– Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoella lämmittäisi Perämerta yhtä paljon kuin miljoona omakotitaloa, havainnollisti Elisabeth Holmström ruotsalaisesta ydinvoiman vastaisesta verkostosta Kärnkraftsfritt Bottenvikenistä lauantaina 9.6. Annalan kotiseutumuseossa Pyhäjoella järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Vilkkaan keskustelun synnyttäneen tapahtuman järjestäjinä toimivat valtakunnallinen Maan ystävät ry sekä Pyhäjoella vaikuttava Tiedotuskeskus Hanhikivi.

Tilaisuuden avasi tietokirjailija Olli Tammilehdon laaja-alainen ja uusimpaan tietoon perustuva katsaus ydinvoiman ja ilmastonmuutoksen keskinäiseen yhteyteen.

Tammilehto painotti erityisesti ydinvoiman koko elinkaareen liittyviä kysymyksiä. Yksittäisen reaktorin elinkaarivaikutuksiin sisältyvät niin uraaninlouhinta kuin ydinaseiden valmistus sekä loppusijoituksen yhä ratkaisemattomat ongelmat.

Pohjoismainen yhteistilaisuus sai runsaasti huomiota myös maamme rajojen ulkopuolella. Myös Norjan yleisradioyhtiö NRK saapui paikalle uutisoimaan tapahtumasta.

Osuuskunta Noidanlukko ja Tiedotuskeskus Hanhikiven toiminta oli esillä myös Parhalahtipäivässä, missä Fennovoiman ilmapalloja on totuttu näkemään.

Ydinvoima ja ilmasto -seminaari oli osa Maan ystävät ry:n Pyhäjoella 7.–10.6. järjestämää väentapaamista.

Lisätiedot:
Maan ystävien ydinvoimanvastainen toimintaryhmä
parempaavirtaa@riseup.net

Finnwatch, jonka jäsen Maan ystävät on, julkaisi tänään 29.5.2018 tiedotteen uudesta raportistaan:

Finnwatchin uusi raportti tarkastelee kolmen erilaisen yritysvastuuskandaalin jälkimaininkeja Thaimaassa. Kehuja ongelmien pitkäjänteisestä korjaamisesta saavat Kesko, S-ryhmä ja OneMed. Moitteita raportti jakaa Lidlille.

Julkisuuteen nousee säännöllisin väliajoin erilaisia yritysvastuukohuja, jotka unohtuvat pian mediakirjoittelun laannuttua. Finnwatchin tänään julkaistu raportti tarkastelee kohujen seurauksia yrityksille ja työriiston uhreiksi joutuneille työntekijöille. Kohut liittyvät tonnikala-, broileri- ja kumikäsinetuotantoon.

– S-ryhmä ja Kesko ovat Thaimaa-kohujen seurauksena tehneet lukuisia toimenpiteitä työolojen korjaamiseksi. Thaimaan työoloissa paljastuneet rikkomukset ovat johtaneet myös lukuisiin muihin riskimaihin suuntautuviin yritysvastuuhankkeisiin, kertoo tutkija Anu Kultalahti.  

Maailman suurimman tonnikalayhtiön Thai Unionin tehtaiden työolot ovat Finnwatchin paljastusten sekä yrityksen ja sen asiakkaiden yhteistyön myötä parantuneet merkittävästi.

Ihmisoikeusongelmiin puuttuminen on välttämätöntä, mutta siitä voi olla myös muita hyötyjä.

Työntekijä- ja yrityshaastatteluihin perustuva Finnwatchin raportti listaa parannuksina lainmukaisen sosiaaliturvan työntekijöille, siirtotyöntekijöiden maksamien rekrytointimaksujen vähenemisen, demokraattiset työntekijäkomiteat sekä sosiaalisen vuoropuhelun lisääntymisen työntekijöiden ja johdon välillä. Parannukset koskevat noin 20 000 siirtotyöntekijää.

– Ihmisoikeusongelmiin puuttuminen on välttämätöntä, mutta siitä voi olla myös muita hyötyjä. Thai Unionin työvoiman vaihtuvuus on laskenut 40 prosentista 25 prosenttiin.

