31.3. klo 17-19,
Vanhalla Kirjastotalolla,
Keskustori 4, Tampere

https://www.facebook.com/events/1556114948049728/

Keskustelua ydinvoimasta, ilmastokriisin haasteista ja vastarinnasta. Alustajina: tietokirjailija Risto Isomäki, tohtoritutkija Maarit Laihonen, sekä puheenvuoro Pyhäjoen protestileiriltä mm. koskien kevään Reclaim the Cape -toimintaviikkoa.

Ilmastokriisin vakavuuteen heräävät yhä useammat ja heistä monet tarjoavat ratkaisuksi ydinvoimaa. Risto isomäki haastaa puheenvuorossaan nämä näkemykset. Isomäen esityksessä kuulemme myös radioaktiivisten altistusten terveysriskeistä.

Ydinvoimapolitiikka Suomessa ja etenkin Fennovoiman kieroilut ovat saaneet paljon hämmennystä ja suuttumusta aikaan. Tohtoritutkija Maarit Laihonen alustaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kulusta tutkimuksensa ja muutoin näkemänsä ja kokemansa perusteella, sekä pohtii erilaisten vastarinnan muotojen arvoa.

Lopuksi kuulemme kokemuksista Pyhäjoen protestileiriltä, siitä millaista toimintaa on luvassa Pyhäjoella Reclaim the Cape -toimintaviikolla huhtikuun lopussa ja keskustelemme ydinvoiman vastaisesta toiminnasta.

Alempaa löytyy tarkempi kuvaus puheenvuoroista, sekä tietoa Reclaim the Cape -toimintaviikosta.

Tilaisuudesta on luvassa myös audiotallenne.

OHJELMA:

17-17.45 Ydinvoima ja Ilmastonmuutos, Tietokirjailija Risto Isomäki
17.45-18.15 Fennovoima aikajanalla ja vastarinnan merkitys / Maarit Laihonen
18.15-19.00 Ydinvoiman vastainen toiminta /Pyhäjoen protestileiri ja
Reclaim the Cape -toimintaviikko

Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Järjestäjänä: Tampereen Maan ystävät

***

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Voisiko ihmiskunta rakentaa uutta ydinvoimakapasiteettia niin
nopeasti, että ydinvoimasta tulisi merkittävä osaratkaisu ilmaston lämpenemiseen? Tarvitaanko ydinvoimaa, vai voiko maapallon tuleva energiajärjestelmä rakentua pelkkien uusiutuvien varaan? Onko ydinvoima kuoleva energiantuotannon alue vai voiko joku sen osa-aluekasvaa merkittäväksi tulevaisuuden energiantuotannon muodoksi? Risto Isomäki käy läpi tärkeimpiä olemassa olevia ja ehdotettuja ydinreaktoritekniikoita, niiden taloudellisia ja teknisiä reunaehtoja sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia. Lisäksi hän kertoo, miksi tietynlaisten radioaktiivisten altistusten terveydelliset haitat on todennäköisesti arvioitu liian pieniksi.

Fennovoima aikajanalla ja vastarinnan merkitys

Fennovoiman ydinvoimalahanke alkoi 2000-luvun puolivälissä hullunkurisena, jopa hiukan oudon sympaattisena ajatelmana ja yritelmänä rakentaa kokonaan uusi ydinvoimala Suomeen. Suunnitelma meni yllättäen läpi vuonna 2010 eduskunnassa epämääräisen aluepoliittisen tahdon ja saksalaisen kumppanuuden ongelmattomuuden siivittämänä. Kovin moni ei kuitenkaan alunperinkään halunnut uutta ydinvoimalaa naapuriinsa ja sittemmin kutakuinkin joka ikinen yksityiskohta projektissa on muuttunut.

