Tiedote 5.4.2017 Julkaisuvapaa heti

Yli 400 kunnallisvaaliehdokasta on sitoutunut edistämään ilmastokestävän kasvisruoan saatavuutta kuntien ruokapalveluissa. Valtakunnallisen Vegelupaus-kampanjan ensisijaisena tavoitteena on, että ilmastokestävää kasvisruokaa on tarjolla yhtenä pääruokavaihtoehtona kaikissa kunnan järjestämissä ruokailuissa. Kampanjan mukaan kasvisruokaa on oltava tarjolla ekologisuutensa ja ilmastoystävällisyytensä vuoksi. Sen raaka-aineissa tulee suosia satokausia ja lähituotantoa. Tärkeää on myös ruoan terveellisyys, ravitsevuus ja maittavuus.

Suurin osa Vegelupauksen tehneistä ehdokkaista on Helsingistä ja muista suurista kaupungeista, mutta sitoutuneita on ympäri Suomea.

“Vaalikojuilla kuntavaaliehdokkaiden vastaanotto on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Vaikka jokainen ehdokas ei sitoudukaan edistämään ilmastokestävää kasvisruokaa, hyviä keskusteluita on käyty riippumatta iästä, sukupuolesta tai puolueesta”, iloitsee Vegelupaus-kampanjan aktiivi Pirjo Apell Maan ystävistä.

Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää välittömästi, jotta ilmaston lämpenemistä saadaan rajoitettua. Vapaaehtoisvoimin toteutettava kampanja kumpusi halusta pienentää ruoan ilmastopäästöjä. Kuntapolitiikassa käytettävien keinojen avulla voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja -kulttuuriin liittyviin asenteisiin.

“Tämän muutoksen tukeminen on jokaisen päättäjän vastuulla, jotta kansalliset ja kansainväliset päästövähennystavoitteet saavutetaan. Vastuuta kestävien valintojen tekemisestä ei voi jättää pelkästään yksittäisille kuluttajille”, perustelee ilmastojärjestö 350 Suomen puheenjohtaja Iina Heikkilä kampanjan tarpeellisuutta.

Ilmastokestävän kasvisruoan edistämiseen kuntien ruokapalveluissa sitoutuneet ehdokkaat löydät kampanjan nettisivuilta www.vegelupaus.fi/sitoutuneet-ehdokkaat/.

Lisätiedot:

Pirjo Apell
pirjo.apell@maanystavat.fi
 

www.vegelupaus.fi
www.maanystavat.fi
www.vegaaniliitto.fi
world.350.org/finland/ 

Vegelupaus-kampanjan logo: http://www.vegelupaus.fi/medialle/

Mikä on Vegelupaus-kampanja?

Vegelupaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kampanja, joka toimii ilmastokestävän, terveellisen ja maittavan kasvisruoan edistämiseksi kunnallisissa ruokapalveluissa. Kampanjan tavoitteena on, että jokaisella ruokailijalla on arjen keskellä mahdollisuus valita lautaselleen ilmastokestävämpi kasvisvaihtoehto. Kampanjan taustajärjestöt ovat Maan ystävät, Vegaaniliitto, Greenpeace, 350 Suomi, Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille.

https://www.facebook.com/vegelupaus/

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt laativat ilmastonmuutoksen ratkaisupaketin tulevalle kunnanvaltuustokaudelle. Ne muistuttavat, että valtuustokauden 2017-2021 aikana tehtävät päätökset osoittavat, onko Suomi tosissaan mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä.

Ilmaston lämpeneminen etenee huolestuttavaa tahtia – vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin. Pelissä on paljon: Suomessa menetetään valkoiset talvet, lajien sukupuutto kiihtyy, maailman rannikkokaupungit jäävät veden alle, köyhyyden torjunta vaarantuu ja maailmantalous kärsii. Onnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa vaatii uusia toimia myös kunnilta.

Nykyisin uusiutuvan energian tuotannossa päärooli on bioenergialla, ja monissa kunnissa sen käytön lisäämistä suunnitellaan. Järjestöjen mielestä kestävä bioenergia voi olla väliaikainen osaratkaisu fossiilisten energialähteiden korvaamiseen. Pääosin metsäbiomassaan tukeutuminen on kuitenkin ilmaston näkökulmasta kestämätöntä, sillä myös puun polttaminen tuottaa välittömiä päästöjä ja uhkaa metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja. 

