Vuoden ollessa loppumassa on aika summata Maan ystävien koordinoiman Hiilivapaa Suomi -kampanjan aikaansaannoksia.

Vuosi laitettiin alkuun isossa kampanjatapaamisessa, jossa aktiivit ympäri Suomen kouluttautuivat energia-asioissa ja suunnittelivat kampanjan toimintaa. Vuoden alussa lähtivät käyntiin paikallisryhmät Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Lisäksi kampanjassa toimivat viestintä- ja varainhankintaryhmä.

Helmikuussa kampanja otti vastaan pipolätkäturnauksia järjestävän Pond Hockey ry:n 4 444€ lahjoituksen hiilivoimaloiden kaatamiseksi. Sittemmin kampanjaa ovat rahoittaneet yksityiset ihmiset, joiden lahjoitukset ovat mahdollistaneet kampanjan pyörittämisen.

Alkuvuosi sujui pitkälti kampanjan valmistelun ja taustatyön tekemisen merkeissä: nettisivuja valmisteltiin, teetettiin kampanjamateriaaleja, perehdyttiin kampanjakaupunkien energiantuotannon ja päätöksenteon tilanteisiin. Jatkoimme myös aktiiviemme kouluttamista: keväällä kokoonnuimme Tampereelle syventämään energiaosaamistamme entisestään.

Keväällä kampanja osallistui mm. Sosiaalifoorumiin järjestämällä työpajan energiademokratiasta, sekä Maailma Kylässä -festivaaleille, jossa äänestytyimme kävijöitä siitä, mikä Suomen lukuisista fossiilivoimaloista pitäisi sulkea seuraavaksi. Moni kävijä yllättyi nähdessään kampanjan tuottaman kartan hiili- ja turvevoimaloiden täyttämästä Suomesta.

Vuoden mittaan Suomen kivihiilipolitiikka on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Kampanja onkin mukana No Coal -verkostossa, jossa eri maiden hiilikampanjoitsijat jakavat kokemuksiaan vaikuttamisesta. Osallistuimme keväällä kutsuttuna verkoston tapaamiseen. Kampanjalla on myös pieni kansainvälinen ryhmä, ja Espoon paikallisryhmä on toiminut osittain englanniksi, jotta suomenkielentaito ei jäisi kiinnostuneille esteeksi kampanjaan osallistumiselle.

Kampanja käynnisti tänä vuonna kampanjakaupungeissaan myös päätöksentekijöiden lobbaamisen. Erityisen hienoa tulosta työ on tuottanut Espoossa, jossa valtuusto päätti kampanjan ehdotuksen pohjalta, että kaupunki peräänkuuluttaa energiantuotannosta vastaavaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana. Myös muissa kaupungeissa kampanja on saanut positiivista vastakaikua ehdotuksilleen.

Kampanjan isompia ponnistuksia ovat olleet Tampereella, Espoossa ja Vantaalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, joissa kampanjan aktiivit, asiantuntijat, energiayhtiöt ja päättäjät ovat keskustelleet energiatuotannon uudistustarpeista. Vantaan tilaisuudessa Vantaa Energia julkistikin suunnitelmansa hiilen ja kaasun käytön puolittamiseksi lähivuosina. Espoossa Fortum kertoi myös suuntaavansa eroon hiilestä. Suunta on oikea – mutta valitettavasti vauhti ei vielä ole sillä tasolla, jolla sen ilmastotieteen mukaan tulisi olla. Lisäksi monien yhtiöiden suunnitelmissa painottuu liiallisesti metsäenergia. Kampanja onkin tänä vuonna pitänyt aktiivisesti esillä energiatehokkuuden tärkeyttä sekä uusia, päästöttömiä uusiutuvan lämmön tuotantotapoja.

Myös taiteellisempaa otetta kampanjointiin on kokeiltu Vantaalla, jossa kampanja järjesti yhdessä flashmobin Tanssikeskus Zodiakin kanssa Myyrmäen Taiteiden yössä. Vantaalla on syksyn mittaan pyörinyt myös lukupiiri.

