Maan ystävien ja Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien yksitoista vuotta kestänyt toiminta Pauligin huvilalla loppuu 31.3.2019. Joudumme luopumaan rakkaista tiloistamme sillä Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on päättänyt luopua huvilasta. Maan ystävät muuttaa Hämeentien järjestöklusteriin, jossa toimii tällä hetkellä mm. Rauhanpuolustajat ja Voima-lehti.
Osoitteemme 1.4. lähtien on:
Maan ystävät ry
Hämeentie 48
00500 Helsinki
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien toiminta siirtyy pääasiallisesti Ulrika-kerhohuoneeseen Domus Gaudiumiin, osoitteeseen Leppäsuonkatu 11, 00100 Helsinki.
Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa 1,5 asteen tavoitteeseen, vain harva on valmis tarvittaviin toimenpiteisiin, kertoo järjestöjen selvitys. Sipilän hallituksen politiikka oli ilmastolle haitallista, ja sen puolueet näyttäisivät kyselyn perusteella jatkavan samalla linjalla.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanjan selvityksen mukaan nykyisistä eduskuntapuolueista vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat lähellä 1,5 asteen politiikkaa. Järjestöt selvittivät puolueiden ilmastokannat puolueille lähetettyjen kyselyjen lisäksi puolueohjelmista ja Ylen ilmastokyselystä.
Jotta Suomi tekisi osansa lämpötilan rajoittamisesta 1,5 asteeseen, päästöjä pitäisi vähentää vähintään 65 prosenttia 2030 mennessä. Tällaista edelläkävijyyttä kannattavat kyselyn mukaan selkeimmin RKP, vasemmistoliitto ja vihreät tavoitellen 60 prosentin vähennyksiä. Ylen kyselyn mukaan SDP tähtäisi 55 prosentin vähennyksiin Suomessa, vaikka asiasta ei päästäisi sopuun EU:n tasolla.
”On huolestuttavaa, että muut puolueet eivät ole linjanneet kansallista tavoitetta lainkaan. Ilmastotoimien vauhdittamista ei pidä jättää sen varaan, että EU:n viimeisetkin jarruttelijat saadaan mukaan. Tämä ei ole edelläkävijyyttä, eikä Suomen etujen mukaista”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista kokonaisuudessaan 2035 mennessä, mutta vihreitä lukuun ottamatta puolueet ovat haluttomia sitoutumaan tarkkaan vuosilukuun. Turpeen energiakäytön lopettamiseen kuitenkin löytyy selkeä vastaus neljältä puolueelta: vihreät vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja SDP vuonna 2035.
Haluttomuus sitoutua konkreettisiin aikatauluihin näkyy myös muissa ilmastolle tärkeissä asioissa. Vain neljä puoletta on valmis lopettamaan energiantuhlaukseen ja fossiilisten energiamuotojen käyttöön kannustavat tuet seuraavalla hallituskaudella.
”Haitallisten energiaverotukien osuus on 2,4 miljardia euroa. Samaan aikaan koko ympäristöministeriön hallinnonalaan on varattu alle 200 miljoonaa, suunnilleen saman verran kuin energiaturpeen verotukeen. Tällainen budjetointi on täysin ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa”, Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen toteaa.
Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen pitää myös sitoa ilmakehään päässyttä hiiltä takaisin metsiin ja maaperään. On iso ristiriita, että lähes kaikki puolueet näennäisesti sitoutuvat hiilinielujen kasvattamiseen, mutta eivät ole valmiita konkreettisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamiseksi. Vihreät sitoutuu ainoana puolueena metsähakkuiden vähentämiseen. Erittäin tärkeän soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpanoon ovat valmiita ainoastaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Järjestöt arvioivat myös, miten Juha Sipilän hallituksen politiikka vaikutti ilmastoon. Vaikka hallitus vei läpi parannuksia, lopputulos oli ilmastolle tappiollinen. Myönteisiä päätöksiä ilmastolle olivat kivihiilen kieltolaki, raideinvestoinnit ja Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen tukeminen. Sipilän hallitus kuitenkin kiihdytti metsähakkuita, edisti turpeen käyttöä, epäonnistui ilmastolle haitallisten tukien karsinnassa, leikkasi merkittävästi luonnonsuojelun rahoitusta ja kansainvälistä ilmastorahoitusta sekä jarrutti merkittävästi EU-lainsäädännön kunnianhimoa ja uskottavuutta.
