Kategoria: Blogi

  • Kapkaupungissa ”Day Zero” lähestyy, vesi loppuu.

    Mitä on lähestyvän hätätilan takana?
     

    ”Olemme saavuttaneet pisteen, josta ei ole paluuta.” Näin totesi Kapkaupungin pormestari Patricia de Lille kaupunkinsa vesikriisistä, joka on muuttumassa hätätilaksi. Vesiputket tyhjenevevät laskennallisesti huhtikuun 12. päivä, uutisoi New York Post (i) tammikuun 25. päivänä. Deutsche Welle (ii) puolestaan kertoi tiukkojen vedenkäyttörajoitusten asetetun jo viime lokakuussa. Helmikuun ensimmäisestä alkaen, saksalainen mediatalo jatkaa, asukkaiden vedensaanti rajoitetaan henkeä kohden 50 litraan päivässä. Australialainen ABC News (iii) varoittaa, että Kapkaupungista on tulossa ”ensimmäinen suuri metropoli maailmassa, josta loppuu vesi”.

    ABC Newsin haastattelema WWF:n Etelä-Afrikan makean veden ohjelman Christine Colvin sanoo vakavana: ”Mielestäni Day Zeron näkymä neljän miljoonan ihmisen kaupungissa on todella pelottava, sillä jos Day Zero tulee eikä kukaan ole varautunut siihen, siellä tulee olemaan paniikki.”

    ”Me keräämme suihkuveden ämpäreihin, ja kaadamme sen WC-pönttöihin”, kertoo 24 vuotta kaupungissa asunut Sandra Dickson Al Jazeeralle (iv), ja jatkaa: ”Ihmiset jopa keräävät vettä katoiltaan.”

    Eteläafrikkalainen Eyewitness News (v) ilmoitti 28.01.18, että huhtikuun 12. päivän jälkeen on tyydyttävä 25 litraan päivässä, sillä parhaillaan kaupungin vesiturvasta huolehtivissa tekoaltaissa on jäljellä alle 30 prosenttia. Suomessakin tiedotusvälineet ovat tehneet tilanteen lukijoilleen tiettäväksi. Erityisesti YLE (vi) huomautti jo vuosi sitten, ettei ”Miljoonakapungissa ei ole varasuunnitelmaa poikkeuksellisen kuivuuden varalle”.

    Taustalla ilmastonmuutos

    Kaikissa uutisissa toistetaan enemmän tai vähemmän usean vuoden jatkunutta kuivuutta. Ja totta kuivuus on, kuten The Weather Network (vii) selventää:

    ”YK vuoden 2012 Maailman vesikehitysraportti 4:ssä tunnistaa suurimman osan Etelä-Afrikasta olevan aluetta, joka on ”lähestymässä fysikaalisen veden niukkuuden (1) tilaa”. Tämä merkitsee, että nykyisin yli 60 prosenttia jokien vesistä otetaan ihmiskäyttöön ja tulevaisuudessa vesivarojen kehityksen odotetaan lähestyvän kestävän tason rajaa tai saavuttavan sen (aktuaalinen fysikaalinen veden niukkuus).

    Niinpä suuri osa kansakunnasta – mukaan lukien Western Cape -maakunta ja Kapkaupunki – aiheuttaa suurta rasitetta saatavissa oleville vesivaroille. Yhteisöt ovat selviytyneet kuivemmista kausista asettamalla vesirajoituksia, jotka ovat avittaneet ne läpi aiemmista kuivuusjaksoista.

    Tilanteen tekee nyt kuitenkin huonommaksi tosiasia, että kolmen viime vuoden aikana maakunta on kokenut mittausajan pahimman kuivuuden. Kapkaupungin yliopiston tutkimus, jota johti Piotr Wolski, osoitti että 2017 oli kuivin vuosi sen jälkeen kun mittaukset aloitettiin 1933, ja 2015 – 2017 oli kuivin kolmen vuoden jakso samana aikana.”

    Al Jazeera taustoittaa myös vesiekologista historiaa. Etelä-Afrikan lounaisosat ovat nauttineet veden runsaudesta rankkojen talvisateiden ansiosta vuosisatoja. Ennenkuin eurooppalaiset kolonisoivat alueen luomalla pysähdyspaikan merimiehille vuonna 1652, Pöytävuoren ja Etelä-Atlantin väliin jäävää aluetta nimettiin Khoi-kansan kielellä sanalla ’Camissa’ eli ’Makeiden vesien paikka’. Kapkaupunki sijaitsee eräänlaisessa luonnonkulhossa, joka kerää vuorilta tulevat pintavedet. Kasvavan kaupungin tarpeisiin on rakennettu patoaltaita 1800- ja 1900-luvulla. Keskimääräisten sademäärien aikana vettä saatiin taivaalta vuosittain noin kolme kertaa enemmän kuin kaupungin kulutus oli. ”Koemme parhaillaan nopeaa muutosta säiden käyttäytymisessä … Sadannan taso on taantunut viime vuosina hyvin selvästi ja nopeasti”, sanoi Kevin Winter, ympäristötieteiden vanhempi lehtori Kapkaupungin yliopistosta.

    capetownwatercrisis.com-verkkosivuston perustaja, ikänsä kaupungissa asunut Bridgetti Lim Bandi tarkentaa muutoksen tapahtuneen kahden viime vuosikymmenen aikana: ”Meillä ei ole enää perinteistä Kapkaupungin talvea”. ”98 prosenttia Kapkaupungin vesihuollosta on saatu pintavesistä, emmekä ole [aikaisemmin] tutkineet muita vesivaihtoehtoja”, jatkaa Winter.

    Ei vain ilmastonmuutos

    Eteläafrikkalaisen The Citizen-lehden (viii) mukaan kaupungin johdossa, mutta valtakunnallisesti oppositiossa oleva Demokraattinen Allianssi (DA) syyttää vesikriisistä maan johdossa olevaa ANC-puoluetta (African National Congress) DA-johtaja Mmusi Maimanen suulla sanomalla, ettei ole maakuntahallinnon syy, ettei lisäpatoaltaita ole rakennettu ja että raakavedentarjonta on vähäistä. Maimane vaatii, että maan hallituksen täytyy saattaa perustuslaki voimaan, jonka mukaan turvataan kaikille kansalaisille tietty vähimmäismäärä makeaa vettä.

    Patoaltaissa on vettä käytettävissä enää 17,2 prosenttia täydestä määrästä, sillä viimeinen 10 prosenttia on aivan liian mutaista vesijohtoverkkoon. Laitokset meriveden suolan poistamiseksi olisivat aivan liian kalliita kaupungin rakennettaviksi, sillä kustannukset nousisivat vähintään kolmannekseen kaupungin budjetista, 15 miljardiin randiin (1,12 miljardiin euroon).

    Eteläafrikkalainen verkkomedia news24 (ix) uutisoi kolme päivää myöhemmin, että ANC:n Western Cape maakunnan lainsäädäntöelimen johtaja Khaya Magaxa syytti maakuntajohtaja, Democratic Alliancen Helen Zilleä tilanteesta: ”ANC näkee edelleen [silloisen] pormestari Zillen ensisijaiseksi syyksi Kapkaupungin kohtaamiin ongelmiin.” African National Congress uskoo olleen Zillen vastuulla, että kansallisen hallituksen 21-kohdan ohjelma Kapkaupungin vesihuollon turvaamiseksi ajettiin alas. Zille oli pormestarina 2007, kun tämä tapahtui. Hänen puolueensa ja sen johtajat kaupungin metropolialueella kieltäytyivät kohentamasta vesihuoltoa.

    ANC:n väitteissä tuntuu julkaisuesimerkkien valossa olevan perää. Vuonna 2005 julkaistiin laaja kirja The Age of Commodity – Water Privatization in Southern Africa (x), jossa Laïla Smith käsittelee erikseen Kapkaupungin vesihuoltoa. Huhtikuussa 2007 julkaistiin Kapkaupungin sopeutumista vesiolojen muutoksiin koskeva tutkimusartikkeli ”Developing a Municipal Adaptation Plan (MAP) for climate change: the city of Cape Town” (xi), ja 2010 ”Climate change adaptation in a developing country context: The case of urban water supply in Cape Town” (xii), jossa tutkijat sanovat suoraan:

    ”Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan vesihuoltoon, jos äärimmäiset sääilmiöt ja ennustamattomat sadannat tulevat pysyvämmiksi. Raakavesi-infrastruktuurilla on taipumus määritellä kaupunkiyhteisöjen haavoittuvuutta vesihuollon suhteen ja tätä infrastruktuuria ylläpitää tavallisesti hallitus.”

    Etelä-Afrikan vesi- ja metsäasioiden ministeriö totesi vuoden 2007 perusteellisessa raportissaan Western Cape Water Supply System: Reconciliations Strategy Study (xiii) Kapkaupungin tarvitsevan uusia raakavedenlähteitä viimeistään vuonna 2015.

    Kapkaupungin kamala jama on siis merkittävältä osin seurausta poliittisesta kädenväännöstä ja huonosta hallinnosta, mikä on tyypillistä vaalikausilogiikan puitteissa tapahtuvalle päätöksenteolle suhteessa planeetaarisiin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, ja niihin varautumiseen. Mutta on kyse muustakin.

    Greenpeacen Kumi Naidoo huokaisi Cape Argus -lehdelle (xiv) viime elokuussa, että ”Western Cape -maakunta tuhlaa valtavia vesimääriä vuotavista putkista ja muista infrastruktuuriongelmista”. Lehti huomauttaa, että maakuntahallinnon turismin, taloudellisen kehityksen ja maatalouden osaston mukaan vettä menetettiin arviolta 7,5 miljoona kuutiometriä viime vuonna.

    Kapkaupungin kauppakamarin ja teollisuuden teettämä selvitys (xv) osoitti, että vastaajista 79,4 prosenttia uskoo nyt vesikriisin olevan haitta heidän liiketoimilleen, kun samaa kysyttäessä viime lokakuussa vain 51,4 prosenttia oli tätä mieltä. Selvitys paljasti lähes yhdeksän kymmenestä liikeyrityksen vähintään puolittaneen vedenkulutuksensa, mutta kuitenkin vain alle seitsemän prosenttia toimijoista arvelee pysäyttävänsä liiketoimensa Day Zeron koittaessa.

    Onko Kapkaupunki erikoistapaus?

    Australialaisen The New Daily -lehden (xvi) mukaan vesiasiantuntijat ovat varoittaneet, ”että Perth saattaa kohdata ’samanlaisen tai vielä pahemman’, jos se ei aloita kahden suolanpoistolaitoksensa rakennustöitä”.

    Stuart Khan Sydneyn yliopiston vesitutkimuskeskuksesta sanoi lehdelle, ettei ole ”kaukaa haettua ennustaa”, että Australian kaupungit voisivat jonain päivänä kohdata oman ”Day Zeronsa”. Sisämaan kaupungeille kuten Canberra, Goulburn, Ballarat, Bendingo, Orange, Broken Hill meriveden suolanpoisto ”ei ole realistinen vaihtoehto”. Noin kolmessa vuodessa alkaen 2002 monet maan kaupungit kävivät vakavan vesipulan partaalla, seuraava suuri kuivuus voi tulla nopeastikin. Kaupunkien väestönkasvu lisää riskiä.

    Alueellisissa vesikriisitilanteissa vaikuttavat tekijät ovat monenlaisia. Ei ole kyse vain väestönkasvusta tai ilmastonmuutoksesta. Kuten Kapkaupungin tapaus osoittaa, poliittinen kädenvääntö vaalikausi- ja valtalogiikalla aiheuttaa vakavia ongelmia.