Loppuvuodesta kampanja on osallistunut myös kansallisen tason keskusteluun, kun hallitus julkisti uuden energia- ja ilmastostrategiansa. Hiilivapaa Suomi piti hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään edellisen hallituksen asettamaa takarajaa hiilestä luopumiselle. Koska kansallisen tason politiikka ei ole tuomassa tarvittavaa vauhtia ja konkretiaa hiilen ja turpeen alasajoon, paikalliselle työlle fossiilivoimaloiden korvaamisen vauhdittamiseksi on edelleen huutava tarve.

Hiilivapaa Suomi -kampanja onkin laajentunut vuoden aikana. Uudet ryhmät ovat alkamassa Turussa ja Jyväskylässä, ja myös Helsingissä toiminta on tarkoitus käynnistää uudestaan. Lisäksi tulevissa kuntavaaleissa kampanja aikoo mm. analysoida koko maan ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Myös kampanjakoalitio on laajentunut: nyt mukana ovat Maan ystävien lisäksi Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Kepa, Energiaremontti ja YK-nuoret.

Toiminnan laajuudesta huolimatta kampanja on pyörinyt pienillä resursseilla: vuonna 2016 kampanjalla on ollut yksi osa-aikainen työntekijä. Kampanja ei olisi voinut toimia tässä laajuudessa ilman kymmenien vapaaehtoisten sitoutunutta osallistumista – suuri kiitos kaikille teille tärkeästä työstänne! Lisäksi kiitos kuuluu kampanjaa tukeneille Mesenaateille ja muille lahjoittajille, joiden tuella mahdollistetaan ensi vuoden toimintamme kuntavaaleissa.

Loppuvuonna kampanjaan voi vielä osallistua lahjoittamalla Valkeaa joulua -keräykseemme (http://www.maanystavat.fi/verkkokauppa/lahjoitukset/valkeaa-joulua-lahja). Ensi vuoden alussa järjestämme taas isomman kampanjatapaamisen, johon myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Kannattaa siis jo nyt laittaa kalenteriin 21.1. ja ilmoittautua Facebook-tapahtumaan (https://www.facebook.com/events/677443549102650/)!

Vuosi 2017 on kampanjalle tärkeä vuosi. Huhtikuun 9. päivänä järjestettävissä kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina: heidän päätöksistään riippuu, saadaanko Suomi vapautumaan fossiilivoimaloista sellaisessa aikataulussa, joka ilmastotutkijoiden mukaan on tarpeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Haluatko varmistaa kanssamme, että Suomi vapautuu hiilestä? Tee uudenvuodenlupaus jolla on merkitystä ja ilmoittaudu mukaan tekemään yhtä Suomen vaikuttavimmista ilmastokampanjoista: http://hiilivapaasuomi.fi/tule-mukaan/

Tiedote 15.12.2016

Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt luovuttivat jo viidennen kerran jouluisen kasviskoritervehdyksen presidenttiparille Mäntyniemessä. Järjestöt haluavat juhlapyhien alla muistuttaa, että jokainen voi omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa ilmaston, luonnon ja eläinten sekä myös ihmisen omaan hyvinvointiin.
 
Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutusten kolmen kärki on ruoka, asuminen ja liikkuminen. Maailman ruoantuotanto kuluttaa suurimman osan ihmisten käyttämästä makeasta vedestä sekä aiheuttaa valtaosan metsäkadosta. Ruoan osuus ilmastokuormastamme on noin 20 prosenttia, mikä on suunnilleen saman verran kuin liikenteen. Ruokavalinnoillamme on siten suuri merkitys ympäristön hyvinvoinnille. 

Jos lihan-, maidon- ja kananmunantuotannossa käytettävällä maatalousmaalla tuotettaisiin ruokaa suoraan ihmisille, ruokaa riittäisi useammalle, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät ja elinympäristöjä säästyisi uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. 

Kotimaiset juurekset ja perunat ovat aina olleet tärkeä osa perinteistä suomalaista jouluateriaa. Kasvisvaihtoehtojen ei tarvitse kuitenkaan rajoittua joulunakaan juureksiin, sillä kuluvana vuonna kauppojen hyllyille tullut ilahduttava määrä uusia kasvipohjaisia ruokainnovaatioita. 

