Syyskuun alussa yli 200 tutkijaa vetosi Euroopan unionin päättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 6 000 kansalaista.

Kirjeessä vaaditaan, ettei talouskasvun tulisi olla kehityksen päämäärä, sillä talouskasvun varjolla on lisääntynyt myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt näitä haittoja, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan talouskasvu edellä: puhumme vihreästä kasvusta ja kestävästä kasvusta ratkaisujen tarjoajina. Tämä on ongelman ydin.

Laaja-alainen tutkimus osoittaa, että pitkällä aikavälillä vihreäkään kasvu ei vähennä resurssien kulutusta.

Hyvinvointia ja kestävyyttä voidaan luoda myös toisin keinoin, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi kiintiöt resurssien ja energian käytölle, perustulo tai työajan vähentäminen eivät välttämättä näyttäydy BKT:n kasvuna, mutta lisäävät hyvinvointia ja ympäristöllistä kestävyyttä.

Näitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jos Suomi haluaa esiintyä ilmastotyön edelläkävijänä ja hyvinvoinnin tuottamisen mallioppilaana EU:ssa.

Allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan ”olisi vastuutonta, jos poliitikot ja virkamiehet eivät tutkisi vaihtoehtoja kasvutalouden jälkeiselle tulevaisuudelle”. Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi tarjoaa tähän loistavan tilaisuuden, ja niinpä Maan ystävät on toimittanut tutkijoiden vetoomuksen suuren valiokunnan kuulemistilaisuuteen 17.10., jossa kuullaan järjestöjen näkemyksiä Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä.

Esimerkiksi Itävalta on ottanut vastaavan ”Growth in Transition”-aloitteen osaksi virallista puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa. Konkreettisena tekona on 14.-15. marraskuuta järjestettävä konferenssi, jossa tutkitaan kasvun roolia kestävässä tulevaisuudessa. Myös Euroopan parlamentti järjesti 18.-19. syyskuuta Post-Growth 2018 –konferenssin, jossa ensi kertaa haastettiin kasvuajattelua parlamentin sisällä.

Kasvun jälkeisen tulevaisuuden sisällyttäminen Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan olisi rohkea ja kaukaa viisas teko. Lisääntyvä akateeminen tutkimus osoittaa, että kasvuajattelun haastaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun.

Toivottavasti se on Suomi, EU:n puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

***

Tutkijakirje vaatii EU:ta

1. muodostamaan erityisen kasvun jälkeisen toimikunnan EU:n parlamenttiin. Tämän toimikunnan tulisi aktiivisesti keskustella kasvun tulevaisuudesta, laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.

2. liittämään vaihtoehtoisia indikaattoreita EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin. Taloudelliset toimintatavat tulisi arvioida sillä perusteella miten ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, resurssien käyttöön, epätasa-arvoon ja mielekkään työn hankkimiseen. Näille indikaattoreille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.

3. muuttamaan vakaus- ja kasvusopimus vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Ensin mainittu koostuu säännöistä, jotka pyrkivät rajoittamaan budjettialijäämää ja valtionvelkaa. Nämä säännöt tulisi arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät
vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.

4. perustamaan taloudellisen siirtymän ministeriön jokaiseen jäsenvaltioon. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.

Tutkijakirje kokonaisuudessaan suomeksi: https://drive.google.com/file/d/0B5L61s7LfvFNaHBVX3pXTTJkUkI5Z21oZHRtM25lZlAzX2lj/view

Tutkijakirjeen englanninkielinen alkuperäisversio: https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/

The Guardianin uutinen aiheesta: https://www.theguardian.com/politics/2018/sep/16/the-eu-needs-a-stability-and-wellbeing-pact-
not-more-growth

Itävaltalaisen Growth in Transition -aloitteen konferenssi ‘Europe’s Transformation – Where people matter’ 14-15. marraskuuta 2018
https://wachstumimwandel.at/conference2018/about-the-conference/

Euroopan parlamentin järjestämä Post-Growth 2018 –konferenssi: https://www.postgrowth2018.eu/

Maan ystävien “Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa”-tapahtuma tuo tutkijat ja aktivistit keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnasta ja aktivismista lauantaina 6.10. Kalliolan setlementtitalolle. Tapahtumassa tarkastellaan ilmastotoimenpiteiden riittävyyttä moninäkökulmaisen tieteen valossa sekä esitellään ilmastoaktivismia Suomessa ja maailmalla.

