimus on käytännössä lähtölaukaus uusiutuvan energian kultakaudelle.”

“Pariisin ilmastosopimus on käytännössä lähtölaukaus uusiutuvan energian kultakaudelle. Kaikkien nyt tehtävien energiaratkaisujen on tuettava Pariisissa asetettua tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu korkeintaan 1,5 asteeseen. Nyt tehtävät päätökset määrittelevät sen, millainen maailma on vuonna 2050. Kyse ei ole vain nykyisen sukupolven tai kuluvan vaalikauden tavoitteista,” korostaa Allianssin ilmastodelegaatti Katri Ylinen.

EU:n vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi EU-tavoitteiden kiristäminen on ajankohtaista vuoteen 2018 mennessä, kun Pariisin sopimukseen kirjattuja kansallisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Suomenkin on järkevää tehdä välittömästi sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen ja alati kiristyvien päästövähennystavoitteiden kanssa.

Lisätietoja:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 660 5788
Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, p. 044 045 8898
Maija Suomela, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, p. 040 059 7778
Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072
Jonas Biström, asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, Kepa, p. 050 317 6686
Leena Kontinen, puheenjohtaja, Maan ystävät, p. 044 204 0834
Katri Ylinen, ilmastodelegaatti 2016–2017, Allianssi, p.+32 488 53 0340
Ronja Karkinen, puheenjohtaja, Changemaker, p. 050 5173 214
Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, p. 050 409 3395
Bernt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, p. 045 2700313
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, p. 050 586 6422
Esko Aikio, ma. ympäristösihteeri, Saamelaiskäräjät, p. 050 599 9725

Maan ystävien ilmastokampanja kokoontui lauantaina 21.5. vuoden vuosittaiseen kokoukseensa keskustelemaan kampanjoidensa tilanteesta ja valitsemaan uusia vastuuhenkilöitä.

Päivän aikana pidettiin Hiilivapaa Suomi ja Yhteisöenergia -kampanjoiden esittelyt sekä koulutukset kaukolämmöstä, lämpöpumpuista ja aurinkolämmöstä. Molemmat kampanjat keskittyvät tällä hetkellä energia-alan muuttamiseen nykyistä ilmastoystävällisemmäksi, joten uusien energiaratkaisuiden syvällisempi ymmärtäminen kiinnosti Maan ystävien ilmastotoimijoita.

Sekä Hiilivapaa Suomi ja Yhteisöenergia jatkavat edelleen toimintaansa. Molempien kampanjoiden aloittamisesta päätettiin vuosi sitten, minkä jälkeen ne ovat valmistelleet toiminnan käynnistämistä, hakeneet tietoa, keränneet vapaaehtoisia ja aloittaneet vaikuttamistyötä.

Kampanjatapaamisessa tehtiin myös päätöksiä kampanjan taloudesta ja valittiin seuraavat henkilöt kampanjan vastuurooleihin:

Kampanjavastaavat:
Ansku Holstila
Leena Kontinen

Ohjausryhmä:
Tuuli Hongisto
Arto Kekkonen
Anni Kiviranta
Hannele Ollilainen
Susanna Turunen

Maan ystävien ilmastokampanjan ohjausryhmän kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Niistä tiedotetaan Maan ystävien ilmastoaiheisella sähköpostilistalla. Halutessasi liittyä listalle, laita viesti kampanjakoordinaattorille: hanna.hakko [at] maanystavat.fi.

Toimintaan voi osallistua myös tulemalla mukaan suoraan kampanjoiden toimintaan:

Hiilivapaa Suomi

Yhteisöenergia

Tervetuloa mukaan!

Liity Maan ystävien jäseneksi ja lahjoitamme sinulle tarran pyörääsi! Kevätaurinko on saanut monet kaivamaan pyörät esiin, mutta moni pyörä kaipaa selvästi pientä ehostusta. Pyörän tuunauksen voi hoitaa nyt helposti liittymällä toukokuun loppuun mennessä Maan ystävien jäseneksi, sillä lahjoitamme kaikille uusille jäsenille yksi auto vähemmän -tarran.