”Kasvisruokakori on käytännön esimerkki siitä, miten me kaikki suomalaiset voimme ateria kerrallaan sekä hillitä ilmastonmuutosta että edistää luonnon hyvinvointia. Kasvispainotteinen ruokavalio on entistä luontevampi valinta, kun uudet kasvipohjaiset tuotteet ovat jokaisen ulottuvilla. Monipuolinen kasvispainotteinen ruoka on paitsi ympäristöystävällistä myös hyväksi terveydelle”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Järjestöt kokoavat korin ja pitävät tervehdyspuheen presidenttiparille vuorovuosina. Tänä vuonna vuoro oli WWF:llä. Presidenttiparille annetussa kasviskorissa on arkeen sopivia tuotteita, joilla voi helposti korvata lihaa, sekä tuotteita herkutteluhetkiin: omenaglögiä, hapankaalia, hernetempeä, härkäpaputuotteita, nokkosrouhetta, hamppusnacksejä, tahinia, kotimaisia luomujuureksia ja perunoita sekä spelttilakua ja vegaanista raakasuklaata. Lennu-koira sai jo perinteiseen tapaan vegaanisen puristeluun. 

 

Lisätietoja: 
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461 

Korin luovuttivat: 
toiminnanjohtaja (vs.), Mai Kivelä, Animalia, p. 050 384 5072 
viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace, p. 050 369 6202 
puheenjohtaja Hannele Luukkainen, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, p. 040 547 7770
hallituksen puheenjohtaja Katri Kovanen, Kuono ry, p. 0400 107080 
järjestöpäällikkö Sami Säynevirta, Luonto-Liitto, p. 040 560 7303  
puheenjohtaja Leena Kontinen, Maan ystävät, p. 044 2040 834 
hallituksen puheenjohtaja Jan Ekebom, Natur & Miljö, p. 040 563 7782 
toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, p. 050 371 2740 
viestintäpäällikkö Matti Nieminen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 564 2283 
hallituksen jäsen Kiia Kakko, Vegaaniliitto, p. 040 743 8347 
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461 

kasviskori-idean äiti ja tapahtuman koordinaattori, Päivi Hagner, p. 044 5057 232

Vapaa julkaistavaksi 30.11.

Hiilivapaa Suomi -kampanja kritisoi eduskunnassa 30.11. käsiteltävää hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa välinpitämättömyydestä ilmastonmuutoksen etenemistä kohtaan. Torstaina 24.11. julkaistu strategia ei sisällä riittäviä avauksia uusista ohjauskeinoista, jotka johtaisivat päästöjen laskuun tarvittavalla vauhdilla.

Suomi on osana muuta maailmaa sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteeseen. Arvostetun Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan Pariisin tavoitteet tarkoittavat käytännössä sitä, että hiilen polton pitäisi loppua kaikkialla maailmassa jo vuonna 2025. [1] Tavoite on monille maille erittäin haastava, ja sen saavuttaminen edellyttää teknologisesti edistyksellisempien maiden edelläkävijyyttä. Hiilivapaa Suomi -kampanjan mukaan käytännössä Suomessa hiilen poltosta olisi pystyttävä luopumaan siis lähempänä vuotta 2020.

Hiilivapaa Suomi -kampanja pitää hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi.  Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään takarajaa hiilestä luopumiselle: edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoiteaika hiilestä luopumiselle oli vuosi 2025. [2]

“Näyttää siltä, että hallitus on tekemässä lupauksia lähinnä oman toimikautensa ulkopuolelle.  Konkreettisia lisätoimia hiilenpolton alasajamiseksi tarvitaan nyt, ei vasta yli vuosikymmenen päästä”, toteaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös tyytymätön hallituksen turvelinjaan. Vaikka turpeen käyttäminen energiantuotannossa aiheuttaa kivihiilen tasoiset ilmastopäästöt [3], strategiaan ei ole kirjattu selkeitä suuntaviivoja sen käytön vähentämiseen, vaan linjaukset pyrkivät verotuksella turpeen kilpailukyvyn säilyttämiseen.

“Strategian turvelinja vesittää hallituksen ilmastotavoitteiden uskottavuuden. Jos hallitus olisi tosissaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, energia- ja ilmastostrategiassa olisi selvät tavoitteet ja ohjauskeinot myös turpeenpolton lopettamiselle”, sanoo kampanjakoordinaattori Hakko.