Tutkijapaneelissa kysytään, minkä mittakaavan muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi pitäisi etsiä. Paneelissa ovat mukana ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, tutkija Tuuli Hirvilammi Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Tero Toivanen Helsingin yliopistosta ja BIOS-tutkimusyksiköstä.

Aktivismipuheenvuoroissa tarkastellaan toimintaa, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä rakentamaan kestävää ja oikeudenmukaista maailmaa. Joakim Andrén alustaa kansalaistottelemattomuudesta, Katja Hintikainen poliittisesta vaikuttamisesta, Ruby van der Wekken vaihtoehtoisista talousaloitteista, Pauliina Helle ekoyhteisöistä, Dimitri Ollikainen kaupunkiaktivismista ja Eleonoora Karttunen Ranskan maanvaltauksista.

Tutkijapaneelin ja aktivismipuheenvuorojen jälkeen tapahtumassa järjestetään kaikille osallistujille avoimet piirikeskustelut, joissa pureudutaan eri ilmastoaktivismin muotoihin. Koko tapahtuman juontaa Maan ystävät ry:n puheenjohtajiston jäsen Liisa Uimonen.

“Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa” järjestetään Kalliolan setlementtitalolla 6.10. klo 13–16. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät, ja sen tukijana toimii Kalliolan Setlementti.

Maan ystävät on vuonna 1996 perustettu kansalaisjärjestö, joka tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Suomen Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, joka on perustettu 1971. Maan ystävät on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Lisätiedot:
helsinki@maanystavat.fi

Tapahtuma MY:n verkkosivuilla:
http://maanystavat.fi/tapahtumat/muutetaan-jarjestelma-ei-ilmastoa

Tapahtuma Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/327748564465355/

Liite 1: Aikataulu

13:00-13:05: Tilaisuuden avaus
13:05-13:50: Paneeli:
    Tuuli Hirvilammi (maan ystävä ja tutkija / Jyväskylän yliopisto)
    Tero Toivanen (väitöskirjatutkija / Helsingin yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö)
    Janne Hukkinen (ympäristöpolitiikan professori / Helsingin yliopisto)
13:50-14:00: Tauko
14:00-15:00: Alustukset:
    Joakim Andren (Ende Gelände ja joukkomuotoinen kansalaistottelemattomuus)
    Katja Hintikainen (poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus)
    Ruby van der Wekken (yhteisvauraus ja vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin aloitteet)
    Pauliina Helle (ekoyhteisöt, maaseudun uudisasuttaminen ja omavaraisuus)
    Dimitri Ollikainen (Pispala ja kaupunkiaktivismi)
    Eleonoora Karttunen (La ZAD, maanvaltaus ja toisenlaiset maailmat)
15:00-15:15: Tauko
15:15-15:45: Keskustelupiirit aktivismista
15:45-16:00: Tapahtuman yhteenveto

Liite 2: Tutkijoiden ja aktivistien yhteystiedot ja esittelyt

Tutkijat

Janne I. Hukkinen
Janne I. Hukkinen on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävän kehityksen kognitiivisiin ulottuvuuksiin. Hukkinen on Suomen Tiedeseuran jäsen, Ecological Economics -tiedelehden päätoimittaja ja korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos. Yli 90 tieteellisen artikkelin lisäksi hän on kirjoittanut Routledgen julkaisemat tieteelliset monografiat Sustainability Networks (2008) ja Institutions in Environmental Management (1999).

Tuuli Hirvilammi
Tuuli Hirvilammi on kestävän hyvinvoinnin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tarkastellut ilmastonmuutoksen kaltaisten ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä väitöskirjassaan Kestävän hyvinvoinnin jäljillä (2015). Hän on myös yksi Talous kasvun jälkeen –kirjan (2016) kirjoittajista. Tutkimustyön lisäksi hän on yrittänyt parantaa maailmaa mm. Maan ystävissä ja Stadin aikapankissa.

Tero Toivanen
Tero Toivanen toimii tutkijana BIOS-tutkimusyksikössä ja Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt talouden, vallan ja luonnon historiallisiin kytköksiin. Väitöskirjassaan ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan” Toivanen tarkastelee  maailmankapitalismin sosioekologisia vaikutuksia 1800-luvun Pohjois-Suomessa. Viime aikoina Toivanen on tarkastellut erityisesti talouden ja työn mullistusta ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisien maailmassa.