Tarralla somistaa pyörän kuin pyörän kesäkuntoon! Samalla tuet Maan ystävien työtä ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Toiminnan tämän vuoden toiminnan painopisteet ovat ilmastopolitiikka, ydinvoiman vastainen toiminta, taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä veganismiin kannustaminen ja nuorten tukeminen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Maksamalla jäsenmaksun annat tärkeän tukesi tälle työlle.

Maan ystävien jäsenmaksu on 30€ ja vähävaraisille 10€ vuodessa. Halutessasi voit maksaa jäsenmaksua 50€ tai 100€.

Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä. Mikäli haluat liittyä jäseneksi, mutta et halua lahjaa, mainitse siitä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohdassa.

Lisätietoja ja yhteydenotot: toimisto(at)maanystavat.fi

Helsingissä jaettiin pari sataa lentolehtistä ja rummutettiin Pyhäjoella vangittujen tueksi 13.5.2016. Halusimme nostaa tietoisuutta poliisiväkivallasta Pyhäjoella, mistä media on vaiennut.

Alla lentolehtisissä ollut teksti. Solidaarisuutta Fennovoiman vastaiselle kamppailulle!

Ydinvoiman vastustaminen johti vankilaan – mistä on kyse, ja mistä tämä oikeastaan kertoo?
Suomalaisvenäläinen Fennovoima-Rosatom haluaa rakentaa Pyhäjoelle ydinvoimalan. Hanketta on vastustanut jo vuoden verran Pyhäjoella asunut protestileiri, ja leirin vuosipäivän kunniaksi vietettiin Reclaim the Cape -toiminta-viikkoa 22.4.–1.5. Aktivistit järjestivät viikon puitteissa useita kansalaistottelemattomuusaktioita, joista suurimpaan osaan poliisi vastasi väkivallalla. Toimintaviikon aikana Pyhäjoella otettiin kiinni ihmisiä, joista yksi on edelleen vangittuna. 12.5. vapautettiin kaksi ja tänään 13.5. yksi. Mistä nämä vangitsemiset oikeastaan kertovat?

Mitä Pyhäjoella on tapahtunut
Aktivistien ja poliisin välinen väkivalta Pyhäjoella on herättänyt paljon keskustelua. Ennen Fennovoimaa vastustavien aktivistien toimintaviikkoa mediassa annettiin ymmärtää, että poliisi toivoi aktivistien kanssa dialogia. Poliisin oma käytös ei kuitenkaan tue käsitystä halukkuudesta dialogiin. Esimerkiksi torstaina 28.4. poliisi tunkeutui leiripaikalle, joka sijaitsi yksityisellä maalla maanomistajan luvalla. Mellakkapoliisirivistön lähestyessä aktivistit kertoivat poliisille selvästi megafonilla, että ”Emme halua konfliktia”, ja poliisia pyydettiin olemaan tulematta leiriin. Poliiseilta yritettiin myös kysyä syytä leiripaikalle tulemiselle, ilman vastauksia.

Muutaman tunnin ajan poliisi eteni tiellä kohti leiripaikkaa ja ampui projektiiliaseella aktivistien ylävartaloita ja päitä kohti, mihin leiriä ja itseään puolustanut joukko vastasi kivisateella. Poliisi otti kiinni 11 henkilöä, joita epäillään väkivaltaisesta mellakasta sekä poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta. Tällä hetkellä vangittuna on yksi henkilö. Eilen 12.5. vapautettiin kaksi ja tänään yksi vangittuna ollut aktivisti.