    Kokonaan oma lukunsa on rajattomasti kasvava hyvälaatuisen makean veden tarve tuotannossa, varsinkin maataloudessa, sillä kaikki tuotanto edellyttää vettä. Maatalous- ja teollisuustuotanto sekä energia nielee pääosan, noin 90 prosenttia, kaikesta käytetystä makeasta vedestä. Kotitalouksien kulutus on tässä marginaalista koko maailmaa ajatellen, vaikka asutuskeskittymissä asia on usein toinen. Business Insader (xvii) varoitti MIT:n tutkijoihin nojaten jo kaksi vuotta sitten: ”Aasian maat kohtaavat vakavan veden vähyyden vuonna 2050, jos nykyinen ympäristön, väestön ja talouden kehityssuunnat pysyvät muuttumattomina”.

    Näistä syistä 500 vesitutkijaa varoitti (xviii) 2013, että ”yhdessä tai kahdessa sukupolvessa maailmaa kohtaa vakava vesipula”. Kapkaupunki on vasta alkua.

    – – – – – – – –

    1 Fysikaalinen veden niukkuus vallitsee, kun vettä ei ole kaikkiin ihmisten ja ekosysteemien tarpeisiin. Fysikaalisen veden niukkuuden oireita ovat ympäristön heikkeneminen, laskevat pohjavesien tasot sekä veden jakautuminen joiden tarvitsijaryhmien eduksi toisten tarvitsijoiden kustannuksella. (Coping with water scarcity – An action framework for agriculture and food security, 2012, FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS, FAO Water Reports 38, s. 6, http://www.fao.org/docrep/016/i3015e/i3015e.pdf luettu 30.01.2018.)

    –  –  – 

    iNicole Darrah (25.01.2018): ” ’Point of no return’: This city is about to run out of water”, New York Post, https://nypost.com/2018/01/25/point-of-no-return-this-city-is-about-to-run-out-of-water/ .

    iiThuso Kumalo (19.01.2018): ”Cape Town could run out of water by April”, Deutsche Welle, http://www.dw.com/en/cape-town-could-run-out-of-water-by-april/a-42017758 .

    iiiKirtanya Lutch (28.01.2018): ”Cape Town faces Day Zero, with officials predicting water will run out in April”, ABC News, http://www.abc.net.au/news/2018-01-28/day-zero-looms-for-cape-town/9368540 .

    ivDavid Child (16.01.2018): ”Cape Town confronts looming ’Day Zero’ water crisis”, Al Jazeera, http://www.aljazeera.com/news/2018/01/cape-town-confronts-looming-day-water-crisis-180114121145902.html .

    vGraig-Lee Smith & Tendani Mulaudzi (28.01.2018): ”Day zero can be pushed back, says JP Smith”, Eyewitness News, http://ewn.co.za/2018/01/28/day-zero-can-be-pushed-back-says-jp-smith .

    viYrjö Kokkonen (17.03.2018): ”Kapkaupungin vesivarat ehtymässä”, YLE Uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9516102 .

    viiScott Sutherland (25.01.2018): ”Cape Town Crisis: How does a global city run out of water?”, The Weather Network, https://www.theweathernetwork.com/news/articles/cape-town-crisis-how-does-global-city-run-out-of-water/94357 .

    viiiDenise Williams (25.01.2018): ”DA blames ANC govt for Cape Town water crisis”, The Citizen, https://citizen.co.za/news/south-africa/1794247/da-blames-anc-govt-for-cape-town-water-crisis/ .

    ixJenni Evans ja kirjeenvaihtajat (28.01.2018): ”ANC wants urgent WCape legislature sitting to remove Zille over water crisis”, news24, https://www.news24.com/SouthAfrica/News/anc-wants-urgent-western-cape-legislature-sitting-to-remove-zille-over-water-crisis-20180128 .

    xDavid A. McDonald and Greg Ruiters (2005): The Age of Commodity – Water Privatization in Souther Africa, UK and USA, Earthscan.

    xiPierre Mukheibir & Gina Ziervogel (April 1, 2007): ”Developing a Municipal Adaptation Plan (MAP) for climate change: the city of Cape Town”, Vol. 19 Issue 1, Apr 2007, Environment and Urbanization, pp. 143 – 158.

    xiiGina Ziervogel, Moliehi Shale & Minlei Du (2010): ”Climate change adaptation in a developing country context: The case of urban water supply in Cape Town”, Vol 2, Issue 2, 2010, Climate and Development, pp. 94 – 110.

    xiii(June 2007): WESTERN CAPE WATER SUPPLY SYSTEM: RECONCILIATION STRATEGY STUDY, Department of Water affairs and Forestry, http://www.dwa.gov.za/Projects/RS_WC_WSS/Docs/Summary%20Report.pdf .

    xivRusana Philander (29.08.2017): ”#WaterCrisis: Leaking pipes lead to huge water waste”, Cape Argus, https://www.iol.co.za/capeargus/watercrisis-leaking-pipes-lead-to-huge-water-waste-10988085 .

    xvStaff Reporter (31.01.2018): ”#WaterCrisis: ’Too much politicking, too little planning’”, IOL News, https://www.iol.co.za/capeargus/news/watercrisis-too-much-politicking-too-little-planning-13029115 .

    xviAlana Mitchelson (29.01.2018): ”Cape Town’s ‘Day Zero’ desperation brings out best and worst in human nature”, The New Daily, https://thenewdaily.com.au/news/world/2018/01/29/cape-town-day-zero-water/ .

    xvii Léa Surugue (30.03.2016): ”1 billion Asians will face severe water shortages by 2050”, Business Insider, http://www.businessinsider.com/1-bilion-asians-face-water-shortage-by-2050-2016-3?r=US&IR=T&IR=T .

    xviii Lehdistötiedote: ”A majority on Earth face severe self-inflicted water woes within 2 generations: Scientists”, Bonn Declaration issued by 500 scientists at ’Water in the Anthropocene’ conference”, https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php .

    Olli-Pekka Haavisto

  • Tuomiopäiväkone valmistunut

    Yhdysvallat ja Venäjä ovat toteuttaneet ”Tohtori Outolemmen”

    Ylen Teema esitti syyskuun lopulla Stanley Kubrickin klassikon ”Tohtori Outolempi”. Parastaikaa se on katsottavissa myös Netflixissä. Tämä 53 vuotta sitten valmistunut elokuva on harvinaisen ajankohtainen. Mustassa komediassa maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi, koska Neuvostoliitto on kehittänyt tuomiopäiväkoneen: automaattisen järjestelmän, jossa koneen ydinasehyökkäykseksi tulkitsema signaali laukaisee lukuisia kobolttipommeja. Kyseisten ydinpommien kuori on valmistettu koboltista, joka räjähdyksessä muuttuu radioaktiiviseksi ja leviää ilmavirtausten mukana kaikkialle. Vaikka Neuvostoliiton johdollekin selviää, että Yhdysvallat ei ole hyökännyt vaan kyse on hullun, kommunisteja yli kaiken vihaavan kenraalin yksityisestä offensiivista, tuomiopäiväkonetta ei voi pysäyttää.

    Guardianiin kirjoittavan John Pattersonin mukaan elokuvan herättämä nauru vei jumalat, joiden edessä USA:ssa kumarretaan – Pommin, Pentagonin, Turvavaltion ja Presidentin – haketuskoneeseen. Valitettavasti ydinasehulluus kuitenkin jatkuu: Yhdysvallat ja Venäjä ovat yhteisvoimin rakentaneet oikean tuomiopäiväkoneen. Sen kokoaminen alkoi jo kylmän sodan aikana, kun molemmat supervallat pystyttivät järjestelmän ja omaksuivat siihen liittyvän sotilasopin, jonka mukaan ydinohjukset on lähetettävä matkaan jo ennen kuin yksikään vastapuolen ohjuksista on saavuttanut maaliaan. Toisin sanoen ydinhyökkäys on käynnistettävä pelkän, erilaisten tarkkailulaitteiden tekemän vastapuolen ohjuksia koskevan havainnon perusteella.

    Maalla olevista siiloista avaruuden kautta lentäviltä ohjuksilta kestää 30 minuuttia ja sukellusveneistä laukaistavilta tapporaketeilta vain 11 minuuttia saavuttaa vastapuoli. Näin ollen ohjushavaintojen tulkitsemiseen ja tarkistamiseen sekä hyökkäyspäätöksen tekemiseen on käytettävissä vain minuutteja. Todellisessa tai luulotellussa uhkatilanteessa tieto- ynnä muut koneet ja armeijan sadoissa harjoituksissa koneenkaltaiseksi harjoitettu aparaatti ovat ratkaisseet enemmän kuin mahdollisesti keskellä yötä herätetyn presidentin tai pääministerin sumuinen harkinta.

    On silkkaa hyvää tuuria, että olemme vielä hengissä tai että suurin osa meistä on ylipäätään syntynyt. Vähältä piti -tilanteita on ollut paljon. Esimerkiksi vuonna 1979 turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinski sai keskellä yötä kaksi puhelua, joiden mukaan Neuvostoliitto oli käynnistänyt täysimittaisen ydinhyökkäyksen. Hän oli juuri soittamassa presidentti Carterille ja kertomassa, että tämän pitää heti päättää, mitkä kaikki ohjukset laukaistaan. Viime hetkellä Brzezinskille soitettiin kolmannen kerran. Kyse olikin inhimillisestä erehdyksestä ja teknisestä virheestä: harjoitusnauha, jossa simuloitiin Neuvostoliiton hyökkäystä, oli vahingossa joutunut hälytysjärjestelmään ja harhauttanut päivystyshenkilökunnan.

    Princetonin yliopiston tutkijan Bruce Blairin ja monien muiden asiantuntijoiden mukaan tilanne on nyt monesta syystä vielä pahempi kuin vanhan kylmän sodan aikana. Ensinnäkin kybersodankäynnin ja hakkeroinnin mahdollisuus tekee hyökkäyksestä kertoviin tietokonesignaaleihin luottamisen entistä ongelmallisemmaksi. Toiseksi ohjushyökkäyksistä varoittava venäläinen satelliittijärjestelmä ei enää toimi, ja siksi venäläiset saavat tiedon hyökkäyksestä entistä myöhemmin. Kolmanneksi yhä lähemmäksi Moskovaa sijoitetut USA:n risteilyohjukset mahdollistavat Kremlin ja muiden Venäjän komentokeskusten tuhoamisen yllätyshyökkäyksellä. Neljänneksi torjuntaohjusjärjestelmän rakentaminen, puhe uusista täsmällisistä ja ”puhtaista” ydinaseista ja ydinaseylivoimasta sekä monet muut USA:n toimet ovat Venäjällä helposti tulkittavissa niin, että jotkut piirit Yhdysvalloissa haluavat käynnistää provosoimattoman ydinasehyökkäyksen lännen iän ikuista vihollista vastaan.

    Näistä syistä Venäjä on entisestään lyhentänyt hyökkäysvaroituksesta omien ohjusten laukaisuun kuluvaa aikaa: nyt se on enää 2-4 minuuttia! Kaiken lisäksi pelätessään Kremlin olevan tässä vaiheessa jo tuhoutunut Venäjän johto on antanut Moskovan alueen ylimmille sotilaallisille komentopaikoille oikeuden hätätilanteessa olla odottamatta ylempää tulevia käskyjä ja laukaista kauko-ohjauksella parissa kymmenessä sekunnissa ympäri Venäjää siiloissa ja raskaissa rekoissa olevia ydinohjuksia.