”Suomen tuki ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsiville, kaikkein köyhimmille ihmisille on pudonnut, vaikka siellä tarve on suurin. Tuoreen Ilmastobarometrin mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen pitää tukea köyhimpiä ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumisrahoituksessa suunta on käännettävä ja rahoitusta lisättävä selvästi”, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo.
Lisätiedot
Fingo: Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 050 3176686, hanna.aho@fingo.fi
Greenpeace: Olli Tiainen, ilmasto- ja energiavastaava, p. 040 1648606, olli.tiainen@greenpeace.org
Suomen Luonnonsuojeluliitto: Otto Bruun, suojeluasiantuntija, p. 040-6313399, otto.bruun@sll.fi
WWF Suomi: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, p. 050 4344972, mia.rahunen@wwf.fi
Korvaamaton-kampanjan koordinaattori: Varpu Sairinen, p. 040 4875391, varpu.sairinen@sll.fi
Vuotaneet dokumentit osoittavat, että EU aikoo vetäytyä toistaiseksi neuvotteluista, joita käydään YK:ssa sitovasta sopimuksesta, jolla pyritään saamaan ylikansallisia yrityksiä vastuuseen niiden hankintaketjuissa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista.
Euroopan Maan ystävien Ike Teulingin sanoin: ”On skandaali, että EU on perääntymässä sopimuksesta, jolla voitaisiin estää suuryritysten ihmisoikeusloukkauksia ja taata väärinkäytösten uhreille maailmanlaajuisesti kipeästi kaivattuja oikeuskeinoja asiansa puolustamiseksi. Kansalaiset globaalissa etelässä ovat vuosien ajan yrittäneet saada EU:n mukaan neuvotteluihin, ja nyt EU pettää heidät jättämällä huomiotta yli puolen miljoonan eurooppalaisen allekirjoittaman vetoomuksen sitovan YK-sopimuksen puolesta”.
Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, puolueiden ohjelmissa ilmastokriisin vakavuus ei vielä näy riittävästi. Korvaamaton-kampanjassa yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii yhdessä vapaaehtoisten ja tunnettujen vaikuttajien kanssa lisää konkretiaa Suomen ilmastopolitiikkaan.
Kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa siihen, että Suomi tekee osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Lupauksen ja useimpien puolueiden ohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden välillä on kuitenkin vielä liian iso kuilu. Järjestöt kirittävätkin puolueita aitoihin ilmastovaaleihin tänään alkavassa Korvaamaton-ilmastovaalikampanjassa ja ovat laatineet toimenpidelistan 1,5 asteen Suomelle. Jotta Suomen ilmastopolitiikka saadaan 1,5 asteen mukaiseksi, luonnon tulee sitoa enemmän hiilidioksidia kuin ihminen aiheuttaa vuonna 2030.
”Suomessa pitää esimerkiksi päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä, investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen, sekä vähentää metsien hakkuita. Tarvitsemme nyt käyttöön kaikki uskottavasti päästöjä vähentävät keinot, jotka ovat sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Kampanjassa ovat mukana Birdlife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi. Järjestöt ovat esittäneet nykyisille eduskuntapuolueille tarkentavia kysymyksiä, joiden pohjalta tehtävä analyysi puolueiden tämän hetkisistä ilmastokannoista julkaistaan maaliskuun puoliväliin mennessä.
”Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille korvaamattomia ja rakkaita asioita. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt, kaikki muut hyvät yhteiskunnalliset tavoitteet vesittyvät. Meidän pitää varmistaa, että poliitikot osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja kohtelevat ilmastonmuutosta kriisinä. Seuraavan eduskunnan on mahdollistettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Korvaamaton-kampanjassa suomalaiset jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa tunnisteella #korvaamaton ja näyttävät poliitikoille, mitä heille korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa. Myös monet tunnetut suomalaiset kannustavat puolueita pikaisiin toimiin ja kertovat, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on heille tärkeää. Yksi kampanjan tukijoista on presidentti Tarja Halonen.
”Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole luopumista meille tutuista asioista, vaan se on paremman elämän turvaamista sekä meille että seuraaville sukupolville. Suomessa on keinoja ilmastokriisin torjuntaan ja tähän muutokseen tarvittavat resurssit, joten meillä on ainutlaatuinen tilanne näyttää rohkaisevaa esimerkkiä ilmastopäätöksissä”, Halonen sanoo.
Korvaamaton-ilmastovaalikampanja käynnistyy 28. helmikuuta eri puolilla Suomea. Sadat vapaaehtoiset järjestävät ilmastotapahtumia muun muassa Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Helsingissä Lasipalatsin eteläpäädyssä ohikulkijat voivat kuvin ja videoin kertoa klo 15–17, mitä heille korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa. Paikalla esiintyvät myös CO2 Orchestra & Choir, ilmastoklovnit ja järjestöjen tunnuseläimet jääkarhu, norppa ja panda.
Lisätiedot
Fingo: Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 050 3176686, hanna.aho@fingo.fi
Greenpeace: Olli Tiainen, ilmasto- ja energiavastaava, p. 040 1648606, olli.tiainen@greenpeace.org
SLL: Otto Bruun, suojeluasiantuntija, p. 040-6313399, otto.bruun@sll.fi
WWF Suomi: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, p. 050 4344972, mia.rahunen@wwf.fi
Korvaamaton-kampanjan koordinaattori: Varpu Sairinen, p. 040 4875391, varpu.sairinen@sll.fi
Suomi on aikeissa ostaa 65 uutta monitoimihävittäjää. Näiden hävittäjien hinnan on arvioitu olevan noin 5-10 miljardin euron luokkaa ja niiden elinkaarikustannuksien arvioidaan olevan noin 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle (Kerkkänen & Varho 2015). Helsingin Sanomien mukaan (Huhtanen 2018) hävittäjien päästöt voisivat vastata jopa 12 500 suomalaisen vuoden päästöjä.
Maan ystävät on sitoutunut rauhan aatteeseen ja planeettamme tulevaisuuden varjelemiseen, kannustaa täten kaikkia maan ystäviä ja muita allekirjoittamaan tämän adressin: https://www.adressit.com/havittajakaupat_uuteen_harkintaan_-_miljardit_hyotykayttoon
Lähteet:
Kerkkänen, T. ja Varho, E. (2015) ’Ilmavoimien tuleva hävittäjähankinta nielee kymmeniä miljardeja euroja – ”Ei tässä mitään vastuuttomia päätöksiä tehdä” ’, Yleisradio, 8. toukokuuta. https://yle.fi/uutiset/3-8138978.
Huhtanen, J. (2018) ’Kasvisaterioiden merkitys armeijan ilmastotavoitteille mitätön – 62 Hornetia vastaa 12 500 suomalaisen vuoden päästöjä’, Helsingin Sanomat, 28. tammikuuta.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005807384.html.
Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen helmikuussa. Vielä ehdit hakea mukaan – jätä hakemuksesi 11.2.2019 mennessä!
Jaostot hoitavat Maan ystävän käytännön tehtäviä, ja varmistavat järjestön päivittäisen toiminnan sujuvuuden. Haemme jaostoihin uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen ja toiminnan tueksi. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää.
Yhdessä hallituksen kanssa jaostot varmistavat järjestön toiminnan ja olemassaolon, ja siten mahdollistavat puitteet lukuisten paikallis- ja temaattisten ryhmien toiminnalle. Tehdään yhdessä Maan ystävistä entistä parempi järjestö!
Jaostot huolehtivat monista Maan ystävien toimintaa ylläpitävistä tehtävistä, ja niissä pääsee tekemään ja oppimaan monia järjestön hallintoon, sisäiseen kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Alta näet kuvaukset tähän asti toimineista jaostoista, mutta jaostopäivässä päätämme yhdessä jaostojen muodostamisesta ja tehtävien jaosta.
