Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ilmastokriisin pysäyttämisen, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kantaaottavan Yksi auto vähemmän -tarran pyörääsi koristamaan. Säänkestävä tarra on saatavilla kuudella eri kielellä: suomi, ruotsi, englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä ja viro. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa kun liittyy 31.8.2020 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liittyminen käy kätevästi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkäkiellisen tarran haluat. Kirjoita myös jos et halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Näinä poikkeuksellisina aikoina on jäsenten tuki vielä tavallistakin tärkeämpi. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto@maanystavat.fi

puh/Telegram/Whatsapp: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2020:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille seudun jäsenmäärän mukaisesti. Aktiivista paikallista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan ystävien valtakunnallinen toiminta tehdään toimintaryhmissä:

– Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy vaatimaan yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan pääkohde vuonna 2020 on Fortum, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta valtavan määrän hiilivoimaa Euroopassa. Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin sademetsien suojelua ja metsäkadon pysäyttämistä Suomen ja EU:n päättäjille sekä yrityksille suunnatun vaikuttamisen kautta.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanisen kasvisruoan edistämistä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, joka edistää ilmastokestäviä kasvisruokavaihtoehtoja joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmä tutkii Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) sosiaalifoorumien tasolla.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

Ilmastokokoukseen kokoontuvan hallituksen on lopetettava fossiilisten polttoaineiden tuet ja turpeen käyttö, vaativat ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt. Tällä hetkellä hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien välillä on syvä kuilu.

Hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat maanantaina 3.2. käsittelemään keinoja, joilla Suomen uusista, kansainvälistä huomiota herättäneistä ilmastotavoitteista tehdään totta. Suomen ilmastopaneelin mukaan 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vailla toimenpiteitä. Kuilu tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on iso, ja metsien hiilinielun pieneneminen kasvattaa sitä entisestään.

“Odotamme kokoukselta vahvaa viestiä siitä, että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan lähtee välittömästi liikkeelle. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukien ja turpeen energiakäytön lopettamisesta on keskusteltu vuosikausia. Nyt on toiminnan aika”, painottaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Järjestöjen mielestä hallitusohjelmaan kirjattu energiaverouudistus sisältöineen on hyvä lähtökohta, mutta haitallisten tukien karsimisessa on edettävä nopeammin ja riittävässä mittakaavassa.

”Hallituksen on selkeytettävä, miten ilmastolle haitalliset tuet tämän hallituksen päätöksillä poistuvat ja saadaan liikkeelle miljardiluokan siirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen”, toteaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Erityisesti kotimaisen fossiilisen polttoaineen turpeen käyttö ja verotuki uhkaa hallituksen ilmastopolitiikan uskottavuutta. Turpeen osuus energiantuotannossa on verrattain pieni, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt sekä poltossa että turpeen nostossa. Myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt ovat vedonneet hallitukseen turpeen energiakäytön lopettamiseksi 2020-luvun aikana.

“Turpeen polton lopettamiselle tarvitaan aikataulu ja ohjauskeinot, jotta hallitus voisi ottaa ison harppauksen kohti riittäviä päästövähennyksiä. Epävarmuus turvealalla jatkuu niin kauan kuin hallitus välttelee muutosta. Olisi reilua sopia rohkeasti keinot, joilla turpeesta luovutaan ja taataan muutosturva niille, joiden elinkeino on turpeessa kiinni”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Turpeen kaivaminen on haitallista käyttötarkoituksesta riippumatta. Turpeen energiakäytöstä luopumisen lisäksi on tärkeää, ettei uusia turpeennostoalueita enää avata, turvemaita ennallistetaan ja turvemaiden raivaaminen pelloiksi lopetetaan.

Järjestöt kirittävät ilmastokokoukseen saapuvia hallituspuolueiden kansanedustajia urheiluhenkisellä mielenosoituksella Hotelli Rantapuiston edessä maanantaina 3.2. klo 10.30 alkaen.  