Aktivistit

Joakim Andrén
Joakim Andrén on tukholmalainen ilmastoaktivisti, isä ja organisaattori kouluttajien Climate Justice Program -kollektiivissa. Hän on koordinoinut ruotsalaisia delegaatioita Ende Gelände -kansalaistottelemattomuusaktioihin. Hän tekee mitä pystyy tukeakseen radikaalia siirtymää.

Katja Hintikainen
Katja Hintikainen on poliittisen vaikuttamistyön ammattilainen. Oppinsa ilmastovaikuttamiseen hän on saanut toimimalla Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa vuosia. Ensin paikallisryhmässä ja myöhemmin kampanjan ohjausryhmässä. Ilmastolakikampanjan jälkeen Katja on ollut mukana Hiilivapaa Helsinki -kampanjoinnissa. Vapaaehtoistyöstä muodostui lopulta ammatti ja Katja on tehnyt poliittista vaikuttamistyötä työkseen usean vuoden ajan. Nykyään hän toimii Plan International Suomen asiantuntijana ja keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen lastenoikeus- ja tasa-arvokysymyksenä.

Ruby van der Wekken
Ruby van der Wekken näkee itsensä osana globaalia oikeudenmukaisuusliikettä ja pitää vielä tänä päivänä Maailman sosiaalifoorumia globaalisti olennaisena prosessina. Hän on aktiivinen jäsen Stadin aikapankissa ja Oma Maa -ruokaosuuskunnassa, joiden kehittäminen ja linkittäminen voidaan nähdä osana solidaarisuustalouden rakentamista ja sitä kautta yhteisvaurauden vahvistamista. Hän on myös mukana Commons.fi:ssä, joka pyrkii luomaan alustan yleisemmin näiden asioiden edistämiselle, myös rakentaen (munisipalistisia) yhteyksiä kaupungin kanssa.

Pauliina Helle
Pauliina Helle toimii aktiivisesti Euroopan ekokyläverkostossa ja on Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry:n puheenjohtaja. Hän asuu maaseudulla nelihenkisen perheensä kanssa 16m2 kokoisessa itse rakennetussa liikuteltavassa minitalossa, osana perheyhteisöä. Pauliinan elämäntapavalintojen taustalla vaikuttavat mm. vuosi primitiiviolosuhteissa metsässä (Teaching Drum Outdoor School), omavaraistaitojen opetteleminen Lasse Nordlundin luona sekä kokemukset wirarika-alkuperäiskansan parissa Meksikossa.

Dimitri Ollikainen
Dimitri Ollikainen on sosiaaliantropologi, jota kiinnostaa ruohonjuuritason kamppailut sekä niiden kytkeytyminen globaaleihin kysymyksiin. Hän on erityisen kiinnostunut tarkastelemaan kamppailuja arjen näkökulmasta ja siitä, minkälaisia arjen kulttuurisia muutoksia kamppailuissa tuotetaan sekä kuinka nämä muutokset voivat osaltaan edesauttaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Ollikainen asuu ja toimii Tampereen seudulla.

Elonoora Karttunen
Elonoora Karttunen on ollut mukana monenlaisessa antikapitalistisessa ja autonomisessa ympäristöaktivismissa. Häntä kiinnostavat muun muassa energiantuotanto, kaivokset ja oikeudenmukaisuus.

MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian edistämiseksi sekä vapaan ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kantaa ottavan Yksi auto vähemmän -tarran polkupyöräsi koristeeksi. Säänkestävä tarra on valittavissa kuudella kielellä: englanti, suomi, ruotsi, espanja, ranska, saksa. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa liittyessään 31.10.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liittyminen käy kätevästi NETTILOMAKKEELLA. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaa millä kielellä tarran haluat. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi tai kirjoita siihen ettet halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät täältä ja sääntömme täältä.

 

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto(at)maanystavat.fi

 

VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa, vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimatoiminta kamppailee Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, mutta myös Talvivaaran parissa toimien. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin. Nuoret Maan ystävät ja Intersektionaalinen näkökulma muutokseen -ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.

Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnalle

KANNANOTTO PIENRAKENNUSTEN MYYMISESTÄ

(Lautakunnan kokous 20/2018 asia/4)

Kaupunkiympäristötoimi esittää osana kaupungin omistamien pienrakennusten myyntiä Pauligin huvilan (Mechelininkatu 36) myyntiä. Me allekirjoittajat pidämme huvilan myymistä lyhytnäköisenä ja järjestötoiminnalle tuhoisana ja esitämme siksi huvilan pitämistä kaupungin omistuksessa.