Talousjaoston tehtävänä on seurata järjestön taloutta yhdessä hallituksen ja taloudenhoitajan kanssa. Talousjaoston tärkeimpiä tehtäviä ovat yhdistyksen talouden seuranta ja ennakointi, talousarvioiden valmistelu sekä talousasioihin liittyviin kyselyihin vastaaminen. Talousjaostossa toimimiseen vaaditaan aikaa ja halua perehtyä itsenäisesti Maan ystävien talouteen ja taulukkolaskentaan.
Jättijaosto on yhdistelmä viestintä-, varainhankinta- ja jäsenasioita. Jättijaostossa huoleditaan järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa.
Jättijaostossa tehdään myös varainhankintaa, jossa luovuus on valttia. Varainhankintaan sisältyy varainhankintamahdollisuuksien, -kampanjoiden ja -tapahtumien ideointia sekä uusien rahoituslähteiden etsimistä.
Jäsenasioita puolestaan pohditaan yhteistyössä järjestökoordinaattorin kanssa. Jäsenasioihin jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.
Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.
Ryhmäjaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.
Jaostojen määrä ja tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin jaostopäivässä la 16.2.2019 Pauligin huvilalla. Järjestäytymisen yhteydessä hakijat perehdytetään jaostojen käytännön työhön. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan. Jaostot toimivat jaostopäivässä määritellyllä kokoonpanolla seuraavan vuoden jaostopäivään asti.
Katso lisätietoa jaostopäivästä täältä: http://maanystavat.fi/tapahtumat/jaostopaiva-0. Jaostoihin hakeneille lähetetään vielä vahvistusviesti päivän aikataulusta haun päättymisen jälkeen. Päivän aikana tarjotaan aamiainen ja lounas, ja matkakulut maksetaan MY:n jäsenille. Jaostopäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Skypen tai Hangoutsin kautta: ilmoitathan tällöin halukkuudestasi etäyhteydellä puheenjohtajistolle etukäteen.
Lähetä siis hakemuksesi 11.2. mennessä osoitteeseen puheenjohtajisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötyöstä ja -toiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä muutaman kuukauden välein. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.
Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa, sillä ne varmistavat, että järjestö toimii ja on olemassa, ja siten mahdollistavat lukuisten paikallis- ja temaattisten ryhmien toiminnan. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!
Ilmoittautumiset: Ilmoittautumista jatkettu keskiviikkoon 20.02.2019 asti.
Jäsenten ilmoittautumiset: ilmoittautumiset ( at ) maanystavat.fi
Ruokatarjoilua varten ilmoittautuminen on välttämätöntä. Muistathan kertoa ilmoittautumisessa mahdolliset ruoka-aineallergiat.
Maan ystävät ry:n tilaisuuksissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa. Ryhmien ilmoittautumiset: viestinta ( at ) maanystavat.fi
Kerrothan, jos ryhmäsi tarvitsee kaksi aikaslottia (katso ohjelma alla).
Matkakulut: Maan ystävät korvaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien, jäsenmaksunsa 2019 maksaneiden jäsenten matkakulut junalla ja bussilla tehdyistä matkoista. Jäsenmaksuohjeet täällä.
Jäseneksi liittymisen ohjeet täällä.
Tämä aktiivitapaaminen omistetaan kokonaan Maan ystävien roolin uudelleen arvioimiseen nimenomaan käytännön näkökulmasta.
Toimintaympäristö niin Suomessa kuin maailmalla on muuttumassa nopeasti. Maailmanlaajuiset ekologiset ja muut kehityslinjat kriisiytyvät toisiinsa kietoutuneina. Esimerkiksi Perjantait Gretan kanssa, Extinction Rebellion -liikehdintä ja vaikkapa Hyökyaalto-liikkeen uudelleen aktivoituminen ilmentävät uutta ruohonjuuritason verkostoitumista, mikä tapahtuu ainakin osittain yhdessä perinteisen ympäristöliikkeen toimijoiden kanssa. Miten MY parhaiten toimisi osana yhä epämuodollisempaa aktivismia? Onko MY:n jako toimintaryhmiin nykytilanteessa mielekäs?