    Kansallisen turvallisuuden nimissä on siis synnytetty äärimmäisen vaarallinen ja herkkä järjestelmä, joka koska tahansa voi tuhota kyseiset ja kaikki muut kansat. Tätä helvetinkonetta käyttävien ihmisten liipaisin on niin herkässä, että on vain ajan kysymys, milloin jokin provokaatio, signaalihäiriö, signaalien virhetulkinta taikka muu tekninen tai inhimillinen virhe käynnistää sen.

    Tuomiopäiväkoneen olemassaolo asettaa uuteen valoon myös Suomen turvallisuuspolitiikan. Ilmeisesti olennaista olisi toisaalta välttää kaikkia toimia, jotka lisäävät koneen laukaisun todennäköisyyttä, ja toisaalta edistää liipaisinherkkyyden vähentämistä ja koneen purkamista. Niinpä esimerkiksi USA:n ja muiden NATO-maiden lentokoneiden ja sotakaluston tuominen Suomeen voikin turvallisuuden edistämisen sijasta lisätä tuhouhkaa. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen jännityksen lieventäminen ja kansainvälisiin ydinaseiden vastaisiin aloitteisiin osallistuminen voisivat olla parasta turvallisuuspolitiikkaa.

    Albert Einsteinin totesi vuonna 1945: ”Atomivoiman vapauttaminen on muuttanut kaiken paitsi meidän ajattelutapaamme.” Omalta osaltaan hän muutti ajatteluaan välittömästi. Einstein katui panostaan ydinaseeseen johtaneen fysiikan kehittämisessä ja omisti aikansa rauhanliikkeelle. Ehkäpä nyt, vuonna 72 jälkeen Hiroshiman, olisi aika muuttaa Suomenkin turvallisuuspoliittista ajattelua.

    (Kirjoitus on julkaistu Kanavan numerossa 1/2018, kirjoitettu 2017.)

    Olli Tammilehto

  • Uusi hallitus on aloittanut – miltä Maan ystävyys näyttää nyt?

    Uusi hallitus on aloittanut – miltä Maan ystävyys näyttää nyt?

    Uusi vuosi, uudet kujeet… ja uusi Maan ystävien hallitus!

    Vuosi Maan ystävissä on lähtenyt vauhdilla käyntiin, kun lokakuussa pidetyssä syysvuosikokouksessa valittu pieni mutta lempeän pippurinen hallitus otti ohjat käsiinsä jo ennen ensimmäistä hallituksen kokousta. Mukaan on mahtunut uusia ja vanhoja tekijöitä; jatkajia, palaajia ja ensikertalaisia. Vaikka hallituksen työlistalle saatiin paljon asioita vasta meidän järjestäytyessämme ja perehdyttäessämme toisiamme erilaisiin Maan ystävien käytäntöihin ja rakenteisiin sekä yhdistysbyrokratiaan ja lakipykäliin, voin olla hyvin tyytyväinen siihen, miten olemme saaneet asiat omalta osaltamme rullaamaan. Tänä vuonna vahvistamme edelleen jaetun johtajuuden toimintatapoja hallituksessa, ja vuosikokouksessa linjatun mukaisesti allekirjoittanut sekä sääntöpykälien mukaan varapuheenjohtajiksi nimetyt Kristina ja Jara muodostavat keskenään tasavertaisen, kolmen hengen puheenjohtajiston.

    Perehdytyspäivässä viime lauantaina (13.1.) ehdimme jutella myös toistemme toiveista ja ajatuksista Maan ystävien ja hallitustyöskentelyn suhteen. Seuraavassa on sekä perehdytyspäivänä nousseita kysymyksiä että sen jälkeistä omaa pohdintaani, jossa sovellan parin vuoden aikaista kokemustani ja oppimaani Maan ystävistä.

    Ensinnäkin esille nousi kysymys Maan ystävien tunnettuudesta ja julkisuuskuvasta. Maan ystävät toisaalta ei ole niitä ympäristöjärjestöjä, joita ihmisillä tulisi kadulla kysyttäessä mieleen. Toisaalta järjestöä ei voisikaan pitää vain ympäristöjärjestönä tai puhtaasti ympäristöliikkeen toimijana, vaan sen voi nähdä ennemminkin laajemmassa yhteiskunnallisessa liikkeessä mukana olevana toimijana, jolle luonto ja ympäristö ovat elimellinen osa poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä kamppailua kohti oikeudenmukaista ja kestävää maailmaa. Miten voisimme vahvistaa tuota kuvaa? Entä korostaa vahvemmin kansainvälistä Friends of the Earth -verkostoa, maailman suurinta ruohonjuuritason verkostoa, jonka osana toimimme? 

    Toiseksi haaveenamme on Maan ystävien jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenten aktivointi. Maan ystäviä on toisinaan kutsuttu kokoaan suuremmaksi järjestöksi, mikä juontuu osaltaan suhteellisen aktiivisesta jäsenistöstä ja toisaalta siitä, että MY:ssä voi olla hyvinkin aktiivisesti mukana ilman varsinaista jäsenyyttä. Tärkeimpiä tarkoituksiamme onkin aktivoida ihmisiä toimimaan, osallistumaan, vaatimaan muutosta ja etsimään vaihtoehtoja. Ihmisten tulisi tunnistaa ja tunnustaa oma muutosvoimansa. Maan ystävien toiminta rakentuu sen alla toimivista, vapaaehtoisista aktiiveista koostuvista ryhmistä, jotka saavat varsin autonomisesti päättää oman toimintansa tavoitteista ja keinoista, kunhan toimii yhdistyksen sääntöjen mukaisesti sekä Friends of the Earth Internationalin visiota, missiota ja arvoja kunnioittaen ja vahvistaen. Ilman aktiivejamme ja lukuisia toimintaryhmiämme ei järjestöämme olisi olemassa. 

    Kolmanneksi mietimme Maan ystävissä perinteisesti vallinnutta herkkyyttä merkeille, jotka vaativat erilaisten ongelmien esille nostoa, toimintatapojen muutosta ja uusien ratkaisujen etsintää. Yhdistyksen alkuaikoina MY oli ensimmäisten joukossa nostamassa ilmastonmuutosta julkiseen keskusteluun. Nyt ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja ilmastokeskustelu ovat valtavirtaistuneet. Toinen tällainen Maan ystävien esille nostama ongelma on ollut globaali makean veden kriisi, jonka makean veden ylikulutus maatalous- ja teollisuustuotannossa on aiheuttanut ja jota ilmastonmuutos edelleen pahentaa. Mikä voisi olla seuraava sellainen asia, näkökulma tai kehityskulku johon Maan ystävien tulisi aktiivisesti reagoida, tuoda sitä esille ja etsiä sille ratkaisuja? Mieleeni tulee, että viime aikoina olemme Maan ystävien väentapaamisissa sekä Sosiaalifoorumeissa järjestetyissä piirikeskusteluissa pohtineet erityisesti sitä muuttunutta todellisuutta ja toiminnan reunaehtoja, jotka eivät enää vastaa tilannetta, johon ympäristöliike alkujaan syntyi. Silloin liikkeen toimintaan ja viesteihin kuului myös lupaus mahdollisuudesta estää ekologisen kriisi ja romahdus. Nykypäivänä saamme lukea yhä enemmän tieteellisestä näytöstä, kuinka planetaarinen kriisi on parhaillaan käynnissä, ei vasta tulossa. Marraskuussa 2017 julkaistiin ”Maailman tieteilijöiden varoitus ihmiskunnalle: toinen huomautus”. Mitä tämä tarkoittaa yhteiskunnallisen ja ympäristöliikehdinnän toiminnan tapojen ja tavoitteiden kannalta?

    Neljänneksi olennaiseksi pohdinnaksi tai oikeastaan toiveeksi, joka hallituksen jäsenten viime lauantaisesta keskustelusta nousi, on olla ihmisenä mukana. Siis ei vain sen kautta, mitä kaikkea voi osaamisellaan ja kokemuksellaan tuoda järjestölle, vaan kokonaisena ihmisenä. Tämä on tärkeä huomio. Voimme oppia toisiltamme ja toiminnasta, voimme kehittää järjestöä ja voimme tehdä vaikka mitä järjestön ja sen ajamien asioiden eteen. Tämä on kaikki tärkeää järjestötoiminnalle. Mutta yhteisöllisyys, arvostuksen ja merkityksellisyyden tunteet sekä – näin luulen – Maan ystävissä perään kuulutettu turhien hierarkioiden purkaminen ja yhdenvertaisuus ryhmän keskuudessa vahvistuvat, kun kohtaamme, huomioimme ja kuulemme toisiamme ihmisinä. Joskus jopa kaikessa ihmisenä olemisen kirjossa. Järjestötoiminnassa, jossa on paljon tekemistä ja mietitään monesti vaikeitakin asioita, yksi tärkeimpiä oppejani jaksamisen tukemiseksi onkin: olkaa ystäviä keskenänne. Tähän me hallituksessa pyrimmekin.

    Ajatus on tärkeä myös ympäristöliikehdinnän vahvistamisen kannalta. Mieleeni tulee viime syysväentapaamisessa käyty piirikeskustelu, jossa yhtenä pontimena toimi Teppo Eskelisen tutkielma Rosa Luxemburgin sadan vuoden takaisista ja edelleen yllättävän osuvista teorioista kapitalistisen talousjärjestelmän laajenemisen sekä vastaliikehdinnän logiikasta. Luxemburgin ajatuksia mukaillen Eskelinen päätti piirikeskustelun toteamalla, että liikkeessä yksi iso ongelma on liian vahvasti päämäärärationaalinen ajattelu, jonka vuoksi päädytään teknokratisoimaan päätöksiä. Liike itsessään on selviytymistä; se ei ole väline vaan tapa elää.

    Näihin ehkä hieman mahtipontisiin sanoihin päätän tältä erää tuumailuni Maan ystävistä ja Maan ystävyydestä.

    Tänä keväänä kokeilemme erottaa kevätkokouksen ja väentapaamisen omiin ajankohtiinsa, kun ne yleensä on järjestetty samana viikonloppuna. Päätöksen taustalla on käytännöllisiä syitä, mutta toivon että esimerkiksi järjestödemokratia ei kärsi ja vuosikokous vetää osallistujia, sillä kyseessä on kuitenkin yhdistyksen korkein päättävä elin. Väentapaamisessa puolestaan meillä tulee olemaan enemmän tilaa keskusteluille, työpajoille sekä vapaammalle yhdessä olemiselle. Ajankohtaa suunnitellaan loppukeväälle tai alkukesälle.

    Hyvää tätä vuotta kaikille ihanille Maan ystävien jäsenille ja aktiiveille!

    Liisa Uimonen

  • Vuosi Maan ystävänä

    Vuosi Maan ystävänä

    Reilu vuosi sitten lähdin MY:n toimintaan mukaan hakemalla vuoden 2017 hallitukseen. En silloin välttämättä tiennyt mitä vuosi saattaisi tuoda tullessaan, mutta odotuksia oli monenlaisia. Voin onnellisena myöntää, että kaikki mahdolliset mielikuvat Maan ystävien aktiiveista ja järjestötoiminnasta ovat vain ylittyneet iloisesti.