Strategian näkemys fossiilisten polttoaineiden korvaajista on niin ikään näköalaton. Strategian mukaan fossiilisia polttoaineita korvataan ensisijaisesti metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Hiilivapaa Suomi -kampanja huomauttaa, että vaikka bioenergia voi olla maltillinen osa energiapalettia esimerkiksi talvien lämmöntarpeen kattamiseksi lähivuosikymmeninä, kaiken fossiilisen energian korvaamiseen se ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. On myös kyseenalaista riittääkö metsäenergia kaikille nyt suunnitelluille käyttökohteille.

Kampanjan mielestä bioenergian sijaan etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.

– –

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti keskiviikkona 30.11. klo 13–13:30 mielenilmauksen energia- ja ilmastostrategiaan liittyen Pikkuparlamentin edustalla. Tapahtuman osallistujat muodostivat kirjainkylteillä viestin “ei hiilelle, ei turpeelle”.

Kuvia mielenilmauksesta on saatavilla täältä: https://drive.google.com/open?id=1g9v65BfQ74So-lAHjRoHqp1sSDdqtDvfuQmnR7yq9yg.

Lähteet:

[1] The Guardian 6.8.2016: Scientists warn world will miss key climate target https://www.theguardian.com/science/2016/aug/06/global-warming-target-miss-scientists-warn

[2] Energia- ja ilmastostrategia 2013 http://tem.fi/documents/1410877/2626968/Energia-_ja_ilmastostrategia_2013.pdf/ce0e9b73-f907-454b-b52b-87fa9fa481d2

[3] Suomen Tiedeakatemian kannanotto 2010: Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.pdf

Lisätiedot:

Hanna Hakko
Kampanjakoordinaattori
hanna.hakko@hiilivapaasuomi.fi
044 576 9999

Hiilivapaa Suomi -kampanja toimii kansalaisvaikuttamisen keinoin etenkin paikallistasolla fossiilivoimaloiden korvaamiseksi energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Lisätietoja kampanjan toiminnasta ja linjauksista: http://hiilivapaasuomi.fi/

Maan ystävät ry:n ylin päättävä elin, eli järjestön vuosikokous on hyväksynyt syysvuosikokouksessaan 20.11.2016 toimintasuunnitelman vuodelle 2017. Suunnitelman pääset lukemaan kokonaisuudessaan nettisivuillamme.

Myös vuonna 2017 MY rakentaa osaltaan aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja kannustaa ihmisiä aktiiviseen kansalaisuuteen niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. MY toteuttaa tasa-arvoisuutta ja välttää hierarkioita, sekä suhtautuu myönteisesti sellaiseen ihmisten omaehtoiseen, rauhanomaiseen ja avoimeen kansalaistoimintaan ja -tottelemattomuuteen, joka tukee MY:n kannattamia asioita ja arvoja.

Vuoden 2017 toiminnassa painottuu paikallinen toiminta, jota tulee olemaan ainakin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Oulussa, Rovanimellä ja Porissa. Valtakunnallisista teemoista painottuvat ydinvoima-, kaivos-, vesi-, ruoka-, maaoikeus ja metsätoiminta, sekä toimiminen alkuperäiskansojen ja maa- ja metsäyhteyden eteen. Globaalikasvatustoimintaa on suunniteltu myös tulevalle vuodelle ja siinä pureudutaan samoihin ongelmiin, kuin aiemmassa globaalikasvatushankkeessakin: elektroniikkatuotannon ja kaivosteollisuuden ongelmiin. Myös MY:n perinteikästä ja vaikuttavaa ilmastotoimintaa jatketaan Hiilivapaa Suomi -kampanjan sekä yhteisöenergiakampanjan puitteissa. MY jatkaa toimimistaan useissa eri verkostoissa niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kv-tasollakin.

Jo suunnitellun lisäksi ensi vuonnakin on toki mahdollista aloittaa myös uutta toimintaa missä vaiheessa vuotta tahansa. Toimintaideoita voit esittää oman asuinseutusi paikallisryhmälle tai suoraan emojärjestölle, ottamalla yhteyttä esim. ryhmat(at)maanystavat.fi-osoitteeseen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan mihin tahansa sinua kiinnostavaan toimintaan jo tämän vuoden puolella, taikka ensi vuonna, mikäli se sinulle paremmin sopii!