Finnwatchin raportti antaa kehuja myös sairaalakäsineitä Suomeen toimittavalle OneMedille, joka on pitkäjänteisesti pyrkinyt korjaamaan alihankkijansa työoloja Thaimaassa. Tehtaalla on edelleen tuotantotavoitteisiin liittyviä ongelmia, mutta sielläkin työolot ovat parantuneet.

– Raporttimme osoittaa, että ihmisoikeusriskien realisoituminen teettää yrityksille runsaasti töitä, mikäli ne haluavat saada aikaan pysyviä muutoksia. Yritysvastuutyössä olisi perusteltua kiinnittää huomiota myös paikallisen lainsäädännön tasoon ja vaatia riskimaiden hallituksilta muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimusten ratifiointia ja toimeenpanoa.

Lidlille risuja

Samalla kun muut yritykset saavat kiitosta, Lidl-ketju nostetaan Finnwatchin raportissa heikkona esimerkkinä esiin. Risut liittyvät vuonna 2016 käynnistyneeseen kohuun ihmisoikeusloukkauksista thaimaalaisessa broilerituotannossa. 

Finnwatchin käsiinsä saaman Thaimaan ulkoasiainhallinnon muistion mukaan Lidl veti kohun jälkeen yhdessä muiden saksalaisten kauppaketjujen kanssa broileriostot Thaimaasta ja siirtyi ostamaan brasilialaista broileria.

Riskimaasta toiseen siirtyminen ei auta työriistojen uhreja ja saattaa johtaa ojasta allikkoon.

– Yritysten tulisi pyrkiä korjaamaan alihankintaketjuihinsa liittyviä ongelmia ostojen lopettamisen sijaan. Riskimaasta toiseen siirtyminen ei auta työriistojen uhreja ja saattaa johtaa ojasta allikkoon.

Saksalaisten kauppaketjujen äkillisellä vetäytymisellä oli ikäviä seurauksia Thaimaassa. Thaimaalainen työriistosta syytetty yritys, joka menetti asiakkaansa kohun seurauksena, on nostanut useita rikosoikeudellisia kanteita entisiä työntekijöitään vastaan, joita se syyttää kärsimästään liiketaloudellisesta tappiosta.

Fennovoiman ydinvoimalaprojekti Pyhäjoen Hanhikivellä on monelta osin myöhässä aikataulusta. Vuonna 2014 periaatepäätöksen täydennyshakemuksen aikoihin Fennovoima tavoitteli rakennuslupaa jo vuoden 2017 aikana. Vielä vuonna 2015 rakennuslupahakemuksessa lupaa tavoiteltiin alkuvuodelle 2018. Keväällä 2018 STUK ilmoitti, että Fennovoimalla on vielä 90 % tarvittavasta lupa-aineistosta toimittamatta. Myöhässä on myös paineastian rakentamisen aloittaminen, jonka piti tapahtua jo vuonna 2017. Yhtä lailla vaikeuksia on ollut Hanhikiven valmistelevien töiden ja rakentamisen kanssa. Toukokuussa raportoitiin Fennovoiman pääurakoitsija Titan-2:n ja Hanhikivenniemellä ruoppaustöitä tehneen Terramaren välisen sopimuksen purkamisesta. Pian sen jälkeen tuli julkisuuteen, että suunnitelmien puutteesta johtuen Skanskan ja Destian urakat maaperällä seisovat. Viime aikojen myöhästymisiä voi toki suhteuttaa siihen, että alun perin Fennovoima lupaili tuottavansa sähköä jo vuonna 2020.