    Jo heti ensimmäisistä kohtaamisista lähtien, minut on otettu suurella sydämellä vastaan. Minulta ei ole oletettu minkäänlaista erityisosaamista, mutta näkemyksiäni on kuunneltu ja arvostettu vastaavanlaisella kunnioituksella kuin pitkän linjan aktiivienkin. Ikinä ei ole tarvinnut pelätä tietämättömyyttä tai kysymyksien kysymistä, uusien ihmisten tapaamista tai tuntemattomaan tapahtumaan osallistumista. Minut on otettu vastaan hymyllä ja haleilla, sekä yksityiselämän myllerryksienkin läpi minut on tsempattu.

    Melkein heti vuoden alussa, maaliskuussa 2017, sain upean mahdollisuuden osallistua Euroopan Nuorten Maan Ystävien (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) kevätvuosikokoukseen Itävallassa. Henkilökohtaisesti minulla ei ollut paljoa ennakkotietoa YFoEEn toiminnasta, joten nuo muutamat päivät pienessä mutta ihastuttavassa Kritzendorfin kylässä olivat tiedontäyteiset, ja mikä tärkeintä, äärimmäisen inspiroivat. Eniten mieleeni jäi kevätvuosikokouksessa yhdeksi YFoEE:n työkaluksi ja ohjenuoraksi hyväksytty ja pitkään työstetty Equality and interculturalism-toimintaryhmän tasa-arvomanifesto. Manifesto sisältää paljon käsitteitä ja konsepteja, joista osa oli minulle ennestään tuttuja sekä osa hieman tuntemattomampia. Siihen tutustuminen oli siis hyvin opettavaista, sekä oli mielenkiintoista kuunnella keskustelua manifeston kirjoittamisen taustoista. Alustavaa puhetta manifeston kääntämisestä suomeksi on ollut, mutta vielä ei ole ryhdytty tuumasta toimeen. Mikäli tällainen kiinnostaa, voitte ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen! Viikonlopun aikana ehti myös muodostua pitkäaikaisia ystävyyssuhteita yli 22 kansallisuutta edustavan 44 osallistujan kesken. Henkilökohtaisesti toivon hartaasti, että pääsen pian taas kartuttamaan kokemusta YFoEEn toimintaryhmistä ja tapaamaan rakkaita eurooppalaisia aktiivitovereita!

    Kunnallisvaalien aikana aktivoidun Vegelupaus-kampanjassa, joka päätyikin olemaan huikea menestys! Esimerkiksi Helsingissä neljäsosa kaupunginvaltuutetuista sitoutui ilmastokestävän kasvisruoan saatavuuden edistämiseen. Itselleni kasvisruoka sekä ruoantuotannon ilmastovaikutukset olivat se ensimmäinen asia mihin halusin lähteä Maan ystävien riveissä vaikuttamaan. Olikin jännittävää rantautua muiden aktiivien kanssa kaduille ja toreille puhumaan kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa. Haaste oli vaikea, mutta äärimmäisen antoisa, ja olen onnellinen että päätin lähteä mukaan kampanjaan!

    Sen lisäksi olen seilannut tutustumassa eri toimintaryhmien, Hiilivapaa Suomi-kampanjan sekä Helsingin seudun paikallisryhmän toimintaan. Eniten vuotta on värittänyt kuitenkin paikkani hallituksessa. Se on opettanut vastuuta, aikatauluista kiinni pitämistä, muiden jaksamisesta huolehtimista, sekä vapaaehtoisjärjestön toiminnan mahdollistamisen edellytykset. Suosittelen lämpimästi vuotta hallituksessa kelle tahansa MY:n toiminnasta kiinnostuneelle!

    Lisäksi vuosi on avartanut silmiäni monessa mielessä. Tietynlainen maailmantuska joka sai minut alun perin liittymään Maan ystäviin on muuttunut varovaiseksi optimismiksi, ja siitä saan kiittää muita upeita aktiiveja tässä järjestössä. He kaikki tekevät enemmän kuin oman osansa perustavanlaisen muutoksen mahdollistamiseksi. Vuoteni inspiroi minua jopa niin paljon, että tuleva koulupaikka valikoitui MY:n teemoihin sopivalta alalta.

    Kiitos Maan ystäville ihanista muistoista sekä mahdollisuudesta kehittää itseäni ja vaikuttaa juuri omalla tavallani, lupaan että tulen pyörimään kuvioissa mukana vielä monen monta vuotta!

    Marika Huttunen

  • Euroopan Nuorten Maan ystävien kuulumisia vuodelta 2017

    Euroopan Nuorten Maan ystävien kuulumisia vuodelta 2017

    Euroopan Nuoret Maan Ystävät (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) on Maan ystävien itsenäinen, ruohonjuuritason nuorisoliike, joka yhdistää eri Euroopan maiden nuoret sosiaalisen- ja ympäristö-oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevaksi rintamaksi. YFoEE:lla on omat toimintaryhmänsä, joihin kuuluu ruokaan ja ruokaomavaraisuuteen keskittyvä ryhmä, ilmasto-oikeudenmukaisuuden toimintaryhmä, tasa-arvoon ja monikulttuurisuuteen keskittyvä ryhmä sekä median ja tiedotuksen toimintaryhmä. Lisäksi toimintaa on muodostunut eri nuorisoryhmien kiinnostusten mukaan mm. vastustamaan vapaakauppasopimuksia sekä School of Sustainability toiminnan ympärille.

    Vuonna 2017 järjestön yhteisiä suuria tapahtumia olivat viikon kestävä kesäleiri Hollannissa ja viikonlopun kestänyt kevätväentapaaminen Itävallassa. Olin itse henkilökohtaisesti edustamassa Suomea kummassakin tapaamisessa ja minua innosti nähdä kuinka nuoret ympäri maailmaa työskentelevät hyvin erilaisten, joskin samoista syistä aiheutuvien, ongelmien ratkaisemiseksi. Väentapaamisen ja kesäleirin lisäksi YFoEE järjesti vuonna 2017 erilaisia tapahtumia mm. COP-ilmastokonferenssin aikana, Days of Action for Global Justice – mobilisaatioita sekä yhteistyössä YFoE Euroopan ja YFoE Afrikan kesken toteutettu avoin kirje EU:n jäsenmaille avoimista rajoista.

    Keväällä maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna osallistujat ympäri Eurooppaa matkustivat Itävalllan pääkaupunkiin Viennaan Itävallan Maan Ystävien pääkonttoriin Global 2000:een, josta matkasimme yhdessä Kritzendorfiin. Keväinen pieni kylä ja partiolaisten majapaikka majoitti yli 44 osallistujaa yli 22 maasta. Kevätvuosikokouksessa hyväksyttiin pitkään Equality and interculturalism-toimintaryhmän työstämä tasa-arvomanifesto yhdeksi YFoEE:n työkaluksi ja ohjenuoraksi. Kokouksessa valittiin myös vuodelle 2017-2018 uusi hallitus, hyväksyttiin vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja jaettiin eri ryhmien kuulumisia – sekä tietysti pidettiin hauskaa mukavalla porukalla, laulettiin leirinuotiolla Irlantilasia kansanlauluja sekä syötiin herkkuja osallistujien kotimaista. Salmiakki ei ollut se suosituin herkku.

    YFoEE tasa-arvo ja monikulttuurisuus manifesto upouutena painosta

    Kesäleiri puolestaan järjestettiin Alankomaissa, Drouwenissa ja osallistujia oli yhteensä noin 80. Euroopan maakohtaisten ryhmien edustajien lisäksi mukana oli myös nuorisoa hiljattain perustetusta Afrikan Nuorista Maan Ystävistä (Young Friends of the Earth Africa), joskin viisumien saannin vaikeus esti harmittavan monen osallistujan saapumisen.

    Alankomaissa on ollut käynnissä pitkä taistelu kaasunporausta vastaan. Leirin aikana vierailimme Groningenissa, jossa sen suurien kaasuvarantojen vuoksi Shell ja Exxon-mobile ovat poranneet noin kolmenkymmenen vuoden ajan, aikaansaaden maanjäristyksiä ja vakavia haittoja yhteisön elämään. Yli 70 000 taloa on vaurioitunut maanjäristysten voimasta ja yksi näistä on Ten Havenin perheen tila, jolla mekin vierailimme. Heavenin perhe toteuttaa maanviljelyksen lisäksi tilalla myös erilaista kuntoutus ja hoitokotitoimintaa erityistarpeisille nuorille, joskin maanjäristysten takia toimintaa on jouduttu uudelleenorganisoimaan. Perheen itse rakentama tila on päälleppäin rauhanomainen, vehreä miljöö, mutta lähempää tarkasteltuna paljastuu karu totuus – sadat halkeamat rakenteiden seinissä, evakuointisuunnitelmat, metalliputkilla tuettu kellari ja ullakko, maan liikettä seuraavat mittarit ja päällimmäisenä jatkuva pelko ja jännitys, joka varjostaa perheen elämää. Moni perhe onkin muuttanut Groningenista tai menettänyt omaisuutensa asuntojen ja tonttien arvon romahtaessa. Peltojen ja metsien reunoissa seisookin moni talo lohduttoman tyhjillään.

    Tilalla vierailemisen jälkeen kävimme tutustumassa kaasuporauksen prosessiin, jonka jälkeen Euroopan Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuuden kampanjoija Thor Markussen kertoi kuinka asiaan reagoitiin yhteisön puolesta. Tehokkaan kampanjoinnin avulla paikallinen väestö saatiin työskentelemään yhdessä, yhtenä rintamana ja etsimään ratkaisuja: esimerkiksi vaihtoehtoisia lämmitystapoja taloille – sekä tietysti painostamaan päättäjiä sekä kaasunporausta toteuttavia yhtiöitä. Kaasu toimii pääasiallisena lämmityslähteenä Alankomaissa, joten tuotanto on ajettava alas asteittain ja niin, että paikallisten energiantarve huomioidaan. Tarina on yksi esimerkki siitä, kuinka yhteisöt toimivat yhdessä kohdatessaan erilaisia ympäristöongelmista johtuvia haasteita ja aivan kuten Alina summasi:

    ”It was really empowering to see how local communities are mobilizing to fight against two giant corporations and the government that puts profits above the people’s interests that they must and first represent. I saw these things done in Romania and I see this is happening all over the world, but I am confident that people will win their battles and will change things at local level, but every single victory it will have a global impact.”

    – Alina Caradeanu, Edelvais Association, Romania

    YFoEE:n mielenilmaus Groningenin kaasuporauskentällä

    Kesäleirin muuhun ohjelmaan kuului toimintaryhmien toiminnan suunnittelua ja kehittämistä, kampanjoiden suunnittelua, taitojen jakamista, tiedon jakamista ja tietysti mukavaa yhdessäoloa. Työpaja väkivallattoman vastarinnan tekniikoista ja työpaja nimeltä ”Decolonizing European Environmental Youth Movement” jäivät erityisesti mieleeni. Leirillä myös käsiteltiin jo aiemmin mainitsemaani Equality and interculturism manifestoa: käytimme sitä työkaluna sessioissa sekä kävimme läpi siitä saatua palautetta. YFoEE perustettiin kymmenen vuotta sitten, joten tietysti myös juhlimme järjestön ensimmäistä kymmenystä.

    Haku YFoEE:n kevään Norjassa järjestättävään väentapaamiseen on nyt auki! Kutsu on lähetetty MY-aktiivit listalle ja mikäli olet kiinnostunut toimimaan MY:n edustajana YFoEE:n vuosikokouksessa laita hakemuksesi hallitukselle viimeistään keskiviikkona 17.1.2018 osoitteeseen hallitus@maanystavat.fi. Hallitus valitsee sähköpostipäätöksellä kaksi lähtijää ja ilmoittaa heille mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 24.1.2018. 