”Kantojen, järeän runkopuun ja turpeen käyttö tulee rajata energiantuotannon ulkopuolelle”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun. 

Järjestöt laativat kuntavaaliehdokkaille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla ilmastonmuutoksen vastaista työtä pääsee tekemään jo vaalikampanjan aikana sekä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa.

Tällä hetkellä energiantuotanto muodostaa monissa kunnissa suuren osan päästöistä, ja fossiiliset energialähteet ovat yhä laajalti käytössä etenkin lämmöntuotannossa. Järjestöjen ehdotuksessa kuntien tulee asettaa esimerkiksi valtuustostrategiassa tai ilmasto-ohjelmassa selkeä tavoiteaika sille, milloin kivihiilen, turpeen, maakaasun ja öljyn käyttö kunnan energiantuotannossa päättyy. Hiilen ja turpeen käytön pitäisi järjestöjen kannanoton mukaan päättyä viimeistään vuoteen 2025 mennessä. 

”Energiantuotannon uudistaminen on monesti hidasta, mutta aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on loppumassa. Prosessi hiilen ja turpeen alasajamiseksi on aloitettava kaikissa kunnissa pikimmiten”, painottaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan Hanna Hakko. 

Globaali vastuu velvoittaa Pariisin ilmastosopimuksen kautta myös kuntia. Järjestöt esittävätkin, että jokaisen kunnan tulisi laatia tiekartta ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. 

”Kunnanvaltuutettu voi esimerkiksi tehdä aloitteen siitä, että kunta asettaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteen sekä aikataulun ja välitavoitteet, joilla maaliin päästään”, neuvoo Kepan Tuuli Hietaniemi. 
 
Ilmastovastuu ulottuu myös kiinteistöihin: Kuntien rakennuskanta on vanhaa ja kuluttaa paljon energiaa. WWF Suomen Kaarina Kolle antaa käytännön vinkkejä: ”Kunnanvaltuutettu voi tehdä aloitteen selvityksestä, jossa tutkitaan mahdollisuudet kunnan kiinteistöjen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää rakennuksen oman energiatuotannon mahdollisuudet.”

Lisätietoja:

Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa – Järjestöjen ratkaisuja valtuustokaudelle 2017-2021: https://wwf.fi/mediabank/9522.pdf (PDF) 

 
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 631 3399

Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Hiilivapaa Suomi -kampanja, p. 044 576 9999 
 
Tuuli Hietaniemi, asiantuntija (ilmasto-oikeudenmukaisuus), Kepa, p. 050 317 6686 
 
Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072 

Tiedote. Vapaa julkaistavaksi 6.2.2017.

Suomen suunnittelemat toimet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat pitkälti hallitusohjelman toisinto. Hallitukselle tarjottiin mahdollisuus luoda hallituskaudet ylittäviä menettelytapoja ja toimia, joilla olisi turvattu kestävän kehityksen toteutuminen. Sen sijaan tuore kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja lyhytnäköinen, arvioivat Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanoa seuraavat kansalaisjärjestöt.

Suomen hallitus toteaa suunnitelmassaan, että kestävän kehityksen ohjelma vaatii syvällistä yhteiskunnallista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Se ei kuitenkaan itse tartu tähän haasteeseen. Suunnitelma ei tarjoa riittäviä toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi seuraaville sukupolville Suomessa saati maailmalla, vaan kahlitsee ajattelun hallituskauden mittaiseksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa, ja Suomen hallitus kutsui lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita laatimaan ohjelmaa kestävän kehityksen toteutukselle. On myönteistä, että suunnitelman keskiöön on valittu kaksi sidosryhmien esiin nostamaa kipupistettä eli ilmastotoimiemme riittämättömyys sekä työ ja talouskasvu. Huolestuttavaa kuitenkin on, kuinka suunnitelma käsittelee etenkin ilmastotoimia. Siinä sivuutetaan Suomen toimien globaalit vaikutukset ja keskitytään ilmastonmuutoksen tarjoamiin liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten hillitseminen ja tuki globaaliin muutokseen sopeutumiselle jäävät paitsioon.

Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen vaatimus. Vuodesta 2015 lähtien maailman rikkain prosentti on ollut vauraampi kuin loput 99 prosenttia yhdessä, ja eriarvoisuus on huolestuttavasti lisääntynyt myös Suomessa. Tästä huolimatta hallitus ei toimeenpanosuunnitelmassaan esitä riittäviä ratkaisuja siihen, miten koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa sekä kehitysyhteistyössä päästään kestävän kehityksen uralle leikkausten jälkeen.