Dialogin harha – poliisi ja aktivistit mediassa

Tiedostaen tai tiedostamattaan poliisi luo toiminnallaan ja tiedottamisellaan medialle helpon koukun: kun media seuraa poliisin tiedotusta, aktivistit näyttäytyvät mediassa väkivaltaisina. Oman toimintansa poliisi taas esittää siten, että se vain reagoi aktivistien toimintaan. Näin syntyy käsitys, että ongelmana ovat aktivistit, ja poliisin kuuluukin vaientaa näiden vastarinta niin hyvin kuin mahdollista. Median on helppo tarttua perinteiseen vastakkainasetteluasetelmaan, jossa kansan suojelija pitää uhkaavat tilanteet kurissa. Voidaan kuitenkin kysyä, miksi poliisi haluaa kärjistää aktivistien kanssa käymäänsä ”dialogia”, koska kuitenkin tietää saavansa osakseen vain lisää vastustusta.

Vastauksen voi nähdä olevan helppo. Kun aktivistit provosoituvat, median kautta on entistä helpompi levittää käsitystä siitä, että ensisijainen ongelma on aktivistien toiminta, eikä esimerkiksi se, että Pyhäjoella on käynnissä Fennovoiman projekti, jolta puuttuu edelleen rakennuslupa. Ongelmana on, että ydinvoiman rakentamisesta on päätetty pienten piirien kesken, ja tähän päätökseen kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Tämän jälkeen poliisi pitää ”yhteisesti” sovitun hankkeen puolta, kun aktiivisimmat ihmiset alkavat kyseenalaistaa tapahtumien kulkua ja vaatia muutosta. Sen jälkeen nämä vastustavat ihmiset määritellään lainrikkojiksi, eikä Fennovoiman toimintaa kyseenalaisteta median eikä poliitikkojen toimesta – siitä huolimatta, että myös sen laillisuuden voisi hyvin kyseenalaistaa.

Lisäksi, vaikka poliisi on dialogin sijaan aloittanut yhteenottoja väkivallattomia aktivisteja kohtaan ja käyttänyt tilanteisiin nähden huomattavan järeitä toimia kuten ”less-than-lethal” FN 303-projektiili-aseita, etälamauttimia tai pippurikaasua, poliisi ei ole joutunut tästä julkisuudessa vastuuseen. Julkisuudessa olisi esimerkiksi voitu keskustella siitä, onko tarpeen antaa kaulastaan työmaakoneeseen lukittautuneelle mielenosoittajalle kolmesti sähköä. ”Dialogista” ei siis juurikaan voi puhua, koska julkisuudessa aktivistien näkökulma ja Fennovoiman ja poliisin toiminnan kritiikki on jäänyt erittäin vähälle huomiolle.

Tuen osoittaminen on tärkeää
Vangeille pienikin solidaarisuuden osoitus esimerkiksi kirjalahjoituksen tai kirjeen muodossa tuo suuren ilon. Jos olet ydinvoimaa ja ympäristön tuhoamista vastaan, ja sananvapauden ja vapauden puolesta, nyt on aika ottaa osaa keskusteluun ja osoittaa tukea. Jotta saamme pitää oikeuden sanan- ja kokoontumisen-vapauteen, joiden saamiseksi on tehty paljon työtä, niiden puolesta on taisteltava edelleen. On tärkeää, että muutaman ihmisen vangitseminen ei saa muitakin ihmisiä hiljaisiksi.

Stop Fennovoima
stopfennovoima [at] protonmail.com
https://fennovoima.no.com

Tukemassa myös
Äidit Poliisiväkivaltaa Vastaan
Naiset Rauhan puolesta
Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä

Helsingissä 6.-8.5. järjestetyssä Maan ystävien valtakunnallisessa väentapaamisessa kokoontunut ydinvoimatoimintaryhmä tuomitsee poliisin väkivaltaisen toiminnan Pyhäjoella kansainvälisen Reclaim the Cape -toimintaviikon 22.4.-1.5. aikana. Ydinvoimatoimintaryhmä osallistui osana toimintaviikkoa Tshernobylin 30-vuotispäivänä 26.4. järjestettyyn väkivallattomaan joukkokansalaistottelemattomuustempaukseen, joka pysäytti Fennovoiman työmaaliikenteen useiden tuntien ajaksi.