STUK on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Fennovoiman turvallisuuskulttuurin puutteisiin. Syksyllä 2017 se vaati Fennovoimaa lisäämään valvontaa, sillä Rosatomin ja Titan-2:n toiminnan laatuun ei voi luottaa. Toukokuussa julkaistu STUKin raportti kertoo ydinvoimaviranomaiselle toimitetun aineiston puutteista ja suunnittelun keskeneräisyydestä. Voimakkain kritiikki kohdistuu jälleen turvallisuuskulttuuriin: ”Projektin turvallisuuskulttuurin tilanne on STUKin näkökulmasta kokonaisuutena huolestuttava. Ylimmän johdon riittävästä sitoutumisesta ydinalan toimintamalleihin hankkeen avainorganisaatioissa ei ole näyttöä. Projektin suunnittelun, toteutuksen ja ennustettavuuden puutteet johtavat hankkeessa yllätyksellisyyteen. Fennovoiman johdon on ollut vaikea käsitellä tällaisia tilanteita asianmukaisesti”. STUK summasi arvionsa toteamalla, että ”turvallisuuskulttuuri ei ole sillä tasolla, millä voidaan lähteä rakentamaan ydinvoimalaitosta.”

Mielipidekyselyjen mukaan Fennvoiman hankkeella ei edelleenkään ole enemmistön kannatusta Suomessa. Greenpeacen keväällä 2017 Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 26 % myöntäisi voimalalle rakennusluvan ja 53 % vastusti luvan myöntämistä. Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen vuosien 2016-2017 vaihteessa teettämän mielipidekyselyn mukaan Pyhäjoella Fennovoiman loppusijoituslaitosta vastusti 68 prosenttia vastaajista. Eurajoella vastustajia oli hieman vähemmän, 64 prosenttia vastaajista. Pyhäjoella loppusijoitushankkeen hyväksyi vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia. Pyhäjoella 37 prosenttia vastaajista piti Fennovoimaa moraalisesti luotettavana, Eurajoella vain 23 prosenttia vastaajista.

Kamppailu Pyhäjoen ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu

Tiedotuskeskus Hanhikivi on Pyhäjoelle tammikuussa 2018 avattu kohtaamispaikka ja tila taiteen ja tutkimuksen tekemiselle liittyen mm. Fennovoiman ydinvoimalahankkeen sosiaalisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Tiedotuskeskuksen toimintaa organisoi Osuuskunta Noidanlukko, ja se tekee yhteistyötä tavoitteisiin sopivien projektien, tutkimuskeskusten, yksittäisten taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Vesiluonnon puolesta ry on selvittänyt Fennovoiman Hanhikiven ympäristössä tekemien merirakennustöiden vaikutuksia. Yhdistyksessä toimiva biokemisti Jari Natunen on havainnut rakennustöiden pilaavan merta ja vaarantavan esimerkiksi meriharjuksen suojelun. Hallinto-oikeus on vaatinut Fennovoimaa selvittämään mereen laskettavien kemikaalien pitoisuudet ja vaikutukset. Valituksessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen Fennovoima pyrkii edelleen eroon kemiallisista ympäristövastuistaan ja kalastukseen liittyvistä selvitysvelvoitteistaan.

Ruotsissa toimintaa Fennovoimaa vastaan järjestää aktiivisesti Kärnkraftsfritt Bottenviken -verkosto. Jo 19 kuntaa Pohjois-Ruotsissa (Norrbotten, Västerbotten ja Västernorrland) ovat eri tavoin ilmaisseet huolensa ja vastustuksensa ydinvoimalle Pohjanlahdella.

Tapahtumia Pyhäjoella

25.5. Kvinnor för Fred Sverigen, Amandamaji ry:n ja Noidanlukon järjestämä seminaari Pyhäjoen kirjastossa (Ruukintie 1) Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tuella. Mukana keskustelussa ruotsalaiset dramaturgi Emma Örn ja näyttelijä, teatteripedagogi Paolo Zucotti, rauhanaktivisti My Leffler sekä biokemisti Jari Natunen.

9.6. Maan ystävien väentapaaminen Pyhäjoella. Vierailee paikallisesessa markkinatapahtumassa Parhalahti-päivässä, jonka yksi järjestäjä on Fennovoima. Myöhemmin iltapäivällä Annalan kotiseutumuseossa (Annalantie 20) kaikille avoin seminaari aiheesta ydinvoima ja ilmastonmuutos. Vieraina tietokirjailija Olli Tammilehto sekä Elisabeth Holmström Kärnkraftsfritt Bottenviken -verkostosta.