Demokraattisen yhteiskunnan vahvuus on sen moniäänisyydessä ja useiden alojen asiantuntijoiden aidossa osallistamisessa. Suunnitelman käsittely selontekona mahdollistaa oikealla tavalla avoimen yhteiskunnallisen keskustelun sekä sidosryhmien kuulemisen eduskunnan valiokunnissa. Eduskunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä yhteiskunnan eri toimijoiden laaja osallistaminen on varmistettava myös jatkossa.

Kansalaisyhteiskunta jatkaa aktiivista työtään kestävän kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Lisätietoja

Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry +358 50 317 6700, timo.lappalainen@kepa.fi

Lista tiedotteessa mukana olevista järjestöistä:
 

FEE Suomi – Suomen ympäristökasvatuksen seura

Greenpeace

Kepa

Käymäläseura Huussi

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Plan International Suomi

Rauhanliitto

Sadankomitea

Solidaarisuus

SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Suomen Caritas

Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Setlementtiliitto

WWF Suomi

Tule tekemään oman näköistäsi ympäristötoimintaa! Maan ystävien muun toiminnan lisäksi eri aihealueisiin keskittyneet jaostot ovat oiva tilaisuus osallistua. Ehdit hakea jaostoihin vielä 8.2. mennessä!

Jaostot huolehtivat monista Maan ystävien toimintaa ylläpitävistä tehtävistä, kuten viestinnästä, varainhankinnasta, taloudenseurannasta, jäsenhankinnasta, ja järjestön sisäisestä yhteydenpidosta. Jaostoissa pääsee tekemään ja oppimaan monia järjestön hallintoon, sisäiseen kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan ja halu kehittää järjestön toimintatapoja riittää. Jaostot mahdollistavat Maan ystävien vaikuttavamman toiminnan ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Vuonna 2016 Maan ystävillä oli seitsemän jaostoa: viestintä-, jäsen-, varainhankinta-, ryhmä-, talous-, juhla-, sekä kansainvälinen jaosto. Alla tarkempi kuvaus jaostoista:

http://www.maanystavat.fi/uutiset/viestinta-kansainvalisyys-varainhankinta-jaostot-jarjestaytyvat-tule-mukaan

Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten järjestävät työskentelynsä, esimerkiksi suunnittelukokoukset ja työnjaon. Vuonna 2016 jaostot ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin kerran kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tai palkkiota.

Jaostojen nimet ja tehtävänkuvat vuodelle 2017 sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2. Pauligin huvilalla.

Ilmoita kiinnostuksestasi jaostotyöhön 8.2.2017 mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen/alueiden parissa olisit kiinnostunut toimimaan. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa.

Kerro viestissäsi myös, aiotko osallistua jaostopäivään 12.2. Päivän aikana tarjotaan vegaaninen aamupala ja lounas, joten ilmoitathan samalla mahdollisista ruoka-aineallergioista. Mikäli et pääse paikalle, mutta haluat osallistua etäyhteydellä (skype/hangouts), ilmoita siitäkin etukäteen.

Huom. Toimiston sähköpostissa on automaattivastaua 12.2. asti, mutta jaostopäivään voi edelleen ilmoittautua. Lisätietoja jaostopäivään osallistumisesta saa tarvittaessa osoitteesta tuuli.makinen (at) maanystavat.fi.

Haluatko olla mukana toteuttamassa yhteisponnistusta, joka tarjoaa tilan kriittisille ruohonjuuritason äänille ja eri yhteiskunnallisten liikkeiden kohtaamiselle? Suomen Sosiaalifoorumi järjestetään tänä vuonna Helsingissä ympäri suur-Kallion aluetta pop up -periaatteella lauantaina 1.4.

Sosiaalifoorumi koostuu eri järjestöjen ja verkostojen tekemistä tapahtumista – tule sinäkin mukaan järjestämään osatapahtuma. Tapahtuma voi olla keskustelu, työpaja, luento, elokuvaesitys tai vaikka jotain ennennäkemätöntä. Tapahtumaan ovat tervetulleita järjestöt, liikkeet, verkostot ja muulla tavoin järjestäytyneet yhteiskunnalliset ryhmät! Sosiaalifoorumissa tapahtumat järjestetään aina yhteistyössä vähintään yhden muun järjestön tai vastaavan tahon kanssa.