Fennovoiman projektia ovat leimanneet viimeistään vuodesta
2012 lähtien merkittävät epävarmuudet ja toistuvat tekniset ja taloudelliset epäonnistumiset, ulkopoliittisesta problematiikasta puhumattakaan. Kaikesta huolimatta hanke porskuttaa edelleen eteenpäin vahvan poliittisen tuen siivittämänä. Mitä siis on tapahtunut ja mitä kaiken taustalla mahdollisesti on? Miksi vuosien sinnikäs vastarinta on vaiennettu näkymättömiin ja mitä vielä on tehtävissä? Vuoden 2010 ydinvoimapäätöksiä tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtoritutkija Maarit Laihonen alustaa Fennovoiman projektin kulusta tutkimuksensa ja muutoin näkemänsä perusteella, sekä pohtii
erilaisten vastarinnan muotojen arvoa ja merkitystä taistelussa
teknokraattista valtaa vastaan.

Reclaim the Cape -toimintaviikko

Huhtikuussa 2016 tulee vuosi siitä, kun Fennovoima-Rosatom aloitti ydinvoimalahankkeensa valmistelutyöt Hanhikivenniemellä Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2007 aloitettu energia- ja ulkopolitiikan murheenkryyni on hoippunut toistuvasti haudan partaalla ja etenkin vuonna 2012, kun sen pääinvestoija, saksalainen E.ON, päätti ydinvoiman olevan huonoa bisnestä ja vetäytyi rahoineen projektista. Pelastajaksi löytyi venäläinen Rosatom, jota henkilökohtaisesti nimittämänsä valvontaneuvoston kautta isännöi presidentti Vladimir
Putin.

Samaan aikaan yksivuotispäiviään viettää myös Fennovoima-Rosatomin vastainen protestileiri. 2015 huhtikuusta syyskuulle asemansa työmaa-alueella pitänyt leiri viivytti Hanhikivenniemen laillisesti kyseenalaisia rakennustöitä.

Huhtikuussa on aika avata uusi erä – ja palata joukolla työmaalle. Myös Rosatomin rakentaman Tshernobylin muistopäivän (26.4.) isolla toimintapäivällä on yksinkertainen tavoite: Hanhikivenniemen työmaa-alue otetaan aitojen yli ja teiden poikki juosten, kiiveten, tanssien tai vaikka uiden haltuun ja täytetään kaikenlaisilla ihmisillä. Näin niemimaa vapautetaan symbolisesti ydinvoimalahankkeesta – konkreettisemmin pistetään sen hankkeen käytännön työt seis niin pitkäksi aikaa kuin suinkin. Ohella täyttyköön lähiseutu paitsi Fennovoima-Rosatomin vastaisella, myös ympäristötuho- ja kapitalismikriittisellä toiminnalla: vaikka et paikalle pääsisikään, voit valita oman tapasi osallistua etäältä.
Nostamme hattua taktiikoiden monimuotoisuudelle – sinä päätät mitä teet, ei kukaan muu.

Kamppailu Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu! Ydinvoiman vastustajat kokoontuvat Pyhäjoelle Reclaim the Cape -toimintaviikolla 22.4.-1.5.2016. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä on mukana Tshernobylin muistopäivänä 26.4. järjestettävässä isossa toimintapäivässä.

Tapaus Fennovoima on tehnyt viime vuosien aikana selväksi, kuinka vähän tavalliset ihmiset voivat vaikutaa demokraattisten ja juridisten vaikutusväylien kautta, kun vastassa ovat valtioiden ja yhtiöiden taloudelliset intressit. Esimerkit maailmalta ovat kuitenkin osoittaneet, että ydinvoimaloita kuten muitakin ongelmallisia jättihankkeita on niiden voimakkaasta poliittisesta tuesta huolimatta onnistuttu pysäyttämään joukkovoimaisella kansalaistottelemattomuudella.