Tiedotuskeskus Hanhikiven (Lahnaojantie 18) kesäkahvila auki heinäkuussa lauantaisin klo 12-15 ja lisäksi tilaisuuksien ohessa.

 

Yhteystiedot

 

Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä
parempaavirtaa@riseup.net
http://maanystavat.fi/ydinvoimanvastainen-toiminta

Tiedotuskeskus Hanhikivi
infocenterhanhikivi@riseup.net
https://noidanlukko.wordpress.com/

Attacin, TTIP-verkoston ja Maan ystävien tiedote, vapaa julkaistavaksi 17.5.2018: 

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Sopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac, Maan ystävät ja kansalaistoimijoiden ja -järjestöjen muodostama TTIP-verkosto ovat pettyneitä päätökseen. ”Suomen eduskunta on päätöksellään myynyt Suomen luonnonvarat globaaleille suuryrityksille ja mahdollistanut niille työehtojen polkemisen.  Työntekijöille tärkeät työehdot on saavutettu taistelulla ja tämä työ tehtiin nyt tyhjäksi. Suomen vuosisatainen historia siirtomaana toistaa itseään”, Attacin puheenjohtaja Eva-Liisa Raekallio toteaa. Maan ystävien aktiivi Ville-Veikko Hirvelä huomauttaa, että ”eduskunnan ratkaisu alistaa ympäristöä, ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksemme ylikansallisten sijoittajien tuotto-odotusten toteutumiselle”.

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETA:a vastaan. Sosiaalinen media on ollut kovassa käytössä, ja vielä äänestyspäivän aamuna TTIP-verkosto järjesti tempauksen eduskuntatalon edessä. ”Tempauksella halusimme muistuttaa päättäjiä siitä, että CETA merkitsee kahletta kaikelle tulevalle lainsäädäntötyölle, myös sote-uudistuksen odotettavissa oleville korjauksille. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta myönsi tämän vaatiessaan, että Suomen kaivoslainsäädäntö uudistetaan ennen CETA:n sijoitussuojaosion voimaanastumista. Yksittäisen lain kertaluonteinen korjaaminen ei kuitenkaan riitä – ongelma on tämä sopimus, joka lainsäätäjien päätösvaltaa uhkaa”, TTIP-verkoston Marissa Varmavuori sanoo.

CETA-sopimus tai sen käsittely eivät ole saaneet mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote-äänestyksestä sekä yhden hallituspuolueen logonpaljastustilaisuudesta. Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.

Lisätiedot:

Eva-Liisa Raekallio
Suomen Attacin puheenjohtaja
eva-liisa.raekallio@attac.fi
040-2473913

Ville-Veikko Hirvelä
Maan ystävien aktiivi
villeveikkoh1@gmail.com
045-2380890

Marissa Varmavuori
TTIP-verkoston aktiivi
marissa.varmavuori@gmail.com
050-5422067 

MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian sekä kansalaisaktivismin edistämiseksi. Kun liityt jäseneksi nyt, saat lahjaksi laadukkaan kangaskassin tyylikkäällä papupainatuksella! Luomupuuvillaisen kassin saa vihreänä tai mustana ja molemmissa painatus on valkoinen. Lahjan saa liittyessään 30.4.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan tahdotko mustan vai vihreän kassin. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi tai kirjoita siihen ettet halua kassia.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, autathan jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin (ei-jäsenten osallistumismaksu 15€). Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa (seuraava 8.9. Helsingissä), jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näät täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa: 
toimisto(at)maanystavat.fi

 

VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa, vaikutetaan erilaisiin energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä jatkaa tutkimus- ja tiedotustyötään kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimimista. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta niin paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi toimien sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoimintaa tehdään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnanssa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin.

Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet myös paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.

Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät kokonaisuudessaan täältä.

Stora Enson yhtiökokouksessa keskiviikkona Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä sekä Maattomien ystävät levittivät nähtäväksi asiakirjoja laittomaan maanhankintaan liittyvistä valituksista ja oikeusjutuista Brasiliassa. Niissä syytetään Stora Enson puoliksi omistamaa yhtiötä Veracelia laittomista maakaappauksista ja ihmisoikeusrikkomuksista.