Käytännön näkökulma merkitsee myös järjestömme toimiston toiminnan määrittelyä ja tarvittaessa muotoilua uudelleen.
Kuten jokainen aiemmat tiedotteet lukenut aktiivi maan ystävä tietää, yli kuusi vuotta toiminut järjestösihteeri jättää Maan ystävät. Samalla, kun menetetään paljon kokemusta ja järjestön tuntemusta, tilanne antaa myös mahdollisuuden arvioida uudelleen toimiston tehtäviä.
Toimiston tehtävien määrittely on meidän maan ystävien aloitettava nyt – momentum menetetään, jollei pohdintaa käynnistetä tässä aktiivitapaamisessa. Tämän vuoksi jokainen maan ystävä, joka on ollut ja on sisällöllisesti aktiivinen jäsen, on tarpeellinen näissä keskusteluissa.
Toimiston tehtävien määrittelyä jatketaan vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa. Uuden/uusien työntekijän/-jöiden haku käynnistetään huhti – toukokuun vaihteessa. Hakemukset anonymisoidaan ja niistä valitut ehdokkaat haastatellaan kesäkuun alussa ja valinta vahvistetaan MY:n hallituksen kesäkuun kokouksessa.
Keskusteluista pyritään tekemään audiotallenteet, koska yhtäkään hyvää ideaa tai pohdintaa ei saa päästää unholaan. Audiotallenne tulee vain ja ainoastaan järjestön sisäiseen kehittämiseen – ei siis edes yleiseen jakoon kaikille maksaneille jäsenille.
10:45 – 12:00 keskustelu muuttuneesta toimintaypäristöstä niin globaalisti kuin Suomessa ja ennen kaikkea Maan ystävät ry:n roolista muutoksen keskellä. Pyritään pitämään keskustelu mahdollisimman käytännönläheisenä. Kysymys: Vastaako temaattinen sisältöjako toimintaryhmiin nykyisiä tarpeita?
12:00 – 12:45 lounas
12:45 – 13:00 lyhyt kuvaus työntekijän välttämättömistä tehtävistä järjestöbyrokratiassa.
13:00 – 14:30 MY:n toimiston palkatun työntekijän (tai mahdollisesti työaika kahdelle jakaen) rooli: Miten työntekijä/-jät parhaiten voisivat olla hyödyksi MY:n sisältötoiminnalle, ja samalla huolehtia välttämättömien järjestöbyrokratian minimeistä?
14:30 – 14:45 kahvi- ja teetauko, ryhmien jako palaverihuoneisiin.
14:45 – 15:45 paikallis- ja toimintaryhmien tapaamiset.
Hymyhkin infotilaisuus, jossa avataan kaikille kiinnostuneille keväälle ja muutenkin suunniteltua, sekä miten niihin pääsee mukaan. Osa toiminnasta on Helsingin alueelle keskittyvää, mutta ei kaikki. Siten ryhmän tapaaminen voi kiinnostaa myös muualta tulevia.
15:45 – 16:45 paikallis- ja toimintaryhmien tapaamiset, toinen aikajakso.
Kaivosryhmän tapaaminen.
Vesiryhmän tapaaminen. Etäosallistuminen mahdollista (ota yhteys olli-pekka.haavisto ( at ) maanystavat.fi)
Ruokatoimintaryhmän tapaaminen
16:45 – 17:25 tiivis fiiliskierros ja lopetus. Loppusiivous.
Tervetuloa kolmanteen Maan ystävien aktiivien ja sellaisiksi haluavien yhteiseen tapaamiseen Helsinkiin!
– – – – – – – – –
Tämän kolmannen aktiivitapaamisen jälkeen arvioidaan aktiivitapaamisten kokemuksia ja päätetään mahdollisesta jatkosta.
Ensimmäinen aktiivitapaaminenen: http://maanystavat.fi/tapahtumat/aktiivitapaaminen
Toinen aktiivitapaaminen järjestettiin mukautettuna syysväentapaamisen lauantaipäivään: http://maanystavat.fi/tapahtumat/syysvaentapaaminen-16-18112018
ISDS – ‘sijoittaja-valtio riitojenratkaisujärjestelmä’ – on ainoastaan rikkaimmille sijoittajille tarkoitettu hämärä, rinnakkainen oikeusjärjestelmä.