Pyhäjoen ydinvoimalahanketta on kritisoitu voimakkaasti siihen sisältyvistä taloudellisista riskeistä ja poliittista päätöksentekoa leimanneesta suhmuroinnista. Onkin mahdollista, että laput silmillä puutteellisin tiedoin Fennovoimaan lähteneet kunnat joutuvat vielä maksamaan kovan hinnan riskien realisoituessa, kuten ruplan kurssin edelleen heikentyessä sekä sähkön hinnan pysyessä Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana. Monet kaupalliset toimijat ovat jo tehneet johtopäätöksensä Fennovoiman taloudellisista riskeistä ja irtautuneet tai pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Fennovoiman ja Keskon tytäryhtiö Kestran välimiesmenettelyn ratkaisu saattaa avata ovia yhä useampien osakkaiden irtautumiselle.

Ydinvoimasta käydyssä keskustelussa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle pidemmän aikavälin ongelmat, jotka liittyvät keskeisesti ydinvoimaan energiamuotona. Näihin kuuluvat uraanimalmin louhimisen ja rikastamisen aiheuttama saastuminen, jatkuva suuronnettomuuden riski sekä ydinjätteen varastointiin liittyvät vakavat uhkakuvat. Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 osoitti, etteivät edes kehittyneimmät teollisuusvaltiot ole suojassa pahimmalta mahdolliselta skenaariolta. Ydinjäte tulee olemaan uhka ihmiselle ja muulle luonnolle ainakin 250 000 vuoden ajan, eikä missään jätteen loppusijoitusratkaisuissa ole mahdollista ottaa huomioon vuosituhansien aikana todennäköisesti hyvin radikaalisti muuttuvia olosuhteita. On myös tiedostettava, että ydinvoima kytkeytyy tuotantomuotona talouskasvuideologiaan perustuvaan massateollisuuteen ja ylikulutukseen.  Ihmisten ja luonnon hyväksikäyttöön perustuva elämänmuoto on jo nyt aiheuttanut peruuttamatonta tuhoa maapallolle. Pyrkimystä jatkaa massakulutusta pitämällä yllä energiaintensiivistä teollisuutta ydinvoimasähkön avulla ei voida hyväksyä.

Fennovoima muun ydinvoimateollisuuden tavoin markkinoi ydinvoimaa ratkaisuna ilmastokriisiin. Ydinvoimaloiden rakentaminen on kuitenkin hidasta sekä energia- eli siis myös päästöintensiivistä. Samoin uraanivarantojen huvetessa ja malmien köyhtyessä ydinpolttoaineen hankinta tulee vaatimaan yhä enemmän toimenpiteitä ja energiaa. Ainoa tehokas keino reagoida ilmastonmuutokseen on siirtyä nopeasti hajautettuun uusiutuvia hyödyntävään energiantuotantoon sekä etsiä uusia, vähäpäästöisiä tapoja järjestää yhteisöjen elämää.

Tervetuloa siis Pyhäjoelle huhtikuussa osallistumaan itselle sopivassa roolissa Fennovoiman pysäyttämiseen. Toimintapäivän lisäksi tarjolla on työpajoja, luentoja ja taitojen jakamista laajalla kattauksella, ja voit myös itse osallistua ohjelman järjestämiseen. Pyhäjoella viime vuoden huhtikuusta toimineen protestileirin aloitteesta käynnistyneessä Reclaim the Capessa ovat Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmän lisäksi mukana muun muassa Naiset rauhan puolesta -liike ja Hyökyaalto-verkosto.

Lisätietoa tapahtumasta, työpajojen järjestämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta Pyhäjoen protestileirin verkkosivuilta.
Tapahtuma Facebookissa.

Lisätietoa Maan ystävien ydinvoimanvastaisesta toiminnasta.

Lue lisää Fennovoimasta:
Hanna Nikkanen: Fennomania
Angi Mauranen: Fennovoima-kritiikin kolme tasoa

Kattava tietopaketti Fennovoiman hankkeen etenemisestä Pro Hanhikivi -liikkeen sivuilla.

(In English below)

Tervetuloa Helsingin yliopiston Maan ystävien kansankeittiö Kupolin herkkuun sunnuntaina 28.2. klo 16!