Pauligin huvila on Taka-Töölössä sijaitseva F.A. Sjöströmin suunnittelema kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas vuonna 1873 rakennettu huvila. Rakennus on asemakaavassa kaavoitettu kerho- ja kokoontumistilaksi (ylk-merkintä) ja suojeltu sr1-määräyksellä.

Huvilan myymistä perustellaan sen huonolla kunnolla ja kalliilla tulevilla remonteilla sekä sillä, että kaupungilla ei ole käyttöä huvilalle. Huvila on tällä hetkellä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden sekä kansalaisjärjestöjen käytössä ja talon käyttöaste on korkea. Pauligin huvilalla toimivat nimikkotilasopimuksilla Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry ja Helsingin 4H ry sekä yhteistyösopimuksella Helsingin seudun Maan ystävät ry. Lisäksi Maan ystävät ry toimii Helsingin seudun Maan ystävät ry:n tiloissa. Talon saleja käyttävät säännöllisesti myös kymmenet muut järjestöt ja ryhmät. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta on 5.6.2018 (kokous 11/2018 asia 17) tehnyt päätöksen nimikkotilajärjestelmän lopettamisesta ja siinä yhteydessä Pauligin huvilasta luopumisesta. Nimikkotilajärjestelmästä luopuminen ei ole syy luopua Pauligin huvilan järjestökäytöstä vaan järjestöt voisivat jatkaa huvilalla toimimista esimerkiksi suorilla vuokrasopimuksilla tai kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kautta toteutetulla välivuokrauksella.

Rakennuksen kunnon pitäminen huonona on meille talon hyvin tunteville toimijoille hämmentävä tieto, sillä huvila on mielestämme ikäisekseen erinomaisessa kunnossa. Vanhassa puutalossa on tietysti omat erikoisuutensa, kuten vinoksi vääntyneitä lattioita ja tiivistystä kaipaavia ikkunoita. Nykyisen kaltaista käyttöä varten taloa ei tarvitse peruskorjata. Kaupungin WISE-groupilta tilaamassa kuntoarviossa (1.12.2017) suositellaan, että huvilassa tulisi lähivuosina tehdä remonttia n. 100 000 – 150 000 € edestä. Suuri osa tästä summasta tulisi lämmitysjärjestelmän uusimisesta, mikä parhaimmillaan pienentää käyttökustannuksia ja vähentää energian käyttöä. Lisäksi osa ehdotetuista toimenpiteistä, kuten tapettien paikkaaminen, eivät ole välttämättömiä talon nykykäytön kannata tai rakenteiden kunnon ylläpitämiseksi.  Remonttikustannukset eivät ole talon koon (660 m2) huomioon ottaen kovin merkittävät. Huvilan kunnostaminen kaupungin omistamana turvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymisen ja pysymisen kaupunkilaisille avoimena.

Pauligin huvila on helsinkiläiselle kansalaisjärjestötoiminnalle hyvin tärkeä tila. Huvilalla on nyt monipuolista, vaikuttavaa ja merkittävää toimintaa, ja se on aktiivisessa ja laajassa käytössä. Sen järjestötoimijat ovat tavoittaneet yhdessä kaikki nuorisoikäryhmät (lapsista nuoriin aikuisiin), ja suurin osa kävijöistä on ollut alle 29-vuotiaita. Huvilaa ovat käyttäneet myös vanhempien ikäryhmien toimijat, ja tilat ovatkin olleet kaikkien kaupunkilaisten varattavissa.

Huvila sijaitsee keskellä Sibeliuspuistoa ja sen puutarhassa kulkevat polut ovat kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä. Huvilan myyminen voisi vaarantaa yhden Helsingin tärkeimmän puiston toimivuuden, sillä yksityinen omistaja ei välttämättä suhtautuisi suopeasti siihen, että talon pihapiiriä käytetään puistona.

Pauligin huvilan tilojen maksullisuus jatkossa ei ole kynnyskysymys järjestöjen toiminnalle talossa. Huvilalle mahtuisi helposti viisitoista–kaksikymmentä työntekijää, joten huvilaan voisi sijoittua myös muutama järjestö lisää. Kerho- ja muut toimintatilat ovat jo valmiina. Yhdistysten vuokratuloilla kaupunki rahoittaisi laajalti talon ylläpitokustannuksia. Pauligin huvila ja sen lähiympäristö soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi ympäristöjärjestötoimintaan, ympäristökasvatustyöhön, lemmikkieläinten kanssa tehtävään nuorisotyöhön sekä nuorten työelämäkasvatukseen. Huvila on hyvien kulkuyhteyksien päässä, ja tilat ovat toimivat ja joustavat. Toimintaan tarvitaan nyt toiminta-, kokous-, kerho- ja työtiloja, paljon varastotilaa, keittiö- ja verstastilaa sekä kaupunkiviljelymahdollisuus.