    Lisätietoa YFoEE:n toiminnasta ja verkoston tapahtumista löytyy YFoEE:n nettisivuilta.

     

    Kuvat: Lawrence Cheuk

    Julia Räisänen

  • Suomen edistettävä YK:ssa sitovia ihmisoikeusvelvoitteita ylikansalliselle liiketoiminnalle

    Suomen edistettävä YK:ssa sitovia ihmisoikeusvelvoitteita ylikansalliselle liiketoiminnalle

    YK:n hallitustenvälinen työryhmä jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto on valtuuttanut valmistamaan sopimusta sitovista ihmisoikeusvelvoitteista yhtiöiden ja muiden yritysten ylikansalliselle liiketoiminnalle keskusteli 23.-27 lokakuuta tällaisten velvoitteiden elementeistä, jotka myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan tarjoavat  ”hedelmällisen pohjan valmistaa elementtejä laillisesti sitovan instrumentin luonnokseen.” (1)

    Valtaenemmistö maailman maista kannatti hallitustenvälisen työryhmän jatkavan nyt työtään valmistamalla tältä pohjalta sopimusluonnoksen ylikansallista liiketoimintaa sitovista ihmisoikeusvelvoitteista. Myös YK:n riippumattomat ihmisoikeusasiantuntijat korostivat että työn jatko tältä pohjalta vastaa kansainvälisen ihmisoikeuslain vaatimuksia.

    Silti Euroopan maat, Venäjä ja Australia, joista monet ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa loukkaavat yhtiöt tulevat, katsovat, ettei YK:n ihmisoikeusneuvoston valmistettavaksi valtuuttamaa sopimusta yhtiöiden ja yritysten ylikansallista liiketoimintaa sitovista velvoitteista tulisikaan nyt luonnostella.  Sitovien velvoitteiden sijaan, EU kannattaa ylikansallisille yhtiöille, vain vapaaehtoisia ihmisoikeusvelvoitteita, joita nytkin käytetään.

    Kun ylikansalliset yhtiöt saavat nyt itse vapaaehtoisesti ratkaista kannattaako niiden kunnioittaa vai loukata ihmisoikeuksia, tämä ylläpitää jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia. Ja siltäkään osin, kuin yhtiöt esittävät vapaaehtoisesti kunnioittavansa ihmisoikeuksia, ei toimien ihmisoikeusvaikutuksia riippumattomasti todenneta.

    EU on esittänyt myös, että velvoitteita tulisi ylipäätään asettaa vain sellaisessa muodossa, jossa niiden noudattamista valvottaisiin yhdenvertaisin menettelyin myös paikallisen talouden toiminnoissa. EU:n mukaan tämä kohtelisi uhreja yhdenvertaisesti riippumatta siitä onko loukkauksen aiheuttava liiketoiminta luonteeltaan paikallista vai ylikansallista.

    Eriarvoisessa ja turvattomassa asemassa ovat nyt kuitenkin juuri ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkausten uhrit, joiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada oikeuksiensa loukkaaja vastuuseen, on eliminoitu EU:n ajamien ylikansallisten yhtiöiden ja sijoitusten etuoikeuksilla. Näitä etuoikeuksia vahvistamaan asetetuilla kauppa- ja sijoitussopimusten riidanratkaisuelimillä, ei ole edes velvoitetta selvittää liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ihmisoikeussitoumusten vaatimalla tavalla.

    Jo se, jos valtiot yrittävät estää ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkauksia, altistaa valtiot uhkasakoille, joita yhtiöt voivat vaatia olettamiensa voittojen menetyksistä. Valtiot voidaan haastaa ja tuomita satojen miljoonien eurojen korvauksiiin yhtiöille – siitä miten yhtiöt voivat otaksua ihmisoikeuksia suojelevien toimien rajoittavan oletettuja voittojaan.  Ja toisin kuin paikallinen taloudellinen toiminta, ylikansalliset yhtiöt voivat tehdä liikevoittoja paikallisen ympäristön kestävyyden kustannuksella, joutumatta vastuuseen, tai edes kärsimään aiheuttamastaan tuhosta viedessään voitot ulos alueelta.

    Vaatiessaan, ettei ylikansallisella liiketoiminnalla tule olla sitovia velvoitteita, EU-maat esittivät paradoksaalisesti, että Hondurasissa Aqua Zarca vesivoimahanketta vastustaneen Berta Caceresin kaltaisten ihmisoikeuspuolustajien oikeuksia turvaisivat parhaiten EU-maiden riittävinä pitämät yhtiöille vapaaehtoiset, ”Guiding Principles on Business and Human Rights” periaatteet. Silti juuri tuossa hankkeessa, sen rahoittajat Finnfund ja FMO sovelsivat ja kunnioittivat noita periaatteita tavalla, jota EU-maiden, Suomen ja Hollannin hallitukset katsoivat pätevästi valvoneensa ja silti tapa, jolla hanketta ohjattiin, johti Bertan murhaan, eikä kunnioittanut ihmisoikeuksia.

    Finnfund esitti toimivansa noiden ohjaavien periaatteiden mukaan niin, että sillä ”on rahoituspäätöksiä tehdessään käytössään kaikki oleellinen tieto hankkeen mahdollisista vaikutuksista ihmisoikeuksiin”. (2) Silti Finnfund vastasi heti Bertan murhan jälkeen esitettyyn pyyntöön saada nähdä sen selvitykset hankkeen vaikutuksista alkuperäskansan aluetta koskeviin ihmisoikeuksiin, että Finnfundin näitä ihmisoikeusvaikutuksia koskevat selvitykset eivät ole julkisia, koska ne on sovittu liikesalaisuuksiksi hankkeen bisneskumppanien kanssa.  Kumppanina ollut DESA, johon Finnfund ja Suomi tuolloin vakuuttivat täysin luottavansa, on nyt todettu osalliseksi Berta Caceresin murhan suunnitteluun. (3)

    Siten yhtiö, joka toimii ’ohjaavien periaatteiden’ vapaaehtoisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan , voi helposti esittää julkisesti selvittäneensä kaikki rahoittamansa hankkeen kaikki ”mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin” ja pitää samalla ’kaikki oleellinen tieto’ hankkeen ihmisoikeusvaikutuksista rahoittamansa, ihmisoikeusloukkausten suunnitteluun osallisen yhtiön kanssa jaettuina bisnes-salaisuuksina. Näin yhtiö voi käyttää vapaaehtoisia velvoitteita suojaamaan rahoitetun yhtiön ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa julkisuudelta ja luomaan katteettomia julkisia illuusioita siitä, miten tuo ihmisoikeuksia loukkaava liiketoiminta olisikin ihmisoikeuksien edistämistä.

     

    Viitteet:

    1.YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein hallitusten välisen työryhmän avauspuheessaan, http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=22275&LangID=E

    2. Ihmisoikeudet Finnfundin toiminnassa https://www.finnfund.fi/yritys/sustainability/fi_FI/human_rights/

    3. https://mobile.nytimes.com/2017/10/28/world/americas/honduras-berta-caceres-desa.html?referer=https://www.google.com/
    ”to elaborate an international legally binding instrument to regulate, in international human rights law, the activities of transnational corporations and other business enterprises.” ”we too often witness negative social, environmental and human rights impacts linked to business activity”.
    Chairperson-Rapporteur has succeeded to provide ”a fertile ground for the preparation of the elements for the draft legally binding instrument.” (Zeid, http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=22275&LangID=E )

    Ville-Veikko Hirvelä

  • KIEROUTUNUT ’THINK GLOBAL, ACT LOCAL’ -AJATTELU, KANSALLISMIELISYYS JA RASISMI

    Kuluvan vuoden toukokuussa sekä Maan ystävien väentapaamisessa että Tampereen sosiaalifoorumissa järjestettiin piirikeskustelut ympäristötoiminnan, kansallismielisyyden ja rasismin mahdollisista yhteyksistä – hieman eri painotuksilla tietenkin. Tämä artikkeliksi laajentunut blogiteksti on koottu keskusteluja varten laadituista taustapapereista, piirikeskustelujen muistiinpanoista ja muista ajankohtaisista lähteistä.

    Kirjoittaja on kyseisten piirikeskustelujen järjestelijä, Maan ystävien pitkäaikainen aktiivi ja erityisesti perehtynyt globaalin vesikriisin kautta pohjoinen – etelä -oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Kirjoittaja vastaa yksin esitetyistä tiedoista ja näkemyksistä, jotka eivät välttämättä vastaa kaikilta osin Maan ystävät ry:n kantoja.

    Olli-Pekka Haavisto:

    KIEROUTUNUT ’THINK GLOBAL, ACT LOCAL’ -AJATTELU, KANSALLISMIELISYYS JA RASISMI

    Paikallisuus planeetta Maassa

    Ajatuksen ”Think global, act local” keksi modernin kaupungistumisen lähdettyä vauhtiin kansainvälisesti yhteiskunta-aktivisti ja kaupunkisuunnittelija Patrick Geddes Ranskassa jo vuonna 1915 .[1] Fraasin ympäristökäytön aloittivat samoihin aikoihin 1960- ja 1970-luvun taitteessa Friends of the Earthin perustaja David Browner sekä René Dubos toimiessaan YK:n Ihmisen elinympäristöä koskevan julistuksen neuvonantajana.[2] Vuosituhannen taitteen molemmin puolin ja sen jälkeen slogan on ollut ahkerassa käytössä, Suomessakin.[3]

    Nyt 2010-luvulla planeetan ekosysteemien tiedetään heikkenevän[4] nopeasti ja globaali talousjärjestelmäkin[5] on vaikeuksissa. Jälkimmäisen ennusti noin sata vuotta sitten hämmästyttävän tarkasti Rosa Luxemburg teoreettisessa työssään, josta dosentti Teppo Eskelinen kirjoitti Tutkijaliiton 2015 julkaiseman tutkielman.[6]

    Valtavirran tiedotusvälineissä on aivan viime aikoina jo kysytty, onko nykyinen globaali talous sovitettavissa yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa, mikä osuus ilmastotekijöillä on sodissa ja konflikteissa, ja onko ympäristönmuutosten ja poliittisen todellisuuden yhteyksien, syiden ja seurauksien kohdalla näkökentässämme sumea piste?[7]

    Tiedotusvälineissä käyty keskustelu painottuu vahvasti ilmastonmuutoksen. Meille Maan ystävissä on selvää, ettei ekosysteemien raju heikkeneminen rajoitu vain[8] ilmastokatastrofiin, joka hallitsemattomana yksinäänkin riittäisi viemään homo sapiensin elinehdot.

    Helsingin ja Tampereen yliopistoilla viime keväänä vieraillut tutkija ja toimittaja Nafeez Ahmed katsoo, että olemme tästä syystä pahassa pulassa. Jos nopeiden ympäristönmuutosten yhteyksiä yhteiskunnan rakenteisiin ja kriiseihin ei havaita, luvassa on alati syveneviä ja laajenevia konflikteja. Maailman suurimpiin[9] kuuluva tiedekustantaja Springer julkaisi viime tammikuussa Ahmedin teoksen Failing States, Collapsing Systems – BioPhysical Triggers of Political Violence, jossa tekijä avaa syy – seuraus -ketjuja ympäristömuutoksista väkivaltaisiin konflikteihin.