Tällä kertaa HYMY tarjoaa harvinaislaatuisen näytöksen Jobin ja Ellardin dokumenttielokuvasta Movement (2015). Tuhannet nuoret ihmiset ympäri maailmaa kamppailevat ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta. Jotkut kampanjoivat, toiset ovat valinneet suoran toiminnan, kolmannet levittävät tietoisuutta taiteen keinoin. Heitä kaikkia yhdistää usko siihen, että planeetan puolesta on mielekästä laittaa itsensä likoon. Mutta keitä he ovat? Mikä heitä ajaa? Elokuvantekijät Ellard ja Job kulkivat Euroopan halki ja kuvasivat neljän nuoren ihmisen elämää saadakseen näihin kysymyksiin vastauksia. Lopputuloksena syntyi dokumenttielokuva Movement. Elokuva on englanninkielinen. Elokuvan nettisivut ja traileri: http://www.movement-movie.org/

Ruokalistalla on vegaanista pizzaa. Ruokaa on tarjolla klo 16:00 alkaen ja ohjelma alkaa klo 16:30. Osoite: Mannerheimintie 5 B, Helsinki, 7. kerros, Kupoli-tila.

Kupoli ei valitettavasti ole esteetön tila. Hissillä on mahdollista päästä ainoastaan kuudenteen kerrokseen. Viimeinen kerros on kuljettavissa ainoastaan portaitse. Kupolissa ei myöskään ole inva-wc:tä. Tarvittaessa ota etukäteen yhteyttä: helsinki [at]maanystavat.fi Tervetuloa!

Kupolin herkku on vuorotellen A-ryhmän, Anarkistisen Mustan Ristin, Autonomisten opiskelijoiden, Helsingin yliopiston Maan ystävien ja Rhythms of Resistancen järjestämä viikoittainen kansankeittiö, jossa on tarjolla vegaanista ruokaa ja monesti jotain ohjelmaa. Tietoa tulevista kansankeittiöistä löytyy Kupolin blogista: http://kupoli.wordpress.com/
 
– – – – –
Welcome to People’s Kitchen Kupolin herkku on Sunday, November8 at 4 p.m.!

This time HYMY will organise a rare screening of Job and Ellard’s documentary film Movement (2015). Thousands of young people across the globe are fighting for climate justice. Some campaign or do actions, others raise awareness through artistic work. What binds them all is their conviction that this planet is worth fighting for. But who are these people? What drives them? Filmmakers Ellard and Job travelled across Europe and portrayed four young people to find out. Their investigation resulted in this feature-length documentary ”Movement”! Website and trailer of the film: http://www.movement-movie.org/

On the menu we have vegan pizza. Food is served at 4 p.m. and the programme starts at 4.30 p.m. The film is in English.

Kupoli is located at Mannerheimintie 5 B, Helsinki (7th floor). Unfortunately, Kupoli is not an accessible space. You can get to the 6th floor by elevator but the 7th floor is accessible by stairs only. There is no accessible toilet in Kupoli either. In case you have any questions, please contact helsinki [at] maanystavat.fi.

A warm welcome!

The weekly vegan people’s kitchen Kupolin herkku is organized by A-ryhmä, Anarchist Black Cross, Autonomiset opiskelijat, Friends of the Earth at the University of Helsinki and Rhythms of Resistance Helsinki. For more info on kitchen events, please visit Kupoli’s blog: http://kupoli.wordpress.com/

(In English see below)

Mitä: This Changes Everything -elokuva
Missä: Dubrovnik Lounge & Lobby, Eerikinkatu 11, Helsinki
(Corona-baarin alakerrassa; http://andorra.fi/fi/dubrovnik/ )
Milloin: Keskiviikko 9.3.2016 kello 17:30. Elokuva alkaa kello 18:00.
Pääsymaksu: 2 euroa (salin ovelta ennen näytöksen alkua)

— Kuvaus —

Entä jos ilmastokriisin kohtaaminen onkin paras mahdollisuus, jonka koskaan saamme rakentaaksemme paremman maailman?