Vaikka poliisi esitti julkisuudessa pyrkivänsä dialogiin Reclaim the Capeen kokoontuneiden ihmisten kanssa, jo toimintaviikon ensimmäisenä päivänä perjantaina 22.4. poliisi käytti työmaaliikennettä väkivallattomasti sulkemaan pyrkineitä henkilöitä vastaan pippurisumutetta. Poliisi käytti kolmasti etälamautinta kaulastaan kaivinkoneen rakenteisiin lukittautuneeseen henkilöön. Tshernobylin muistopäivänä tiistaina 26.4. joukkotoimintatempauksen ja torstaina 28.4. Fennovoiman rakennustyömaaliikenteen pysäyttäneen tynnyrisulkutempauksen yhteydessä poliisi käytti täysin suhteetonta väkivaltaa toimintaan osallistuneita kohtaan. Poliisiväkivalta kärjistyi torstaina 28.4. ja perjantaina 29.4. Pyhäjoen kahden protestileirin häädöissä, jotka poliisi toteutti verukkeella, että leiriläisten kokoontuminen ”vaarantaa yleistä järjestystä”. Poliisi muun muassa ampui hengenvaaralliseksi todetulla FN 303 -paineilma-aseella ihmisiä yläruumiiseen.  Katsomme poliisin aloittaman väkivallan olleen syynä joidenkin paikallaolijoiden rajumpiin reaktioihin. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmän käyttämiin keinoihin väkivalta ei kuulu. Päinvastoin kuin poliisit väittävät, valtaosa Reclaim the Cape -toimintaviikon protestoinnista oli luonteeltaan väkivallatonta kansalaisottelemattomuutta.

Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä kritisoi lisäksi alueellisen ja valtakunnallisen median ratkaisua olla kyseenalaistamatta poliisin tiedotusta uutisoinnissaan tapahtumien yhteydessä. Kritiikittömällä ja puolueellisella linjallaan media edesauttaa Fennovoiman ja valtiovallan poliittisia pyrkimyksiä marginalisoida ja hajottaa liikettä, joka on noussut vastustamaan ministeritason painostukella väkisin runnottua ydinvoimalahanketta. Maan ystävien ydinvoimatoimintahmä ei hyväksy pyrkimyksiä ajaa kritiikkiä nurkkaan tilanteessa, jossa Fennovoiman hanke on entistä kyseenalaisemmalla pohjalla yhtiön lupahakemus- ja loppusijoitusaikatauluihin liittyvien epäselvyyksien ja myöhästelyjen vuoksi. Sen sijaan kutsumme kokoon entistä laajemman yhteiskunnallisen liikkkeen pysäyttämään tämän ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallisen projektin. Erityisesti kannustamme kaikkia ympäristö-, ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjä tuomitsemaan poliisin mielivaltaisen väkivallan ja osoittamaan solidaarisuutta Pyhäjoelle. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä jatkaa väkivallatonta kamppailua Fennovoimaa vastaan niin kauan, kun ydinvoimalaa yritetään Hanhikiven niemelle rakentaa.

#ReclaimtheCape #stopfennovoima

Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä
http://maanystavat.fi/ydinvoimanvastainen-toiminta

Lisää:
Kuvia Maan ystävien Instagramissa
Stop Fennovoima -verkosto
Maarit Laihonen: Median ja poliisin kulissiviestinnän takaa: Mitä minä näin ja koin Reclaim the Cape -toimintaviikolla Pyhäjoella?
Leirin häädössä paikalla olleen kertomus.
 

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi toukokuun 15.päivään mennessä voit saada lahjaksi liput Särjetty maa -teatteriesitykseen. Jäseneksi kannattaa liittyä pian, sillä lahjalippuja riittää kymmenelle ensimmäiselle. Lippu oikeuttaa Helsingissä Valtiomonteatterissa 29.5 esitettävään näytökseen.