    Kalifornian kuvernöörin Jerry Brownin ekologiseen romahdukseen havahdutti[10] Berkeleyn yliopiston professori Anthony Barnosky kolleegoineen tiedelehti Naturessa julkaisema artikkeli juuri ennen Rio +20 huippukokousta kesäkuussa 2012. Kansainvälisen 22 tutkijan työryhmän ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”[11] valottaa maapallon geologista ja ekologista kehitystä puolen miljardin vuoden ajalta ja vertaa meneillään olevaa planetaarista kehitystä menneisiin joukkosukupuutoihin eli joukkosammumisiin prosessia laukaisevien tekijöiden näkökulmasta. Ympäristötoimijoille on selvää, ettei ekosysteemien raju heikkeneminen rajoitu vain ilmastokatastrofiin,[12] joka hallitsemattomana yksinäänkin riittäisi viemään homo sapiensin elinehdot. Monitahoisuuden huomioi myös professori Barnosky kolleegansa Stanfordin yliopiston professorin Elizabeth Hadlyn kanssa kirjoittamassaan, ratkaisuja etsivässä teoksessa Loppupeli – onko maailma keikahduspisteessä?.[13]

    Yhdeksän vuotta sitten COP 14 -konferenssissa useat edustajat alleviivasivat[14] ilmastonmuutokseen liittyvää muuttoliikettä, kuten avauspuheenvuorossaan COP 14:n puheenjohtaja Puolan ympäristöministeri sekä Afrikan ryhmän julkilausuma. Vuodesta 2008 alkaen vuosittain keskimäärin 21,5 miljoonaa ihmistä on pakosta joutunut siirtymään muualle äkillisten sääilmiöiden, kuten tulvien, myrskyjen, metsäpalojen tai äärimmäisen kuumuuden vuoksi.[15] Ympäristöpakolaisuus kasvaa voimakkaasti kuten muutkin pakolaisuuden muodot, muiden muassa näköalattoman köyhyyden[16], väkivaltaisten konfliktien ja järjestäytyneen rikollisuuden[17] aiheuttamat.[18] Maailman pakolaispäivän aattona 18.06.2017 julkaistu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n vuoden 2016 raportti kertoo, että raporttivuoden alussa maailmassa oli pakolaisia, eri syistä sisäisesti pakkosiirrettyjä, vailla kotimaata olevia ja muita UNHCR:n huolen kohteena olevia yhteensä 63,9 miljoonaa, ja vuoden loppuun mennessä määrä kasvoi noin 6 prosenttia.[19] Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on kaksinkertaistunut kasvaen voimakkaasti vuosina 2012 – 2015 erityisesti väkivaltaisten konfliktien alueilla: päivän jokaisena minuuttina 20 uutta ihmistä tulee pakkosiirretyksi.[20] Samoilla alueilla yhtenä yhteiskunnallisten levottomuuksien tekijänä on ympäristötekijät kuten lämpötilan nousu ja kuivuus.[21]

    Paikallinen ympäristöahdasmielisyys

    Näissä oloissa on jo nähty maailmanlaajuinen nationalismin ja rasismin nousu, niin myös Suomessa. Paikallinen ajattelu – samalla kun se on välttämätöntä paikallisen ympäristötoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa – avaa vääristeltynä tilaa myös nurkkakuntaiselle kansallismielisyydelle ja radikaalioikeiston toiminnalle, siis rasismin eri muodoille. (Wikipedian mukaan ’radikaali oikeisto’ on käsite, jolla viitataan politiikan tutkimuksessa erilaisiin oikeistolaisiin puolueisiin eurooppalaisessa politiikassa. Oikeistoradikaalien liikkeiden ja puolueiden aate vaihtelee oikeistopopulismista uusfasismiin. ’Äärioikeisto’ on nimitys, jota käytetään totalitaarisiin päämääriin pyrkivistä radikaaleista, poliittisista oikeistoliikkeistä.)

    Kyse ei ole vain vaikeasti määriteltävä ”tilan avautuminen kansallismielisyydelle”, vaan myös järjestäytyneestä radikaali- ja äärioikeiston pyrkimyksestä saada haltuunsa ympäristötoiminta tai vähintäänkin saattaa se hämmennyksen tilaan. Brittilehti Guardian uutisoi[22] 18.12.2014, että äskeisten Ranskan presidentinvaalien radikaalioikeiston ehdokas Marine Le Pen on pannut alulle Nouvelle Ecologie eli Uusi ekologia -liikkeen, jota äärioikeistolaisen Ranskan Kansallisen rintaman ja Euroopan parlamentin jäsen Mireille d’Ornano luonnehti sanomalla: Uusi ekologia -liike pohjautuu kansallisille intresseille ja patriotismille. Meidän täytyy olla lähempänä kansaamme, eikä maamme etuja vastaan.

    Artikkelissaan Guardian alleviivasi Unkarin uusnatsipuolue Jobbikilla ja Tanskan äärioikeiston Kansanpuolueella niin ikään olevan kansallismielisiä ympäristötoiminnan hankkeita.

    In These Times, joka kuvaa itseään riippumattomaksi ja voittoa tuottamattomaksi aikakauslehdeksi sekä omistautuneeksi edistämään demokratiaa ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, kirjoitti[23] vuoden 2015 lopussa Yhdysvaltojen radikaali- ja äärioikeistoa koskevassa analyysissään, että:

    Le Penin ”eko-nationalismi” ja vastaavat ”ympäristöystävälliset” oikeistot Unkarissa ja Tanskassa saattavat olla esinäytös siitä, miten Yhdysvaltojen oikeiston ympäristönsuojelu kehittyy, kun ilmastonmuutoksen kieltäminen käy vähemmän elinvoimaiseksi tulevina kuukausina ja vuosina. Ehkä joustavuus onkin vahvin äärioikeistolaisen populismin määriteltävä laadullinen ominaisuus yli rasismin, vakiintuneen poliittisen vallan vastustuksen, isänmaallisuuden ja menneen kaipuun. (Alleviivaus minun.)

    Tässä kannattaa palauttaa Yhdysvalloista mieleen, että [v]uosituhannen vaihteesta juontuva vanhan koulun uusnatsismi, TWP tukee ympäristönsuojelua sillä perusteella, että ahneet yritykset usein myrkyttävät valkoisten yhteisöjen vettä, ilmaa ja paikallista taloutta, kuten Huffington Postissa 3.11.2016 julkaistusta analyysiartikkelista ilmenee. Vuonna 2015 perustettu TWP eli Traditionalist Workers Party on Traditionalist Youth Networkin TYN:n poliittinen siipi. Yhdysvaltojen laajuinen valkoisten nationalistien verkosto perustaa toimintansa opeille, jotka on saatu Kreikasta, Venäjältä, Ukrainasta, Tsekistä ja muualta Euroopasta uusnatsi- tai avoimesti fasistisilta puolueilta, joissa TWP:n ja TYN:n perustaja Matthew Heimbach on vieraillut ja joihin hänellä on toimivat yhteydet.[24] [25]

    Deutsche Welle ja lukuisat muut mediat ovat muistuttaneet Uusi ekologia -liikkeestä äskeisten Ranskan presindentinvaalien yhteydessä.[26]

    Toukokuun alun kolumnissaan Aamulehdessä sosiologian tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula totesi[27]:

    Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?

    Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.

    Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.

    Samassa hengessä intialainen toimituksellisesti ja rahoituksellisesti riippumaton, mainosvapaa julkaisu, The Wire, totesi 19.05.2017, että muuttuva ympäristö linkittyy poikkeuksetta ihmisoikeuksiin, kun päivittäin yli 62 000 ihmistä on pakotettu siirtymään muualle ilmastonmuutoksen vuoksi.[28]

    Le Pen ja Uusi ekologia vastustavat kansainvälisiä sopimuksia ja ajavat paikallisen tuotannon ja jakelun välisiä ”lyhyitä kiertoja”. Le Pen on tehnyt protektionistisesta politiikastaan ympäristöohjelmansa sydämen, eikä ole kiinnostunut ratkaisemaan globaalia ilmastokriisiä. Sen sijaan hän haluaa olla Ranskan maaseudun vahva ääni mottonaan ”ajattele paikallisesti ja toimi paikallisesti” ja pysäyttää ympäristöstä huolehtimisen Ranskan rajoille, kuten faktantarkistukseen keskittynyt verkkojulkaisu DESMOG UK – clearing the PR pollution selvitti huhtikuussa 2017.[29]

    Yhdysvaltoihin, Meksikoon ja Kanadaan suuntautuva verkkojulkaisu It’s Going Down julkaisi huhtikuun 21. päivä tätä vuotta Earth First! Journalin artikkelin ”Why Environmentalists Must Be Antifascists”. Siinä sanotaan[30]:

    On mahdotonta erottaa ekologinen kriisi humanitaarisesta kriisistä. Emme voi jättää huomiotta, että näitä kriisejä hyödyntää oikeisto yllyttääkseen valkoista kansallismielistä perustaansa. Sitä mukaa kuin ekologinen romahdus kiihtyy ja sen seuraukset jatkavat laajentumistaan, laajenevat myös inhimilliset kriisit. Heille meistä, jotka kamppailevat ekologista kriisiä vastaan, on tärkeää huolehtia siitä, että vastatoimet ovat vapautumisen toimia, eivätkä fasistisia.

    On merkillepantavaa, että niinkin erilaiset ja toisistaan maantieteellisesti etäällä olevat tahot kuin edellämainitut pitävät kaikki olennaisena ihmisoikeuksien / humanitaaristen kysymysten / oikeudenmukaisuuden sekä ympäristökysymysten yhteenkietoutumista. Ajatus käy yksiin Friends of the Earth Internationalin perusperiaatteen kanssa, joka oli ydintä jo FoEI:tä perustettaessa 1971 ja joka on edelleen merkitty ensimmäiseksi[31] tavoitteeksi FoEI:n verkkosivuilla: [Tehtävämme on v]armistaa kollektiivisesti ympäristö- ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, inhimillinen arvokkuus ja kunnioitus ihmisoikeuksia kohtaan sekä ihmisten oikeuksia kohtaan kestävien yhteiskuntien varmistamiseksi.

    IGD:n artikkeli antaa amerikkalaiselle ympäristötoiminnalle linjauksen, joka muutettavat muuttaen soveltuu muuallekin:

    Epäonneksemme ympäristönsuojelijat ovat pitkään flirttailleet rasististen ja suorastaan fasististen aatteiden kanssa alkaen maahanmuuttajien poispotkimisesta aina totalitaariseen väestön valvontaan. Ympäristöliikkeen on aika antirasistisena ja antifasistisena liikkeenä yksiselitteisesti irtautua sellaisesta. Meidän on näytettävä, että olemme valmiita puolustamaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta yhtä tiukasti sitoutuneena kuin olemme sitoutuneet puolustamaan Maata.
     

    Traditionalismi, paikallinen ympäristötoiminta ja nationalistinen rasismi

    Maan ystävien väentapaamisen ja Tampereen sosiaalifoorumin keväisissä piirikeskusteluissa etsittiin vastausta siihen, miten ympäristö- ja muiden aktiivien tulisi ymmärtää tilanne. On tietenkin yksiselitteisesti erotettava toisistaan kiintymys omaan kotiseutuun ja itselle merkityksellisiin luonnonympäristöihin ulossulkevasta kansallismielisyydesta. Kesäkuussa Perussuomalaiset-puolueen puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho ei tätä tee. Hän totesi tätä kirjoitettaessa tasan kymmenen vuotta sitten blogissaan Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä[32]:

    Savannilta Helsinkiin kuskattu afro ei saastuta kerskakulutuksellaan yhtään vähempää kuin kantaväestön edustaja. Luultavasti hän saastuttaa enemmän, koska suoraan kivikaudelta nykyaikaan siirrettynä häneltä puuttuu länsimaiselle ihmiselle ominainen kulutuskrapula ja siitä kumpuava eko-omatunto.