Avi Lewisin ohjaama ja Naomi Kleinin kirjaan ”This Changes Everything” perustuva samanniminen elokuva näyttää seitsemän vahvaa kuvausta yhteisöistä etulinjoissa: Montanan Powder River Basinistä Alberta Tar Sandsiin, Etelä-Intian rannikolta Pekingiin.

Näitä kamppailutarinoita yhdistää toisiinsa Kleinin kerronta, joka kytkee hiilen ilmakehässä siihen talousjärjestelmään, joka syöksi sen sinne. Klein rakentaa elokuvassa kiehtovinta ja puhuttavinta ideaansa: voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen tuoman eksistentiaalisen kriisin, jos muutamme epäonnistuneen talousjärjestelmämme joksikin radikaalisti paremmaksi.

Elokuvaa kuvattiin 211 päivää yhdeksässä maassa viidellä mantereella yli neljän vuoden ajan. This Changes Everything on mittava yritys kuvitella toisin ilmastonmuutoksen suuri haaste.

Tämä ei ole elokuva, jonka tarkoituksena on pelottaa katsojat toimimaan; sen tarkoitus on voimaannuttaa. Haluamme tämän elokuvan olevan työkalu kampanjoille ja yhteisöille koko maailmassa. This Changes Everything kertoo yhdessä toimimisen voimasta, ja tämä viesti on voimakkain, kun ihmiset katsovat sen yhdessä.

This Changes Everything on provokatiivinen, mukaansatempaava ja katsomiskelpoinen jopa ilmastokeskusteluun väsyneille henkilöille. Se virkistää ja inspiroi, näyttää siteemme toisiimme, millaista elämää todella haluamme, ja miksi ilmastokriisi on sen kaiken keskiössä. Muuttaako tämä elokuva kaiken? Varmasti ei – mutta sinä voisit, jos vastaat sen kutsuun toimia.

* * * * *

Elokuva on englanninkielinen ja sen kesto on 89 minuuttia. Näytöksen jälkeen on varattu tunti aikaa keskustelulle.

Järjestäjät: Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät, 350 Suomi, Ilmastovanhemmat, Helsingin yliopiston Attac ja TTIP-verkosto.

Facebook-tapahtuma

* * * * *

(English)

What if confronting the climate crisis is the best chance we’ll ever get to build a better world?

Directed by Avi Lewis, and inspired by Naomi Klein’s international non-fiction bestseller This Changes Everything presents seven powerful portraits of communities on the front lines, from Montana’s Powder River Basin to the Alberta Tar Sands, from the coast of South India to Beijing and beyond.

Interwoven with these stories of struggle is Klein’s narration, connecting the carbon in the air with the economic system that put it there. Throughout the film, Klein builds to her most controversial and exciting idea: that we can seize the existential crisis of climate change to transform our failed economic system into something radically better.

Filmed over 211 shoot days in nine countries and five continents over four years, This Changes Everything is an epic attempt to re-imagine the vast challenge of climate change.

This is not a film that tries to scare the audience into action: it aims to empower. We want this film to be organizing tool for campaigners, organizers and community groups across Canada and the world; This Changes Everything is about the power of people working together, and that message is most powerful when people watch it together.

Provocative, compelling, and accessible to even the most climate-fatigued viewers, This Changes Everything will leave you refreshed and inspired, reflecting on the ties between us, the kind of lives we really want, and why the climate crisis is at the centre of it all. Will this film change everything? Absolutely not. But you could, by answering its call to action.

What: This Changes Everything movie screening
Where: Dubrovnik Lounge & Lobby, Eerikinkatu 11, Helsinki
(downstairs from Corona Bar http://andorra.fi/dubrovnik/ )
When: Wednesday 9th March 2016 5:30 pm.The screening will begin at 6:00 pm.
Fee: 2 euros (no ticket presale)

The language of the movie is English and its duration is 89 minutes. After the screening there is one hour for discussion.

Organizers: Friends of the Earth in Helsinki region and university, 350 Finland, Climate Parents Finland, Attac in Helsinki University and the Finnish TTIP network.

Facebook event