Asiakirjat osoittavat, että Veracelia syytetään valtion maiden ja yksityisten viljelijöiden omistamien maiden laittomasta omimisesta puuntuotantoon. Jopa Bahian osavaltio hakee korvausta Veracelin väärin perustein hankkimasta maasta.

Tänä vuonna pienviljelijät ovat nostaneet Veracelia vastaan oikeusjuttuja maittensa menettämisestä. Viljelijöiden ja heidän asianajajiensa mukaan Veracel on käyttänyt tilasta erotetun maa-alueen tai jopa toisessa kunnassa sijaitsevan tilan omistusasiakirjoja kaapatakseen viljelykäytössä olevaa yksityismaata.

Asiakirjat kertovat myös, että Stora Enson aiemmista vakuutuksista huolimatta Veracel on sekaantunut pienviljelijöiden väkivaltaisiin häätöihin mailtaan. Kansalaisjärjestöjen käsiinsä saama häätömääräys viittaa siihen, että Veracel ohjeistaa poliisia myös tuhoamaan häädettyjen talot ja viljelykset.

Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä ja Maattomien ystävät vaativat Stora Ensoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin maakaappausten ja oikeusrikkomusten lopettamiseksi sen toiminta-alueilla ja pyrkimään toiminnassaan rehelliseen vastuullisuuteen sekä eettisyyteen ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Ne varoittavat myös taloudellisista riskeistä, joita Stora Enson omistama Veracel maanhankintamenetelmillään ottaa. Vaikka vain osa näistä oikeusjutuista johtaisi korvausvaatimuksiin, ne ja Stora Enson maineongelmat voivat aiheuttaa yhtiölle merkittäviä tappioita.

Lisätiedot:

Noora Ojala,
Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä
noora.ojala@maanystavat.fi

Folkrörelser lade fram nya dokument om brott mot markrättigheter i Bahia, Brasilien.

Aktiva från Jordens Vänner i Finland, arbetsgruppen för markrättigheter och skogsfrågor, och från Jordlösas Vänner i Finland, som deltog i Stora Ensos bolagsstämma i Helsingfors idag lade fram nya dokument som påvisar överklaganden och rättsfall som gäller olagliga jordförvärv i Brasilien. I dokumenten anklagas det av Stora Enso till hälften ägda bolaget Veracel för olagliga övertaganden av mark och för människorättsöverträdelser.

Dokumenten visar att Veracel anklagas för olaglig expropriering av stats- och privatägd mark för virkesproduktion. Till och med delstaten Bahia kräver kompensation av Veracel med anledning av överträdelser i dess förvärv av mark.

I år har småbrukare som förlorat sin jord väckt åtal mot Veracel. Enligt småbrukarna och deras jurister har Veracel utnyttjat dokument som påvisar äganderätt till områden som brutits ur från deras gårdar, även till och med dokument som gäller äganderätt i främmande kommuner, till att överta privat mark som aktivt odlas av de rättmätiga ägarna.

Dokumenten påvisar även att Veracel, trots tidigare bedyranden om det motsatta från Stora Enso, har haft andel i våldsamma vräkningar av småbrukare från deras jord. Föreningarna har tillgång till vräkningsinstruktioner som tyder på att Veracel även uppmanar polisen att förstöra de vräktas hus och ödelägga deras odlingar.

Jordens Vänner i Finland, arbetsgruppen för markrättigheter och skogsfrågor, och de Jordlösas Vänner i Finland, kräver att Stora Enso vidtar omedelbara åtgärder för att stoppa jordövertagandena och överträdelserna på sina verksamhetsområden. Föreningarna uppmanar Stora Enso att verka för ärlig ansvarsfullhet och hög etisk standard gentemot människor och miljön. 

Föreningarna varnar även Stora Enso för de ekonomiska risker som bolaget tar på sig genom sitt ägande av Veracel. Även om endast en del av de aktuella åtalen mot Veracel skulle leda till ekonomiska sanktioner kan sådana sanktioner i förening med image-förluster för Stora Enso förorsaka betydande förluster för bolaget.