Näistä syistä vaadimme, että kaupunkiympäristölautakunta päättää olla myymättä Pauligin huvilaa. Huvilan jatkokäytön voisi ratkaista tulevassa Sibeliuspuiston suunnitelmassa, jota kaupunkiympäristötoimiala valmistelee. Siinä yhteydessä voisi myös tarkastella huvilan avaamista enemmän kaikille kaupunkilaisille esimerkiksi perustamalla kahvilan huvilan kauniiseen juhlasaliin. Kahvilan perustamisen jälkeenkin järjestökäyttö voisi jatkua ainakin huvilan yläkerrassa. Suunnitelman valmistumista odotellessa huvila tulisi pitää järjestökäytössä, mikä myös suojelisi taloa ilkivallalta.

Helsingissä 21.8.2018

 

Helsingin seudun Maan ystävät ry

 

Maan ystävät ry

MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisaktivismin edistämiseksi. Kun liityt jäseneksi nyt, saat lahjaksi laadukkaan kangaskassin tyylikkäällä autonsyöjäsorsa-painatuksella! Luomupuuvillainen kassi on vihreä ja painatus on valkoinen. Lahjan saa liittyessään 31.8.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan ettet halua kassia.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, autathan jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin (ei-jäsenten osallistumismaksu 15€). Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan päätöksiin keväisissä ja syksyisissä vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näät täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa: 
toimisto(at)maanystavat.fi

 

VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa vaikutetaan erilaisiin energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimaryhmä kamppailee Fennovoiman ydinvoimalahankketta vastaan osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimimista. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla ja kansainväliseen toimintaan osallistuen. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi toimien paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoimintaa tehdään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnanssa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Ryhmän puitteissa osallistutaan myös mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin. Nuoret Maan ystävät ja Intersektionaalinen näkökulma muutokseen -ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.

Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet myös paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.

Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät kokonaisuudessaan täältä.

MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian edistämiseksi sekä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kantaa ottavan Yksi auto vähemmän -tarran polkupyöräsi koristeeksi. Säänkestävä tarra on valittavissa kuudella kielellä: englanti, suomi, ruotsi, espanja, ranska, saksa. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa liittyessään 31.7.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaa millä kielellä tarran haluat. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi tai kirjoita siihen ettet halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät täältä ja sääntömme täältä.

 

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto(at)maanystavat.fi

 

VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa, vaikutetaan erilaisiin energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimatoiminta kamppailee Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, mutta myös Talvivaaran parissa toimien. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin. Nuoret Maan ystävät ja Intersektionaalinen näkökulma muutokseen -ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.

Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.

 

Helsingissä nähtiin tiistai-iltapäivällä epätavallinen näky, kun Asema-aukio täyttyi eläväksi metsäksi eläytyvistä ihmisistä. Vuorovaikutteinen taideteos antoi ohikulkijoille mahdollisuuden eläytyä hetken ajan kuusiin ja mäntyihin, kun avustajat ripustivat heihin käpyjä ja oksia.

– Halusimme taideoteoksella rohkaista helsinkiläisiä ajattelemaan luontoyhteyttä keskellä kaupunkia ja herättää ajatuksen kipinän metsien suojelemiseksi avohakkuilta, kertoo taideteoksessa mukana ollut Pirjo Apell Maan ystävistä.

Taideteos keräsi allekirjoituksia ympäristöjärjestöjen alulle panemalle Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteelle. Metsien suojelua tavoitteleva aloite on kerännyt toukokuun jälkeen jo 35 600 allekirjoitusta.

– Taideteos ja sen esiin nostama tavoite otettiin vastaan todella positiivisesti. Useat kymmenet pysähtyivät allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, Apell sanoo.

Lisätiedot:
Yhteystiedot
Pirjo Apell, Maan ystävät ry
pirjo.apell@maanystavat.fi

Lisätietoa kampanjasta ja kansalaisaloitteesta:
http://avohakkuuthistoriaan.fi/