 

Maan ystävät ry:lle on tänään valittu uusi hallitus vuodelle 2017. Hallitukseen valittiin Noora Ojala Helsingistä, Julia Räisänen Forssasta, Reetta Hanhikoski Jyväskylästä, Heli Parkkonen Jyväskylästä, Nea Salmipuro Helsingistä, Maria Ronkainen Jyväskylästä, Anni Kiviranta Kotkasta, Marika Huttunen Vantaalta ja Heidi Jyrkkä Helsingistä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Eija Kärkkäinen Vantaalta ja Kristina Salmi Helsingistä, ja puheenjohtajaksi valittiin Ville Idström Helsingistä.

Istuvan hallituksen tavoitat aina osoitteesta: hallitus(at)maanystavat.fi, ja puheenjohtajiston osoitteesta: puheenjohtajisto(at)maanystavat.fi. Yksittäisten hallituslaisten osoitteet ovat etunimi.sukunimi(at)maanystavat.fi.

Koska maailma on kokonaisuus, jossa erilaiset ongelmat nivoutuvat toisiinsa, toimii Maan ystävät ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen puolesta. Jotta vapaaehtoiset aktiivimme, paikallisryhmämme, toimintaryhmämme, hankkeemme ja kampanjamme voivat toimia näiden tärkeiden asioiden puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään järjestömme hallintoa.

Tule mukaan vaikuttamaan: hae MY:n hallitukseen vuoden 2017 ajaksi! Maan ystävät ry:n hallituksen jäsenenä saat mahdollisuuden vaikuttaa, mihin järjestön energiat suunnataan. Pääset mukavaan porukkaan hakemaan parhaita ratkaisuja yhdistyksen resurssien käytölle. Kenties sinulla on mielestäsi uusia ideoita ja jaettavaa yhdistystoimijoillemme. Tai ehkä haluat hankkia arvokasta kokemusta, josta on hyötyä niin omien projektien toteuttamisessa kuin työnhaussakin.

Hallituksessa on puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5-12 muuta jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään montako jäsentä otetaan hallitukseen, ja valitaan ketkä pääsevät nämä paikat täyttämään, sekä kenestä tulee puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja/-t. Vuosikokous pidetään su 20.11.2016 Porissa, Maan ystävien valtakunnallisen väentapaamisen yhteydessä. Ehdolle voit asettua ja tulla tottakai myös valituksi, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2017 alusta vuoden loppuun asti, jonka jälkeen voi halutessaan asettua ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen.

Matkakulut hallituksen kokouksiin korvataan ympäri Suomen ja skypeosallistuminen on mahdollista. Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niissä tarjotaan keston mukaan vegaaninen lämmin ruoka ja/tai välipalaa. Kokousten välillä hallitus päättää asioista ja pitää yhteyttä pääasiassa sähköpostitse ja muiden sähköisten kanavien välityksellä. Hallituksen jäsenet jakaantuvat kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, joissa on keskitytty seuraaviin asioihin: järjestön viestintä, talous, jäsenet, varainhankinta, kehittämistyö, tapahtumat, ja paikallis- sekä toimintaryhmät ja vapaaehtoisten fasilitointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota.

Toivomme eritaustaisia hakijoita ympäri Suomen. Tehtävään perehdytetään, eikä kokemusta Maan ystävistä tai muuta järjestökokemusta välttämättä tarvita. Innostus toimia paremman maailman eteen, ja kiinnostus toimia järjestön parhaaksi riittää! Kannustamme hakemaan rohkeasti myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikoja! Puheenjohtajaehdokkaiden tulee olla täysi-ikäisiä, muilta hallituksen jäseniltä edellytetään 15 vuoden ikää.

 

HAKUOHJEET:

Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja halutessasi myös CV:si toimistollemme: toimisto(at)maanystavat.fi! Kirjoita viestin otsikoksi ”hallitushakemus”. Hakemus tulee jättää viimeistään torstain 17.11.2016 aikana. Sen jälkeen tulleita hakemuksia ei välttämättä ehditä enää huomioimaan. Hakemukseksi riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta tai kokemusta Maan ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennenkaikkea miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta. Muista laittaa hakemukseen nimesi, puhelinnumerosi ja asuinkaupunkisi!