Tiedotteessa mukana ovat: Amnesty Internationalin Suomen osasto, Climate Move, Fingo, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi

Lisätiedot

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 40 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, +358 44 045 8898, malva.green@luontoliitto.fi

Enni Kallio, Ilmastotyön asiantuntija, Fingo, +358 50 317 6686, enni.kallio@fingo.fi

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, +358 50 5866422, niklas@protectourwinters.fi

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace, +358 50 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, +358 45 2700313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, +358 50 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ilmastokriisin pysäyttämisen, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Naomi Kleinen kiitellyn ”Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto” -kirjan. Lue lisää kirjasta tästä. Saat lahjan kun liityt 29.2.2020 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liittyminen käy kätevästi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan, että haluat kirjan. Kirjoita myös jos et halua kirjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto@maanystavat.fi

puh/Telegram/Whatsapp: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2020:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille seudun jäsenmäärän mukaisesti. Aktiivista paikallista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan ystävien valtakunnallinen toiminta tehdään toimintaryhmissä:

– Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy vaatimaan yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan pääkohde vuonna 2020 on Fortum, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta valtavan määrän hiilivoimaa Euroopassa. Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin sademetsien suojelua ja metsäkadon pysäyttämistä Suomen ja EU:n päättäjille sekä yrityksille suunnatun vaikuttamisen kautta.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanisen kasvisruoan edistämistä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, joka edistää ilmastokestäviä kasvisruokavaihtoehtoja joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmä tutkii Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) sosiaalifoorumien tasolla.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ilmastokriisin pysäyttämisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Yksi auto vähemmän -tarran pyörääsi koristeeksi. Säänkestävä tarra on saatavilla kahdella eri kielellä: suomi, ruotsi, englanti, espanja, ranska, saksa, viro ja venäjä. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa kun liittyy 31.1.2020 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa postimaksun.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan, että haluat tarran. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, kirjoita lisätietoja-kohtaan ettet halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto@maanystavat.fi

puh/Telegram/Whatsapp: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2020:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat maksavat jäsenmaksuja. Aktiivista paikallista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan ystävien valtakunnallinen toiminta tehdään toimintaryhmissä:

– Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy vaatimaan yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan pääkohde vuonna 2020 on Fortum, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta valtavan määrän hiilivoimaa Euroopassa. Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin sademetsien suojelua ja metsäkadon pysäyttämistä Suomen ja EU:n päättäjille sekä yrityksille suunnatun vaikuttamisen kautta.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanisen kasvisruoan edistämistä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, joka edistää ilmastokestäviä kasvisruokavaihtoehtoja joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmä tutkii Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) sosiaalifoorumien tasolla.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

Aiempien vuosien toiminnasta, ja tämän vuoden toimintasuunnitelman kokonaisuudessaan voit lukea nettisivuiltamme.

Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.

”Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa täysin riittämättömäksi. Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen”, painottaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.

“Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista”, sanoo WWF:n Rahunen.

Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.

Tiedotteessa mukana ovat Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Suomessa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Allianssi, 050 378 779, niina.ratilainen@alli.fi

Energiaperuskirjasta tehty sopimus (ECT-sopimus) on vakava este Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n uuden vihreän sopimuksen toteutumiselle. 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vetoaa peruskirjassa mukana oleviin valtioihin: sopimuksesta on irtauduttava. Keskustelut sopimuksen kohtalosta alkavat Brysselissä tänään.

“Meillä on kotimainen varoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt käyttävät ECT-sopimuksen tuomia laajoja oikeuksia ilmastopolitiikan hidastamiseksi sekä verorahojen nyhtämiseksi. Fortumin omistama Uniper on jo uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, mikäli hiilikieltolaki tulee voimaan”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Hollannin senaatti tulee mitä luultavimmin hyväksymään hiilikieltolain tänään. Fortum/Uniperilta on siis pian odotettavissa maan vastaisia oikeustoimia.

“Sen lisäksi, että ECT-sopimus uhkaa tehokkaita ilmastotoimia, on se myös lähtökohtaisesti epäreilu ja uhka demokratialle. Fossiilifirmoille on luotu oikeudellinen ohituskaista, jota kansalaisilla ei ole käytössä. Ja nyt esimerkiksi Fortumin tuleva tytäryhtiö yrittää käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi”, jatkaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Vera Kauppinen.