    Sitaatti näyttää, että samoin kuin Suomessa aiemmin on koetettu ratsastaa milloin islamilaisten maiden naisten asemalla milloin sukupuolivähemmistöjen avulla rasistisen ajattelun ujuttamiseksi, myös ympäristötoiminnan suhteen mekanismi näyttäisi olevan sama.

    Halla-ahon vuoden 2014 eurovaaleissa YLEn vaalikoneessa antamat vastaukset ovat jokseenkin samansuuntaisia Marine Le Penin Uusi ekologia -liikkeen ’Ajattele paikallisesti, toimi paikallisesti’ -periaatteen ja kansainvälisistä ympäristösopimuksista pidättäytymisen kanssa. Halla-ahon mielestä EU:n ei tule puuttua kansalliseen susien suojeluun ja energia- sekä ilmastopolitiikassa etusijalle pitää asettaa teollisuuden kilpailukyky. Hän vastustaa Euroopan siirtymisen uusiutuvan energian käyttöön nopeuttamista, jos se nostaa sähkön ja polttoaineiden hintoja.[33]

    Sarastus-verkkolehti ajaa rasismia ja Timo Hännikäisen suomentamalla Michael Enochin tekstillä yrittää kumota tiedenäytön siitä, ettei rotuja ole, selittelemällä näyttöä postmodernistiseksi ’rotudenialismiksi’.[34] Sarastuksen sivuilta löytyy vuosi sitten päivätty Ilkka Auran ja Hannes Possanderin laaja artikkeli ”Miten etninen puhdistus toteutetaan?”[35], jossa esitellään etnisen puhdistuksen muodot alkaen ”pehmeistä” menetelmistä aina kansanosan tuhoamiseen:

    Ekspulsiivis-eksterminatiivisessa doktriinissa käyttöön tulevat kaikki etnisen puhdistuksen julmimmatkin keinot, eikä laillisia rajoitteita enää voida voimankäytölle asettaa.

    Restriktiivisen doktriinin keinovalikoiman lisäksi käyttöön tulevat massiiviset väestönsiirrot ja internoinnit, koska tässä vaiheessa riskiväestön osittainen eristäminen ei enää tule kysymykseen.

    Timo Hännikäinen kirjoitti viisi vuotta sitten samassa lehdessä otsikolla ”Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta”[36] ympäristötoiminnan ja kansallismielisyyden yhteydestä tavalla, joka samoin kuin Halla-ahon ajatukset ovat hätkähdyttävän yhdenmukaisia Uuden ekologian linjausten kanssa. Silti yhtenevyys ei yllätä ottaen huomioon radikaali- ja äärioikeiston kansainvälisen verkottuneisuuden:

    Ympäristöaktivismia pidetään yhtenä vasemmistoradikalismin muotona, joka haluaa kaikkialla puuttua yksittäisen kansalaisen ja paikallisen yhteisön asioihin utooppisten tavoitteiden nimissä.

    Vasta aivan hiljattain on konservatiivien riveistä kuulunut toisenlaisiakin ääniä. Talvivaaran jupakan aikana myös perussuomalaiset kansanedustajat ja kunnallispoliitikot ovat alkaneet vaatia kaivosyhtiön toimien tutkimista ja arvostelleet uutta kaivoslakia. Samalla luonnonsuojelijoiden riveissä on vedottu patrioottisiin tunteisiin kansallisomaisuutta ulosmittaavaa pörssiyhtiötä vastaan. Ovatko viholliset yhtäkkiä lähentyneet? Vaikka pitkälle meneviä johtopäätöksiä on tässä vaiheessa turha tehdä, on havaittavissa ainakin alustavaa ymmärrystä, että luonnonsuojelu ja kansalliset intressit eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään.

    Itse tervehtisin lähentymistä ilolla, sillä ekologisen ja konservatiivisen ajattelun välillä on perustavanlaatuinen yhteys, jonka havaitsematta jättämisellä on rampauttava vaikutus molempiin ajatustraditioihin. Yhteyden huomaa erityisesti silloin, kun konservatismia ajatellaan traditiolismina eikä öykkärimäisenä rajattoman yksityisomistuksen puolustamisena, jollaisena se nykyään valitettavan usein nähdään. (Alleviivaukset tämän kirjoittajan.)

    Väentapaamisessa eräs keskustelija totesi: Kun Talvivaara tulee nurkille ja sotkua tulee, paikalliset ihmiset eivät ole funtsineet asioita ja kokevat ihan ookooksi mennä mukaan kansallismieliseen ympäristöliikkeeseen. Juuri tällaista Hännikäisen hengenheimolaiset pyrkivät hyödyntämään. Keskustelijan huomautus on paikallaan.

    Pohjoismainen vastarintaliike PVL, jonka jäsen pahoinpiteli[37] eri mieltä olevan ohikulkijan vammoihinsa kuolevaksi viime syyskuussa Helsingin Asema-aukiolla, ajaa Pohjoismaihin kansallissosialistista valtiota ja on avoimen rasistinen, kuten poliisiylijohtaja on todennut YLElle. Poliisihallitus on jättänyt Pirkanmaan käräjäoikeuteen kanteen, jossa vaaditaan uusnatsijärjestön PVL:n lakkauttamista.[38] Ympäristötoiminnasta PVL toteaa omilla kotisivuillaan[39]:

    Kansallismielisen on ymmärrettävä, ettei ilman puhdasta ympäristöä myöskään kansallamme ole tulevaisuutta. Täten luonnonsuojelu on erottamaton osa kansallismielisyyttä. – – – Monet kansallismieliset vastustavat luonnonsuojelua usein siksi, koska luonnonsuojeluliike on leimautunut kettutyttöjen ja punavihreiden toiminnaksi. Asiaa täytyy kuitenkin lähestyä eri tavalla. Emme voi antaa vasemmiston pitää vallankahvaa luonnonsuojeluliikkeessä emmekä voi antaa ihmisille kuvaa luonnonsuojelusta vasemmistolaisena ideana. Kansallismielisinä emme hylkää ympäristöliikettä, vaan toimimme itse aktiivisina luonnonsuojelijoina, aktivisteina, joihin luonnonsuojelu yhdistetään suoraan.

    Migrant Tales, joka kuuluu European Network Against Racism -verkostoon ja UNITED for Intercultural Actioniin, kertoi kaksi vuotta sitten, että Halla-ahon laatimalta listalta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa pääsi läpi Juho Eerola, Suomen Sisun jäsen, James Hirvisaari, joka kutsui henkilön eduskuntaan tekemään natsitervehdyksen, Olli Immonen, Suomen Sisun puheenjohtaja, Maria Lohela, ”Nuivan vaalimanifestin” allekirjoittaja, sekä Pentti Oinonen.[40] Näistä nykyisessä eduskunnassa ovat[41] Perussuomalaisten ryhmässä Eerola ja Immonen, Uusi vaihtoehto -ryhmässä Lohela ja Oinonen.

    Perussuomalaisilla ei ole omaa ympäristöpoliittista ohjelmaa. Sen sijaan puolueen verkkosivulla on muutamia blogikirjoituksia, jotka kaikki ovat ilmastolakeja vastustavia ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäviä.[42] Puolueen linjaus on tältä osin hyvin yhteensopiva toisen rasistisen puolueen lanseeramman liikkeen kanssa, Marine Le Penin Uusi ekologia -liikkeen linjauksen kanssa, jolla torjutaan kansainvälisiä sopimuksia. Perussuomalaiset mainitsee[43] kuitenkin verkkosivuillaan arvojaan esittelevässä tekstissä ekologian yhden kerran viitaten sillä Suomen sisäiseen ympäristön tilaan.

    YLE uutisoi kaksi vuotta sitten Perussuomalaisten, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (aiemmin Suomen vastarintaliike), Sarastus-lehden ja Suomen Sisun suhteista. Tilaisuudessa, jossa järjestäjinä olivat Suomen Sisu ja Sarastus, kansanedustaja Immonen poseeraa yhteiskuvassa Suomen vastarintaliikkeen jäsenten kanssa.[44]

    Näin ollen on selvää, että suomalaisessa rasismissa on pyrkimyksiä myös ympäristötoiminnan suuntaan niin pehmeämmiltä tahoilta kuin kaikkein julmimmista ryhmistä. Ympäristötoimijoiden tulee olla tästä tietoisia. Erilaisissa kampanjoissa ja yksittäisissä aktioissa kannattaa tarkalla korvalla kuunnella, millaisia ehdotuksia retoriikkaan pyritään ujuttamaan, millaisia sanallistamisia itse tulee ehdottaneeksi ja kuinka mukaanottavaa tai ulossulkevaa toiminta on suhteessa erilaisiin ihmisiin.

    Jos ilmastonmuutos ja kansainväliset sopimukset eri ympäristölohkoilla kielletään, ja keskitytään maan sisäisiin luonnonsuojelukysymyksiin, kyse on vain ja ainoastaan ympäristöretoriikkaa hyödyntäen rasismin kyllästämän radikaali- ja äärioikeistolaisen ideologian ujuttamisesta.

     

    1Wikipedia: ”Think globally, act locally”, https://en.wikipedia.org/wiki/Think_globally,_act_locally

    2https://en.wikipedia.org/wiki/Think_globally,_act_locally

    3Hollannin kuntaliiton kansainvälisen yhteistön toimiston, VNG Internationalin, seminaarin tiedote (24.04.2007): ”Events Millennium Municipalities: Seminar ’Think Global, Act Local’ and ’Do-gooder of the Year!’ April 30 in Utrecht” http://www.vng-international.nl/blog/events-millennium-municipalities-seminar-think-global-act-local-and-do-gooder-of-the-year-april-30-in-utrecht/

    John Dudovskiy (09.06.2012): ” ’Think Globally, Act Locally’: A Critical Analysis”, in Research Metodology, http://research-methodology.net/think-globally-act-locally-a-critical-analysis/
    Paulu Waroma (06.07.2016): ”Kolumni: ’Think Global, Act Global’, in Kirkko ja kaupunki, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kolumni-think-global-act-loca-1

    4CLIMATE HIMALAYA (07.06.2012): ”Evidence Of Impending Tipping Point For Earth Uncovered”, http://chimalaya.org/2012/06/07/evidence-of-impending-tipping-point-for-earth-uncovered/
    Hanne-Mari Tarvonen (06.06.2012): ”Tutkijat: Ympäristö voi romahtaa jo seuraavina vuosikymmeninä”, in YLE Uutiset, http://yle.fi/uutiset/3-6168655
    Graham Turner and Cathy Alexander (02.09.2014): ”Limits to Growth was right. New research shows we’re nearing collapse”, in Guardian, https://www.theguardian.com/commentisfree/2014/sep/02/limits-to-growth-was-right-new-research-shows-were-nearing-collapse

    5KELA (27.10.2014): ”Pienituloisimmatkin kuluttavat yli luonnon kestokyvyn”, (julkaisu-uutinen tutkimuksesta: Hirvilammi T, Laakso S, Lettenmeier M. Kohtuuden rajat? Yksin asuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki. Helsinki. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 132, 2014.) http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/id/1858918
    Esa Salminen (15.03.2012): ”Maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee 2 805 euron palkalla”, in Kepa uutiset. https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/maailman-rikkaimpaan-prosenttiin-paasee-2-805-euron-palkalla
    Andy Coghlan & Debora MacKenzie (19.10.2011): ”Revealed – the capitalist network that runs the world”, in New Scientist. https://www.newscientist.com/article/mg21228354.500-revealed–the-capitalist-network-that-runs-the-world
    OXFAM International (16.01.2017): ”Just 8 men own the same wealth as half the world”, https://www.oxfam.org/en/pressroom/pressreleases/2017-01-16/just-8-men-own-same-wealth-half-world
    Graeme Maxton (21.04.2015): ”Economic growth doesn’t create jobs, it destroys them”, https://www.theguardian.com/sustainable-business/2015/apr/21/jobs-economic-growth-inequality-environment-club-of-rome?CMP=share_btn_tw

    6ESKELINEN, Teppo (2015): Sorron rajat – Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona (Tutkijaliitto). Erityisesti luvut 5 ”Uusintaminen ja kasvu” sekä 6 ”Imperialismi” avaavat teoreettisesti, miksi nykytilanne on se mikä se on. Katso myös: http://netn.fi/artikkeli/taloudellisen-kasvun-julmuus.