Särjetty maa -näytelmässä kuullaan tarinoita Brasiliasta, Chilestä, Malista, Intiasta, Burmasta, Suomesta ja Saamenmaasta. Tarinat kertovat kansojen törmäyksistä, ihmisten kohtaamisista ja maaoikeuskysymyksiin liittyvistä kohtaloista, yhtäältä kaipuusta parempaan elämään ja kylläisyyteen, toisaalta tyytymisestä ja oman onnen allekirjoittamisesta. Näytelmä pohjautuu Siemenpuun julkaisemaan, J.K. Ihalaisen toimittamaan Särjetty maa -kirjaan. Kirjan sekä näytelmän on tuottanut Siemenpuu-säätiö.

Samalla tuet Maan ystävien jäsenenä työtä ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Toiminnan tämän vuoden toiminnan painopisteet ovat ilmastopolitiikka, ydinvoiman vastainen toiminta, taloudellinen oikeudenmukaisuus (erityisesti vapaakauppasopimukset), veganismin edistämiseen keskittynyt ruokatoiminta, nuorten kannustaminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Maksamalla jäsenmaksun annat tärkeän tuen tälle työlle.

Maan ystävien jäsenmaksu on 30€/(10€) vuosi. Halutessasi voit maksaa jäsenmaksua 50€ tai 100€. Kymmenelle ensimmäiselle toukokuun 15.päivään mennessä liittynelle uudelle jäsenelle lahjoitamme lipun Särjetty maa -esitykseen. Lahjalla ei ole vaihto tai palautusoikeutta.

Liity jäseneksi täällä!

Mikäli haluat liittyä jäseneksi, mutta et halua lahjaa, mainitse siitä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohdassa.

Lisätietoja ja yhteydenotot: toimisto(at)maanystavat.fi

Helsingin nuorisolautakunta käsitteli kokouksessaan torstaina 28.4 esitystä, jonka mukaan Pauligin huvilassa nyt toimivat järjestöt joutuisivat muuttamaan ja huvila otettaisiin muuhun käyttöön. Asia päätettiin kuitenkin palauttaa valmisteluun järjestöjen sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena. Nykyiset järjestöt saavat jatkaa Pauligin huvilalla. Tyttöjen talolle puolestaan etsitään jokin tarkoituksenmukainen tila muualta kuin Pauligin huvilalta. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 7-2, ja Maan ystävät ja Helsingin seudun Maan ystävät kiittävät lämpimästi nuorisolautakunnan jäseniä päätöksestä!

Järjestöjen vaikuttamistyö Pauligin huvilan puolesta kannatti, kiitokset myös kaikille tavalla tai toisella osallistuneille! Saamme pitää rakkaan järjestökotimme, voimme jatkaa monipuolista toimintaa ja pitää talo avoinna erilaisille tapahtumille ja kaikille kaupunkilaisille.

Nuorisolautakunnan päätöksen voit lukea täältä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 27.4.2016 Hämeentien liikennesuunnitelman. Hakaniemen ja ”Kurvin” eli Helsinginkadun risteyksen välille, Junatien siltaan asti, rakennetaan ajoradasta ja jalkakäytävästä tasoerotetut pyörätiet. Yksityisautojen läpiajoliikenne kielletään samalta osuudelta, ja kadusta tehdään entistä viihtyisämpi joukkoliikennekatu kävelijöitä unohtamatta.

Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maan ystävät ovat omalta osaltaan vaikuttaneet asiaan Kriittisillä pyöräretkillä ja Pyöräkaista Hämeentielle -kuntalaisaloitteella. Kriittinen on ajanut Hämeentietä arviolta 40-50 kertaa, ja aloitteen kirjoitti noin 12 000 henkilöä.

Tämä on historiallista! Kiitos kaikille mukana olleille!

Uutinen muualla: Yle, Helsingin Sanomat, Kaupunginvaltuusto.

Kuva: APAd.