 

LISÄTIEDOT JA YHTEYDENOTOT:

Mikäli sinulla on kysyttävää hallitustyöstä tai jokin asia siihen liittyen askarruttaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä: 
Eveliina Heikkinen, 
045 886 3958, 
toimisto(at)maanystavat.fi 

Lue lisää Maan ystävien toiminnasta (mm. toimintakertomus 2015 ja toimintasuunnitelma 2016) nettisivuiltamme. 
Tutustu järjestön sääntöihin täällä.

Tiedote
Julkivapaa 1.11.2016 klo 10.00

Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa

Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on mahdollista saavuttaa, vaativat suomalaiset ympäristö-, nuoriso- ja kehitysjärjestöt. Globaalit ilmastopäästöt on käännettävä laskuun välittömästi ja ilmastotoimien riittävä rahoitus turvattava, tai maailma pelastuu vain paperilla.

Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan ennätystahdissa 4. marraskuuta, juuri ennen YK:n ilmastokokouksen alkamista Marokon Marrakechissa. Kokouksessa lähdetään sorvaamaan yhteisiä sääntöjä sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden tähän mennessä lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

”Maiden nykyiset lupaukset päästöjen leikkaamisesta ovat täysin riittämättömiä. Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta. Seuraukset olisivat hallitsemattomia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Marrakechissa on vauhditettava välittömiä ilmastotoimia ja tehtävä selväksi, että kahden vuoden päästä käynnistyvä arviointikierros päivittää kaikkien maiden vuoden 2030 päästövähennystavoitteet yhdenmukaisiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat.

”EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta”, Aho painottaa.

Ilmastopakolaisuuteen on puututtava

Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 65 miljoonaa. Ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat kuten kuivuus ja tulvat ovat merkittävä syy lisääntyneen pakolaisuuden taustalla. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien takia.

Tästä huolimatta kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta. Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta sekä vahinkoja ja menetyksiä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan peruuttamattomia muutoksia, joihin ei ole enää mahdollista sopeutua. Kyse on valtavan mittaluokan haasteesta, josta yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon.

”Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten kohtaamiseen sekä ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseen tarvitaan käytännön työkaluja. Lisäksi on sovittava rahoituksesta”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Rahavirrat tukemaan vähäpäästöistä kehitystä

Rahoitus on perinteisesti ollut yksi ilmastoneuvottelujen kipupisteistä. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuvat ohjaamaan kaikki rahavirrat ongelmista ratkaisuihin, fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti vähäpäästöistä kehitystä. Käytännössä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen merkitsee tuhansien miljardien eurojen investointeja uuteen energiajärjestelmään.

Energiamurroksen rinnalla teollisuusmaat ovat luvanneet rahoittaa köyhien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Luvattu tuki on pieni puro energiaremontin edellyttämien rahavirtojen rinnalla, mutta sillä on suuri merkitys haavoittuvimmille ihmisille sekä ilmastoneuvottelujen etenemiselle.

”Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti”, painottaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Joukko teollisuusmaita julkaisi lokakuussa arvion ilmastorahoituksen kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Marrakechissa suunnitelman puutteet on paikattava: on selkiytettävä määritelmää siitä, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea, ja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattua rahoitusta on lisättävä.

“Päästöhuutokauppatulojen korvamerkitseminen ilmastorahoitukseksi Suomessa ja EU-tasolla sekä ympäristölle haitallisten tukien uudelleen kohdistaminen osoittaisivat kehitysmaille, että kannamme oman osamme ilmastovastuusta”, Hietaniemi sanoo.

 

Toimituksille tiedoksi

-Allianssi, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Pakolaisapu, WWF Suomi ja 350 Suomi seuraavat YK:n ilmastoneuvotteluja Marrakechissa, Marokossa 7.-18.11.2016
-Järjestöjen tavoitteet Marrakechin ilmastokokoukselle ja muut taustamateriaalit löytyvät osoitteesta ilmasto.org/marrakech

Lisätietoja

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Marrakechissa
-Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Marrakechissa 14.-19.11., vastuualue: Vahingot ja menetykset, LULUCF, neuvottelujen yleiskuva)
-Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Marrakechissa 12.-21.11., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
-Tuuli Hietaniemi, ilmastoasiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Marrakechissa 12.-20.11., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)
-Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Marrakechissa 6.-13.11.)
-Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Marrakechissa 5.-18.11., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
-Katri Ylinen, nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi, puh. 044 987 1966 (Marrakechissa 3.11.-21.11.)