Vuoden 2017 sosiaalifoorumi rakentuu seuraavien teemojen ympärille (työnimet):

”Yhdessä” (Rauha, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus)
“Media ja manipulointi” (Julkisuus, tiedon levitys ja sananvapaus)
”Talouden ylivallasta todelliseen demokratiaan” (Työ, talous ja valta)
”Oikeudenmukaisuutta rajallisella maapallolla” (Ympäristö, ilmasto ja luonnonvarat)
”Onko yhdenvertaisuutta?” (Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus)

Ohjelma-ilmoittautumisen voi tehdä Sosiaalifoorumin verkkosivuilla tiistaihin 28.2. mennessä. Toimintaohjeet ja ilmoittautumislomake: http://www.sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/

Eri järjestöt ovat tarjonneet omia tilojaan seminaarien järjestäjien käyttöön muun muassa Seurakuntien talosta Kolmannella linjalla ja Rakennusliiton tiloista Siltasaarenkatu 2:stä. Lisää tiloja tarvitaan – ilmoita meille/osoitteeseen sosiaalifoorumi@riseup.net, jos voit tarjota järjestösi tiloja Sosiaalifoorumin käyttöön. Tapahtumaan odotetaan viime vuoden tapaan lähes 40 osatapahtumaa ja yli 700 vierailijaa.

Mikä sosiaalifoorumi?

Suomen sosiaalifoorumi (SSF) on prosessi, joka kulminoituu vuosittain kymmenistä osatapahtumista koostuvaan Sosiaalifoorumi-tapahtumaan. Foorumin järjestävät yhteistyössä eri kansalaisjärjestöt, ja työtä organisoidaan säännöllisten, kaikille avoimien yleiskokousten kautta. Tapahtuma on sitoutunut Maailman sosiaalifoorumin peruskirjaan pohjautuviin, toimintaa ohjaaviin arvoihin: http://www.sosiaalifoorumi.fi/tietoa-sosiaalifoorumista/sosiaalifoorumin-arvot/

Tapahtuman suunnitteluun voi mukaan lähteä järjestön, ryhmän tai verkoston edustajana tai yksityishenkilönä. Suomen sosiaalifoorumin suunnittelu ja päätöksenteko on avoin ja demokraattinen prosessi, jossa jokaisen osallistujan ääni on tasavertainen.

Sosiaalifoorumin päätökset tehdään yleiskokouksessa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Seuraavat yleiskokoukset järjestetään keskiviikkoisin 1.2., 22.2. ja 15.3. klo 17:30 Kepan kokoustiloissa Kallio-huoneessa. Kepan osoite on Elimäenkatu 25-27, 5. krs, Helsinki. Alaoven ollessa lukossa käyttäkää summeria/ovipuhelinta (Kepa, järjestötilat).

Sosiaalifoorumi järjestetään täysin kansalaisyhteiskunnan voimin – monipuolista tukea toivotaan tapahtuman mahdollistamiseksi

Suomen hallitus leikkasi myös järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustukea 65 %, minkä seurauksena myös Sosiaalifoorumi on jäänyt täysin ilman valtion tukea. Sosiaalifoorumi järjestetään nyt toisen kerran talkoovoimin ja järjestöjen ja kansalaistoimijoiden välisellä yhteistyöllä. Koska rahoitusta ei ole, on tapahtuman toteutuminen täysin järjestöjen, ay-liikkeen, seurakuntien ja muiden tukijoiden tarjoamien tilojen, lahjoitusten ja muun avun varassa.

Toivomme, että ohjelmien järjestäjät tukevat mahdollisuuksiensa mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla tämän ainutlaatuisen kansalaisfoorumin toteuttamista. Erityistä tarvetta on tiedotusresursseille sekä vapaaehtoisille, jotka avustavat järjestelyissä tapahtumapäivänä.

Viime kevään ensimmäistä kertaa pop up -muotoisena järjestetty Sosiaalifoorumi osoitti, miten valtion rahoituksen puuttumisesta huolimatta voimme järjestöjen ja muiden toimijoiden moninaisen yhteistyön ja ideoinnin ansiosta järjestää tilan kansalaisyhteiskunnan keskusteluille. Yhdistetään nyt voimamme, ja tehdään sosiaalifoorumista entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi kanava yhteiskunnalliselle keskustelulle ja muutokselle!

Kuva- ja muuta materiaalia aiemmista sosiaalifoorumeista?