ECT-sopimus antaa energiayhtiöille hyvin laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia fossiilienergian alasajosta. Sopimus sisältää epäoikeudenmukaisen ISDS-mekanismin, jonka turvin ulkomainen energiayhtiö voi nostaa kanteita hallituksia vastaan rinnakkaisessa oikeusjärjestelmässä, eli välimiesoikeudessa, kansallisten tuomioistuinten sijaan. [1]

Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen vetoomuksessa on mukana seitsemän suomalaista järjestöä. Järjestöjen lisäksi myös Euroopan komissio pitää energiaperuskirjaa vanhentuneena erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian kannalta. [2]

Neuvottelut energiaperuskirjan uudistamiseksi aloitetaan tänään, kun sopimusosapuolet kokoontuvat vuosittaiseen konferenssiin Brysselissä 10.–11.12. Neuvottelut tulevat luultavasti kestämään vuosia, ja sopimuksen uudistaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiseksi edellyttää kaikkien 53 osapuolen suostumuksen. Suomessa ECT-sopimuksesta vastaa uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Järjestöjen kirje: Suomen on irtauduttava energiaperuskirjasta

Katso video: Saastuttavat hiiliyhtiöt vs. Alankomaat

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija

040 164 8606

olli.tiainen@greenpeace.org

Vera Kauppinen, kampanjakoordinaattori

044 576 9999

vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi

Mari Vaara, tiedottaja

041 460 9873

mari.vaara@greenpeace.org

Taustaa:

[1] ISDS-mekanismi (Investor-state dispute settlement) tarkoittaa valtion ja sijoittajan välistä riidanratkaisua välimiesoikeudessa

[2] Komission neuvotteluohjeet  energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta 

Energiaperuskirjan sopimusosapuolet aloittavat 11. joulukuuta neuvottelut energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty, ECT) uudistamiseksi. 

Useat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tutkimusorganisaatiot ovat huolissaan siitä, etteivät EU:n neuvottelutavoitteet riitä turvaamaan valtioiden poliittista liikkumavaraa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden ja energiasiirtymän toteuttamiseksi.

Tänään 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa julkaisi avoimen kirjeen ja mukana Suomesta ovat Maan ystävien lisäksi 350 Suomi, EKOEnergia, Greenpeace, Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen TTIP-verkosto. Kirjeessä vedotaan energiaperuskirjan sopimusosapuolina olevien maiden hallituksiin ja parlamentteihin, että ne vaatisivat fossiilisten polttoaineiden investointisuojan sekä sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin poistamista sopimuksesta. Tämä varmistaisi, ettei energiaperuskirja aseta esteitä hallitusten nopeille ja kunnianhimoisille ilmastotoimille, ympäristönsuojelulle tai kohtuuhintaisen energian saatavuudelle. 

Jos energiaperuskirjan perusteellinen uudistaminen neuvotteluteitse osoittautuu mahdottomaksi, mikä tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, järjestöt kehoittavat Suomea ryhtymään neuvotteluihin EU:n muiden jäsenmaiden kanssa sopimuksen kollektiivisesta irtisanomisesta tai irtautumaan sopimuksesta yksipuolisesti.

Lue järjestöjen avoin kirje ECT-sopimuksesta

Katso video

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote

Laaja järjestökoalitio vaatii hallitukselta ripeitä toimia verovälttelyyn puuttumiseksi. Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja verotuloja  verovälttelyn seurauksena.

Tänään käynnistynyt 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanja muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ja ekologisen kriisin sosiaalisesti oikeudenmukainen torjuminen edellyttää veropohjan aukkojen tukkimista.

– Pelkästään koroilla tehtävään verosuunnitteluun sekä osinkoverotuksen epäkohtiin puuttumalla Suomi saisi joka vuosi 430 miljoonaa euroa lisätuloja. Varoja tarvitaan kipeästi ihmisoikeuksien turvaamiseen ja ympäristönsuojeluun, sanoo kampanjaa koordinoivan yritysvastuujärjestö Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.    

Hallitusohjemassa on luvattu puuttua verovälttelyyn, mutta monet käytännön toimet ovat typistyneet selvityksiksi tai tippuneet kokonaan pois hallitusohjelmasta. 430-kampanja kirittää hallitusta veropohjan aukkojen tukkimisessa.

– Oikeudenmukainen verotus on ihmisoikeuskysymys. Esimerkiksi vanhustenhoivan puutteet on nostettu otsikoihin lukemattomia kertoja. Ihmettelemme, miksi ongelmien ratkaisemiseen on ollut vaikeaa löytää rahaa samalla kun veropohjan annetaan vuotaa, toteaa puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista.

Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän kutistuminen asettavat tulevaisuudessa isoja haasteita hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu sekä eriarvoisuuden vähentäminen vaativat mittavia julkisia lisäpanostuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.  