Tilläggsuppgifter:

Noora Ojala, 
noora.ojala@maanystavat.fi

Japanin Maan ystävät vetoaa Japanin päättäjiin julkisten varojen vetämiseksi pois Hitachin ydinvoimavienniltä. Hitachin omistama Horizon Nuclear Power suunnittelee 2,7 gigawattin ydinvoimalan rakentamista Walesiin, mihin Japanin hallitus on kanavoimassa julkista rahaa ja siten siirtämässä osan riskeistä kansalaisilleen. Japanin Maan ystävät tuomitsee tämän sekä ydinvoimaviennin yleensä, ja kerää allekirjoituksia vetoomukseen Change.orgin kautta: allekirjoita tästä! 

Myös Suomen Maan ystävät on allekirjoittanut vetoomuksen.

http://www.foejapan.org/en/energy/doc/180307.html 

Urgent Petition : No to Hitachi’s Nuclear Exports Using Japanese Public Money

To: 
Mr. Shinzo Abe, Prime Minister of Japan 
Mr. Hiroshige Seko, Minister of Ministry of Economy, Trade and Industry 
Mr. Taro Aso, Minister of Finance 
Mr. Taro Kono, Minister of Foreign Affairs 

Horizon Nuclear Power, a wholly owned subsidiary of Japanese electronics giant Hitachi Ltd., is attempting to construct a 2.7 gigawatt nuclear power plant in Wylfa, on the scenic and historic island, Anglesey, Wales, in the United Kingdom. The project cannot proceed without public financial support, and the Government of Japan is orchestrating an “all-Japan” support system to secure its financing, backed up by public money(1).

We express our strong opposition to the use of public funds for this project specifically, and nuclear exports in general.

1. It is not acceptable to transfer this huge risk to the public 

Chairman Hiroaki Nakanishi of Hitachi Ltd. said, “The UK government, Japanese governments and Hitachi all share the view that this project is impossible without government commitments,” and admitted that it would be difficult to pursue as a private sector project(2).

Apart from accidents, other possible risks in with nuclear power are enormous, such as an escalation of costs and challenges with safety, security, construction, tighter regulations, public opposition, and the processing of radioactive waste, etc.. Taking account these risks, the companies and banks should not continue the project. 

“Moral hazard” occurs when someone increases their exposure to risk when insured. The Wylfa project proponents are preparing to take more risks because the government is setting the public up to bear the cost of those risks while they are making a profit, which is unacceptable.

2. No real safety assurance in public financing of nuclear exports

The Government of Japan has guidelines to verify the safety of operations in the case of nuclear exports supported by public financing. However, the procedures are merely a formality, checking off yes or no against a list of items, such as if the recipient country is a member of a treaty, or if some kind of regulatory system is in place. There is no effort to confirm the safety of the actual project. Furthermore, the Japanese public receives no concrete information about what the government has done to verify safety, only a general summary after a decision.

Meanwhile, JBIC (Japan Bank for International Cooperation) and NEXI (Nippon Export and Investment Insurance), the main bodies to provide government-backed financing and insurance for nuclear exports, maintain that any confirmation of safety should be done by the government; so JBIC and NEXI claim not to be in a position to do so. In fact, they do have and implement “Guidelines for Environmental Social Considerations” to avoid environmental destruction or infringement of human rights in other international projects.

In terms of the nuclear power projects, a new guideline was formulated in 2017. However, the scope of new guidelines is limited to the “information disclosure.” If the current guidelines are employed, both the government and public financing and insuring institutions, such as JBIC/NEXI, could provide public financing and insure risky nuclear power projects without assuring safety. 

3. The age of nuclear exports is over

The catastrophic social, environmental and financial impacts of the disaster at TEPCO’s Fukushima Daiichi Nuclear Power Plant are still ongoing and details about the cause of the accident and subsequent incidents remain unclear. The costs of decommissioning the defunct nuclear power facilities and dealing with contamination and compensation have swollen to 21.5 trillion yen by government estimates. Many residents of the affected region have lost their homes and are still facing very difficult circumstances. Public opinion in Japan strongly favors an end to nuclear power, and more than half of the public opposes the idea of nuclear exports(3).