Jos teillä on valokuva- tai videomateriaalia aiemmista Sosiaalifoorumi-tapahtumista, jota haluatte tarjota käytettäväksi viestinnässä, pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteessa sosiaalifoorumi@riseup.net.

Saa ajankohtaista tietoa Sosiaalifoorumista

Sosiaalifoorumin tiedotus siirtyy uudelle sähköpostilistalle. Jos haluat liittyä uudelle sähköpostilistalle, lähetä lisäyspyyntö otsikolla “Sähköpostilistalle” osoitteeseen sosiaalifoorumi@riseup.net, joka toimii myös sosiaalifoorumin yleissähköpostiosoitteena.

Sähköpostilistan lisäksi voit seurata Sosiaalifoorumin viestintää ja osallistua keskusteluun verkossa:

Sosiaalifoorumin verkkosivut: www.sosiaalifoorumi.fi
Facebook-sivu: https://www.facebook.com/sosiaalifoorumi/
Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/281036531984474/
Twitter: https://twitter.com/sosiaalifoorum1
Instagram: https://www.instagram.com/sosiaalifoorumi/

Ajankohtaisia kuulumisia löydät somesta myös aihetunnisteella #sosiaalifoorumi.

Uutta vuotta voi juhlistaa myös hyvällä teolla! Liittymällä Maan ystävien jäseneksi tuet työtä ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta.

Toiminnan tämän vuoden painopisteet ovat ilmastopolitiikka (Hiilivapaa Suomi ja Yhteisöenergia), ydinvoiman vastainen toiminta, veganismin edistämiseen keskittynyt ruokatoiminta, globaalin vesikriisiin haasteisiin keskittynyt toiminta sekä järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Maksamalla jäsenmaksun annat tärkeän tuen tälle työlle.

Jäsenmaksun maksettuasi olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin Väentapaamisiin, joissa on monipuolisesti mielenkiintoista ja viihdyttävää ohjelmaa, kuten paneeleja, seminaareja, retkiä ja työpajoja. Seuraava tapaaminen on huhti-toukokuussa. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu, ja pääset vaikuttamaan päätöksiin järjestön vuosikokouksissa.

Maan ystävien jäsenmaksu on 30€/(10€) vuosi. Halutessasi voit maksaa jäsenmaksua 50€ tai 100€. Lahjoitamme jokaiselle jäseneksi 31.1.2017 mennessä liittyvälle liittymislahjaksi kätevän kassin hienolla sorsa-aiheisella painatuksella! Kassi on väriltään vihreä, ja se on luomupuuvillaa. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liity jäseneksi täällä!

Mikäli haluat liittyä jäseneksi, mutta et halua lahjaa, mainitse siitä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohdassa.

Lisätietoja ja yhteydenotot: jasenet(at)maanystavat.fi

 

Päivitetty 30.1.2017

Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen vuoden 2017 alussa – hae mukaan 8.2.2017 mennessä!

Edellisinä vuosina hallitus on jakautunut työryhmiin järjestön eri tehtävien mukaan, mutta viime vuodesta alkaen tehtäviä ovat hoitaneet uudet jaostot. Myös hallituslaiset osallistuvat jaostotyöhön, mutta ensisijaisesti jaostoihin haetaan nyt uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää. Alta näet alustavan kuvauksen jaostoista.

Viestintäjaosto huolehtii järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Jos sukkuloit sujuvasti somessa, harrastat graafista suunnittelua tai pidät valokuvauksesta, voi viestinnästä huolehtiva jaosto olla sinulle oikea paikka.

Varainhankintajaostossa luovuus on valttia. Tehtävänkuva on pitkälti viestintäjaoston kaltainen, mutta sisältää vähemmän ylläpitotehtäviä. Jaostossa ideoidaan varainhankintamahdollisuuksia, -kampanjoita ja -tapahtumia sekä etsitään uusia rahoituslähteitä.

Ihmisläheinen jäsenjaosto puolestaan pohtii jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.

Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.

Ryhmät-jaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.

Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii Talousjaosto, jonka tehtävänä on seurata järjestön taloutta. Jos tulet hyvin toimeen numeroiden ja taulukoiden kanssa ja haluat tehdä järjestötöitä nimenomaan talousasioiden parissa, voit hakea myös talousjaoston jäseneksi!

Jaostojen tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2.2017. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan.

Laita siis viestiä 8.2. mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.

Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!