430-kampanja muistuttaa, että julkisten menojen kasvaessa tiiviillä veropohjalla ja verotuksen oikeudenmukaisuudella on entistä tärkeämpi rooli. Suomen verolainsäädännön puutteet ruokkivat myös haitallista kansainvälistä verokilpailua, jonka seurauksista kärsivät eniten kehittyvät maat.
 
– Ilmastonmuutosta voidaan torjua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, mutta se ei onnistu ilman hyvinvointivaltioita. Siksi verovälttelylle on saatava loppu, sanoo ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen ympäristöjärjestö Greenpeacesta.

430-kampanja kutsuu kaikki kiinnostuneet kansalaiset ja yhteisöt mukaan.

– Verovälttely hyödyttää vain pientä joukkoa suomalaisia samalla kun muut joutuvat maksumiehiksi. 430-kampanja kokoaa taakseen historiallisen kansanliikkeen vaatimaan oikeudenmukaista verotusta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Lisätietoja:

#430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjasivusto  

Saara Hietanen
veroasiantuntija  
Finnwatch ry
044 240 8500
saara.hietanen@finnwatch.org  

Sonja Finér
toiminnanjohtaja  
Finnwatch ry
044 5687465
sonja.finer@finnwatch.org

Madridin joulukuun ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.  

Miten kehittyneet maat vastaavat köyhimpien maiden hätään ilmastokriisin kourissa? Miten taataan, että muualla tehtyjen ilmastohankkeiden laskeminen osaksi maiden omia päästövähennyksiä ei vaaranna ilmastotoimien riittävyyttä? Miten maat aikovat kuroa kiinni kuilun lupaamiensa ilmastotekojen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin ympäristö- ja kehitysjärjestöt odottavat maiden vastaavan joulukuun alussa Madridissa pidettävässä YK:n kansainvälisessä ilmastokokouksessa.

Valtioiden lupaamat ilmastotoimet johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen, kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pitäisi pyrkiä pitämään lämpeneminen 1,5 asteessa.

”1,5 asteen tavoite on tällä vauhdilla karkaamassa käsistä. Suurimmilla saastuttajamailla olisi Madridin ilmastokokouksessa hyvä tilaisuus kertoa, kuinka ne aikovat reagoida ilmastokriisiin. Tilanne ei ratkea ilman edelläkävijöitä, jollainen EU voisi olla päivittämällä omat tavoitteensa Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat karua todellisuutta miljoonille ihmisille kehittyvissä maissa, joilla ei ole kehittyneiden maiden mahdollisuuksia varautua ja toipua tuhoista. Valtioiden pitäisi päästä Madridissa sopuun siitä, miten kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisessa. Valtiot sopivat niin sanotusta Varsovan kansainvälisestä mekanismista jo vuonna 2013, mutta päätös rahoituksesta puuttuu edelleen.

”Vauraammat maat eivät voi enää väistellä vastuutaan ja lykätä loputtomiin rahoituspäätöksiä, sillä ilmastonmuutoksen vauhdittamat äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat käsittämättömiä tuhoja erityisesti köyhimmissä maissa jo nyt. Länsimaiden pitää viimeinkin kantaa vastuunsa ja tukea vahinkojen ja menetysten korvaamista kehittyville maille”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Madridissa pitäisi sopia myös Pariisin sopimuksen sääntökirjan markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Pariisin sopimus mahdollistaa, että maat voivat käyttää muualla tehtyjä ilmastotoimia omien kansallisten sitoumustensa toteuttamiseen. Vaara on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan. Esimerkiksi jos Sveitsi tukee Tansaniassa päästöjä vähentävää teknologiaa, olisi säännöillä varmistettava, ettei samoja päästövähennyksiä laskettaisi molempien eduksi.

”Minkäänlaista mahdollisuutta vähennysten laskemiseksi kahteen kertaan ei voida hyväksyä. Kokouksessa on ehdottoman tärkeää saada aikaiseksi vahvat ja selkeät säännöt, jotka takaavat todelliset päästövähennysten lisäykset”, Mia Rahunen sanoo.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Toimittajien yhteyshenkilö Madridissa

Minttu-Maaria Partanen, viestinnän asiantuntija, WWF Suomi, 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

Suomessa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi,  050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen odotukset Madridin ilmastokokoukseen