Meanwhile, in global trends renewable energy has made significant progress and costs have dropped, while energy-saving technologies have also improved significantly.

Many countries have turned the corner and rejected nuclear power. For example, in 2016 Vietnam abandoned plans to build its first two nuclear plants (proposed by Japan and Russia) largely on the grounds that nuclear power is not economically competitive. In this context, why is the Japanese government planning to commit the public’s money to promote nuclear exports? This is the wrong direction, for logical and economic reasons. Moreover, there has not been sufficient public and parliamentary discussion in Japan about nuclear exports. It is not acceptable to commit public funds where they will only benefit a limited number of corporations.

Japan still has much to learn from the Fukushima nuclear accident. What the government needs to promote with public resources are sound programs and technologies that will phase out nuclear and promote sustainable society. 

Background(4)

Of the currently estimated project cost of 3 trillion yen, half is expected from loans and half from investments. Three Japanese megabanks (Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ, Sumitomo Mitsui Banking Corp, Mizuho Bank,) are expected to lend 500 billion yen. But those loans are to be guaranteed by the government-owned Nippon Export and Investment Insurance (NEXI). The government-owned Japan Bank for International Cooperation (JBIC) and UK commercial financial institutions are expected to extend the remaining trillion yen in loans.

For the investment portion, the Development Bank of Japan (DBJ) is expected to be a major investor. It is solely owned by the Government of Japan. Meanwhile, the government is strongly encouraging Japan’s electric power utilities to invest in the Wylfa project, including Tokyo Electric Power Corporation (TEPCO), which owns the damaged Fukushima nuclear plant, and whose majority shareholder is the government-backed Nuclear Damage Compensation and Decommissioning Facilitation Corporation. Also, local governments are among the largest shareholders in Japan’s power utilities. 

(1) Hitachi’s nuclear power business in the UK: Supported by the UK and Japanese governments. If fails, the public will be held responsible, The Asahi Shimbun, 1 November 2018
(2) Hitachi to construct a nuclear power station in the UK: Active involvement of Japanese and UK governments is a must, said Chairman-elect of the Keidanren Federation of Economic Organization, 13 February, 2018. (https://jp.reuters.com/article/hitachi-uk-nuclear-idJPKBN1FX0O7, in Japanese)
(3) 16 June 2013, “58% do not support nuclear power export, 24% support,” Jiji Opinion Poll http://jp.wsj.com/articles/SB10001424127887323504304578548021311724266
(4) Much of this information is from https://mainichi.jp/english/articles/20180103/p2a/00m/0na/004000c https://mainichi.jp/articles/20180103/k00/00m/020/098000c

CC: Mr Akira Kondoh, Governor, Japan Bank for International Cooperation (JBIC)
Mr Kazuhiko Bando, Chairman and CEO, Nippon Export & Investment Insurance, (NEXI)
Mr. Toshiaki Higashihara, President & CEO, Hitachi Ltd.
Mr Kanetsugu Mike, President & CEO, Bank of Tokyo-Mitsubishi
Mr Koji Fujiwara, President & CEO, Mizuho Bank, Ltd.
Mr Makoto Takashima, President and Chief Executive Officer, Mitsui Sumitomo Banking Corporation

MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmisoikeuksien, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kehityskysymysten, sekä rauhan ja demokratian edistämiseksi. Kun liityt jäseneksi nyt, saat lahjaksi nokkelan Yksi auto vähemmän -tarran polkupyöräsi koristeeksi. Tarra on valittavissa kuudella eri kielellä: englanti, suomi, ruotsi, espanja, ranska, saksa. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Tarra on säänkestävä. Lahjan saa liittyessään 31.3.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaa millä kielellä tarran haluat. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi tai kirjoita siihen ettet halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät täältä ja sääntömme täältä.

 

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto(at)maanystavat.fi

 

VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa, vaikutetaan erilaisiin energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimatoiminta keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä jatkaa tutkimus- ja tiedotustyötään kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimien. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta niin paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin.

Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.