Monikansalliset yritykset ovat käyttäneet tätä järjestelmää painostaakseen hallituksia jopa miljardien eurojen korvausvaatimuksilla.
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus TTIP, joka olisi luovuttanut yhtiöille valtaa ennennäkemättömällä tavalla, kaatui kun 3,5 miljoonaa ihmistä Euroopassa torjui sen. Keräsimme myös Suomessa kymmeniä tuhansia nimiä sopimusta vastaan.
Nyt on jälleen aika näyttää, mitä mieltä olemme! Ihmiset tarvitsevat lisää oikeuksia, yhtiöt eivät.
Allekirjoita eurooppalainen aloite täällä tai täällä
Yhtiöillä on oma maailmanlaajuinen, yksityinen tuomioistuinjärjestelmänsä – ISDS – jota ne käyttävät hallitusten painostamiseen. Mutta monilla yritysten väärinkäytösten uhreilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada oikeutta itselleen.
Tämä on epäoikeudenmukaista.
Meidän pitää lakkauttaa tämä tuomioistuinjärjestelmä nyt.
Tilalle tarvitaan vahva kansainvälinen järjestelmä, joka voi rangaista monikansallisia yrityksiä niiden rikoksista.
”Nykyiset kauppa- ja investointisopimukset antavat ylikansallisille yrityksille kauaskantoisia erityisoikeuksia sekä pääsyn rinnakkaiseen oikeusjärjestelmään näiden etuoikeuksien toimeenpanemiseksi.
Vetoamme Euroopan unioniin ja sen jäsenmaihin, että ne lakkauttaisivat nämä etuoikeudet vetäytymällä olemassa olevista, niitä sisältävistä kauppa- ja investointisopimuksista, ja olemalla hyväksymättä vastaavia sopimuksia tulevaisuudessa.
Lisäksi vetoamme Euroopan unioniin ja sen jäsenmaihin sitovan YK-sopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ylikansalliset yritykset voidaan saattaa vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksistaan ja jotta niiden rankaisemattomuus voidaan lopettaa.
Euroopan unionin ja jäsenmaiden tulee huolehtia lainsäädännössään yritysten velvollisuudesta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä kokonaisvaltaisesti ja maailmanlaajuisesti.
Ihmisille, joihin suuryritysten ihmisoikeusrikkomukset vaikuttavat, tulee taata oikeuskeinot asiansa puolustamiseksi.”
Useissa Euroopan maissa ollaan kehittämässä yritysvastuulainsäädäntöä. Ranska on viitoittanut tälle tietä hyväksymällä lain yritysten huolellisuusvelvoitteesta vuonna 2017. Yritykset, joilla on yli 5000 työntekijää Ranskassa, ovat velvoitettuja varmistamaan, ettei missään kohtaa niiden hankintaketjuja tapahdu ihmisoikeusloukkauksia. Jos jokaisessa maassa olisi tällainen järjestelmä, yhtiöiden olisi paljon vaikeampaa selvitä rangaistuksetta vakavista rikkomuksista.
Tilaisuutemme on tullut. Meillä on nyt ainutkertainen mahdollisuus antaa kova kolaus oikeudelliselta vastuulta välttyneelle yhtiövallalle.
MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisaktivismin ja kansalaisyhteiskunnan puolesta. Jäseneksi liittyvät saavat lahjaksi mitä ajankohtaisimman ilmastokalenterin: vuoden 2019 seinäkalenteri antaa konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esittelemällä vuoden mittaan kaksitoista ilmastovaikuttamisen teemaa! Lahjan saa liittyessään 31.1.2019 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.
Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Mikäli haluat liittyä mutta et halua lahjaa, kirjoita lisätietoja-kohtaan ettet tahdo kalenteria.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, autathan jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan päätöksiin keväisissä ja syksyisissä vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa vuosittaisessa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastotoimintamme isoista linjoista. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näät täältä.
MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä.
Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kv-tasolla, sekä seurataan ilmastolain toteutumista järjestöyhteistyötä tehden. Hiilivapaan Suomi -kampanja eduskuntavaalikampanjoi turpeen ja kivihiilen kieltämiseksi ja metsienhakkuutavoitteiden laskemiseksi. Yhteisöenergia-kampanja edistää yhteisöjen omistaman tai hallinnoiman uusiutuvan energian tuotantoa ja energiademokraattisempaa Suomea. Ydinvoimatoimintaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimimista. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla ja kv-toimintaan osallistuen. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Ryhmä edistää perinneparannusta ja itsehoitokulttuuria yhteydessä biodiversiteetin kestävään käyttöön ja sen vahvistamiseen. Ruokatoiminta on mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, edistäen ilmastokestävyyttä arkiruokavalioissa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja järjestöyhteistyössä kansainvälisesti. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kv-toimintaa. Nuoret Maan ystävät-ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.
Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet myös paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.
Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät kokonaisuudessaan täältä.
Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen vuoden 2019 alussa – hae mukaan 4.2.2019 mennessä!
Jaostot hoitavat Maan ystävän käytännön tehtäviä, ja varmistavat järjestön päivittäisen toiminnan sujuvuuden. Haemme jaostoihin uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen ja toiminnan tueksi. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää.
Yhdessä hallituksen kanssa jaostot varmistavat järjestön toiminnan ja olemassaolon, ja siten mahdollistavat puitteet lukuisten paikallis- ja temaattisten ryhmien toiminnalle. Tehdään yhdessä Maan ystävistä entistä parempi järjestö!
Jaostot huolehtivat monista Maan ystävien toimintaa ylläpitävistä tehtävistä, ja niissä pääsee tekemään ja oppimaan monia järjestön hallintoon, sisäiseen kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Alta näet kuvaukset tähän asti toimineista jaostoista, mutta jaostopäivässä päätämme yhdessä jaostojen muodostamisesta ja tehtävien jaosta.
Talousjaoston tehtävänä on seurata järjestön taloutta yhdessä hallituksen ja taloudenhoitajan kanssa. Talousjaoston tärkeimpiä tehtäviä ovat yhdistyksen talouden seuranta ja ennakointi, talousarvioiden valmistelu sekä talousasioihin liittyviin kyselyihin vastaaminen. Talousjaostossa toimimiseen vaaditaan aikaa ja halua perehtyä itsenäisesti Maan ystävien talouteen ja taulukkolaskentaan.
Jättijaosto on yhdistelmä viestintä-, varainhankinta- ja jäsenasioita. Jättijaostossa huoleditaan järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa.
Jättijaostossa tehdään myös varainhankintaa, jossa luovuus on valttia. Varainhankintaan sisältyy varainhankintamahdollisuuksien, -kampanjoiden ja -tapahtumien ideointia sekä uusien rahoituslähteiden etsimistä.
Jäsenasioita puolestaan pohditaan yhteistyössä järjestökoordinaattorin kanssa. Jäsenasioihin jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.
Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.
Ryhmäjaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.
Jaostojen määrä ja tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin jaostopäivässä la 16.2.2019. Järjestäytymisen yhteydessä hakijat perehdytetään jaostojen käytännön työhön. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan. Jaostot toimivat jaostopäivässä määritellyllä kokoonpanolla seuraavan vuoden jaostopäivään asti.
Jaostoihin hakeneille lähetetään vielä vahvistusviesti päivän aikataulusta haun päättymisen jälkeen. Päivän aikana tarjotaan aamiainen ja lounas, ja matkakulut maksetaan MY:n jäsenille. Jaostopäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Skypen tai Hangoutsin kautta: ilmoitathan tällöin halukkuudestasi etäyhteydellä puheenjohtajistolle etukäteen.
Laita siis viestiä 4.2.2019 mennessä osoitteeseen puheenjohtajisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötyöstä ja -toiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä muutaman kuukauden välein. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.
Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa, sillä ne varmistavat, että järjestö toimii ja on olemassa, ja siten mahdollistavat lukuisten paikallis- ja temaattisten ryhmien toiminnan. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!