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa
-Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
-Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
-Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072
-Sarianna Mankki, hallituksen jäsen, 350 Suomi, puh. 050 369 5680
-Elina Mikola, vaikuttamistyön koordinaattori, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, puh. 046 851 5974
-Bernt Nordman, puheenjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
-Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 050 409 3395
-Kaisa Väkiparta, viestintäpäällikkö, Suomen Pakolaisapu, puh. 040 560 0772

Koska maailma on kokonaisuus, jossa erilaiset ongelmat nivoutuvat toisiinsa, toimii Maan ystävät ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen puolesta. Jotta vapaaehtoiset aktiivimme, paikallisryhmämme, toimintaryhmämme, hankkeemme ja kampanjamme voivat toimia näiden tärkeiden asioiden puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään järjestömme hallintoa.

Tule mukaan vaikuttamaan: hae MY:n hallitukseen vuoden 2017 ajaksi! Maan ystävät ry:n hallituksen jäsenenä saat mahdollisuuden vaikuttaa, mihin järjestön energiat suunnataan. Pääset mukavaan porukkaan hakemaan parhaita ratkaisuja yhdistyksen resurssien käytölle. Kenties sinulla on mielestäsi uusia ideoita ja jaettavaa yhdistystoimijoillemme. Tai ehkä haluat hankkia arvokasta kokemusta, josta on hyötyä niin omien projektien toteuttamisessa kuin työnhaussakin.

Hallituksessa on puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 6-12 muuta jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään montako jäsentä otetaan hallitukseen, ja valitaan ketkä pääsevät nämä paikat täyttämään, sekä kenestä tulee puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja/-t. Vuosikokous pidetään su 20.11.2016 Porissa, Maan ystävien valtakunnallisen väentapaamisen yhteydessä. Ehdolle voit asettua ja tulla tottakai myös valituksi, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2017 alusta vuoden loppuun asti, jonka jälkeen voi halutessaan asettua ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen.

Matkakulut hallituksen kokouksiin korvataan ympäri Suomen ja skypeosallistuminen on mahdollista. Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niissä tarjotaan keston mukaan vegaaninen lämmin ruoka ja/tai välipalaa. Kokousten välillä hallitus päättää asioista ja pitää yhteyttä pääasiassa sähköpostitse ja muiden sähköisten kanavien välityksellä. Hallituksen jäsenet jakaantuvat kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, joissa on keskitytty seuraaviin asioihin: järjestön viestintä, talous, jäsenet, varainhankinta, kehittämistyö, tapahtumat, ja paikallis- sekä toimintaryhmät ja vapaaehtoisten fasilitointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota.

Toivomme eritaustaisia hakijoita ympäri Suomen. Tehtävään perehdytetään, eikä kokemusta Maan ystävistä tai muuta järjestökokemusta välttämättä tarvita. Innostus toimia paremman maailman eteen, ja kiinnostus toimia järjestön parhaaksi riittää! Kannustamme hakemaan rohkeasti myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikoja!

 

HAKUOHJEET:

Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja halutessasi myös CV:si toimistollemme: toimisto(at)maanystavat.fi! Kirjoita viestin otsikoksi ”hallitushakemus”. Hakemus tulee jättää viimeistään su 13.11.2016. Hakemukseksi riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta tai kokemusta Maan ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennenkaikkea miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta. Muista laittaa hakemukseen nimesi, puhelinnumerosi ja asuinkaupunkisi!

 

LISÄTIEDOT JA YHTEYDENOTOT:

Mikäli sinulla on kysyttävää hallitustyöstä tai jokin asia siihen liittyen askarruttaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä: 
Eveliina Heikkinen, 
045 886 3958, 
toimisto(at)maanystavat.fi 

Lue lisää Maan ystävien toiminnasta nettisivuiltamme. 
Tutustu järjestön sääntöihin täällä.

 

Välähdyksiä hallitustyöstä vuosien varrelta on löydettävissä blogistamme. Tässäpä maistiaisia kolmelta edelliseltä vuodelta:
Tule mukaan tekemään Maan ystävien vuotta 2016!
Hernekeiton symboliikka / 2015
Haikuja hallituksen kokouksesta / 2014