    7Mikko Pelttari (24.04.2017): ”Ilmastonmuutos voi kaataa yhteiskuntia”, uutiset Helsingin yliopisto, https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos-voi-kaataa-yhteiskuntia .
    Nafeez Ahmed (1 January 2015): The End of Endless Growth: Part 1, https://motherboard.vice.com/en_us/article/endless-growth-part-1 .
    Nafeez Ahmed (2 January 2015): The End of Endless Growth: Part 2, https://motherboard.vice.com/en_us/article/the-end-of-endless-growth-part-2 .
    Nafeez Ahmed (2017): Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence, Springer. (Springer on maailmanlaajuinen tiedejulkaisujen kustantaja.)

    8http://awsassets.panda.org/downloads/lpr_living_planet_report_2016.pdf
    https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php
    http://data.footprintnetwork.org/

    9Springer: About us, http://www.springer.com/gp/about-springer

    10Virpi Hukkanen (10.6.2017): ”Kalifornian kuvernöörin herättänyt professori: Maapallo saattaa muuttua pian rajusti”, YLE uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9661507.

    11BARNOSKY, Anthony et al. (Published online 06 June 2012): ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”, NATURE, https://www.nature.com/nature/journal/v486/n7401/full/nature11018.html.

    12Living Planet Report 2016, WWF, http://awsassets.panda.org/downloads/lpr_living_planet_report_2016.pdf .
    EurekAlert!/AAAS (24 May 2013): ”A majority on Earth face severe self-inflicted water woes within 2 generations: Scientists”, PUBLIC RELEASE, https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php. 500 vesitutkijan Bonnin julistus ’Water in the Athropocene’-konferenssissa.
    Global Footprint Network (2017): ”Ecologial Footprint Explorer”, http://data.footprintnetwork.org/.
    David Owen (May, 29, 2017): ”The World Is Running Out of Sand”, in THE NEW YORKER, http://www.newyorker.com/magazine/2017/05/29/the-world-is-running-out-of-sand.
    Phill Torres (Sunday, Apr 30, 2017 07:00 PM S): ”It’s the end of the world and we know it: Scientists in many disciplines see apocalypse, soon”, in SALON, http://www.salon.com/2017/04/30/its-the-end-of-the-world-and-we-know-it-scientists-in-many-disciplines-see-apocalypse-soon/.

    13Anthony Barnosky & Elizabetn Hadly (kesäkuu 2017): Loppupeli – onko maapallo keikahduspisteessä?, Vastapaino, http://vastapaino.fi/kirjat/loppupeli/.

    14INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR MIGRATION (IOM),THE UNITED NATIONS HIGH COMMISSIONER FOR REFUGEES (UNHCR) AND THE UNITED NATIONS UNIVERSITY (UNU) (6 February 2009): ”SUBMISSION – Climate change, migration, and displacement: impacts, vulnerability, and adaptation options”, http://www.unhcr.org/protection/environment/4a1e51eb0/climate-change-migration-displacement-impacts-vulnerability-adaptation.html.

    15Mathew E. Hauer (17.04.2017): ”Migration induced by sea-level rise could reshape the US population landscape”, in Nature, http://www.nature.com/nclimate/journal/v7/n5/full/nclimate3271.html
    Andreas Rechkemmer et al. (06.12.2016): ”A complex social-ecological disaster: Environmentally induced forced migration”, in Disaster Health (PMC), https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5325461/ .
    http://oxmofm.com/wp-content/uploads/2016/06/Yvonne-Su2.pdf

    UNHCR (6 November 2016): ”Frequently asked question on climate change and disaster displacement”, http://www.unhcr.org/news/latest/2016/11/581f52dc4/frequently-asked-questions-climate-change-disaster-displacement.html ,
    Alexandra Bilak et al. (May 2016): GRID – Global Report on Internal Displacement, iDMC – internal displacement monitoring centre & HRG – Norwegian Refugee Council, http://www.internal-displacement.org/assets/publications/2016/2016-global-report-internal-displacement-IDMC.pdf.
    YVONNE SU (June 2016) Should We Bring Back ‘Climate Refugees’?, Oxford Monitor of Forced Migration Vol. 6, No.1,
    http://oxmofm.com/wp-content/uploads/2016/06/Yvonne-Su2.pdf

    16Sarah Dalrymple (Monday 20 June 2016 11.18 BST): ”The refugee crisis is a problem of poverty, not just migration”, Guardian, https://www.theguardian.com/global-development/2016/jun/20/the-refugee-crisis-is-a-problem-of-poverty-not-just-migration.

    17CANTOR, David James (10 June 2014): ”The New Wave: Forced Displacement by organize Crime in Central Africa and Mexico”, Refugee Survey Quarterly (2014) 33 (3), https://academic.oup.com/rsq/article/33/3/34/2797909/The-New-Wave-Forced-Displacement-Caused-by .

    18John Cosgrave, Nicholas Crawford and Irina Mosel (2015): ”10 things to know about refugees and displacement”, Oversees Development Institute (ODI), https://www.odi.org/sites/odi.org.uk/files/odi-assets/publications-opinion-files/9850.pdf.

    19GLOBAL REPORT 2016, UNHCR The UN Refugee Agency, http://reporting.unhcr.org/sites/default/files/gr2016/pdf/Book_GR_2016_ENGLISH_Complete.pdf.

    20UNHCR: GLOBAL TRENDS – forced displacement in 2016, http://www.unhcr.org/globaltrends2016/, luettu 21.06.2017.

    21Ahmed (2017).

    22Arthur Neslen (18.12.2014): ”French Nationalk Front launches nationalist environmental movement”, in Guardian, https://www.theguardian.com/environment/2014/dec/18/french-national-front-launches-nationalist-environmental-movement .

    23Kate Aronoff (11 December 2015); ”Donald Trump, Marine Le Pen, and the Dangers of ’Eco-Nationalism’ ”, in In These Times, http://inthesetimes.com/article/18676/trump_le_pen_front_national_paris_climate_change_talks_and_econationalism

    24Luke O’Brien (November 03, 2016): ”My Jourey to the Center of the Alt-Right”, highline Huffington Post, http://highline.huffingtonpost.com/articles/en/alt-right/ .

    25IGD – It’s Going Down (September 13, 2015): ”The New Neo-Nazis: How Matthew Heimbach is Building a Racist Network Across the US”, https://itsgoingdown.org/the-new-neo-nazis-how-matthew-heimbach-is-building-a-racist-network-across-the-us/ .

    26Dave Keating (11.04.2017): ”Who would be the greenest French president?”, in Deutsche Welle, http://www.dw.com/en/who-would-be-the-greenest-french-president/a-38385909 .
    Jocelyn Timperley (07.05.2017): ”French election 2017: Where the candidates stand on energy and climate change”, in CarbonBrief, https://www.carbonbrief.org/french-election-2017-where-candidates-stand-energy-climate-change . Carbon Brief on Britanniassa sijaitseva verkkosivusto, joka tuo esiin ilmastotieteen, ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan viimeisimpiä kehityskulkuja.
    Valéry Laramée de Tannenberg (19.04.2017): ”French presidential candidates’ environmentalism often misses the point”, EURACTIV, http://www.euractiv.com/section/climate-environment/news/presidential-candidates-environmentalism-often-misses-the-point/ .

    27Anna Kontula (05.05.2017): ”Ilmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa”, in Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ilmastonmuutoksen-tuomia-kansainvaelluksia-odotellessa-24458395 .

    28Tharanga Yakupitiyage (17.05.2017): ”How Climate-Induced Migration is Displacing Millions Across the World”, in The Wire, https://thewire.in/137628/environmental-migration-tacke/ .

    29Chloe Farand (April 17, 2017): ”French Elections: Alt-Right, Total and Gold Mines, the Story Behind the Candidates’ Environmental Policies”, in DESMOGUK – clearing the PR pollution, https://www.desmog.uk/2017/04/17/french-elections-alt-right-total-and-gold-mines-story-behind-candidates-environmental-policies .

    30Earth First! Journal (April 21, 2017): ”Why Environmentalists Must Be Antifascists”, in IGD – It’s Going Down, https://itsgoingdown.org/environmentalists-must-antifascists/. (Neljännesvuosittain ilmestyvä radikaalin ympäristöliikkeen ääni, The Earth First! Journal, löytyy täältä: http://earthfirstjournal.org/)

    31Friends of the Earth International: ”Mission and Vision”, http://www.foei.org/about-foei/mission-and-vision.

    32Jussi Halla-aho (21.06.2017): ”Hyvää kesää!”, Scripta-blogi, http://www.halla-aho.com/scripta/hyvaa_kesaa.html, luettu 20.06.2017.

    33YLE Uutiset: Eurovaalit 2014 – Vaalikone 2014: Jussi Halla-aho, http://vaalikone.yle.fi/eurovaalit2014/ehdokkaat/48?emp=rt-1.rs-h2N0yS%252F%252BPaf%252F%252BX7%252BXg%253D%253D.po-.pe-.pen-.par-.pr-.pg-.pp-177.ps-.pp1-.pp2-.pn-.psr-.psx-.px1-.px2-.px3-.px4-.px5-.px6-.px7-.px8-.px9-.px10-.px11-.px12-.px13-.px14-.px15-.px16-.px17-.px18-.px19-.px20-.px21-.px22-.px23-.px24-.px25-, luettu 20.06.2017.

    34Michael Enoch (tammikuu 16, 2014 ): ”Rotudenialismin harha”, Sarastus, (suom. Timo Hännikäinen), https://sarastuslehti.com/2014/01/16/rotudenialismin-harha/, luettu 20.06.2017.

    35Ilkka Aura & Hannes Possander (heinäkuu 30, 2016): ”Miten etninen puhdistus toteutetaan?”, Sarastus, https://sarastuslehti.com/2016/07/30/miten-etninen-puhdistus-toteutetaan/, luettu 20.06.2017.

    36Timo Hännikäinen (joulukuu 20, 2012): ”Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta”, Sarastus, https://sarastuslehti.com/2012/12/20/sosiaalisesta-ja-ekologisesta-tasapainosta/, luettu 20.06.2017.

    37Juho Jokinen (21.12.2016 10:57 ): ”Video näyttää Asema-aukion pahoinpitelyn: Syytetty uusnatsi ottaa vauhtia potkaistaakseen uhriaan”, Helsingin Sanomat, http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005015636.html, luettu 21.06.2017.

    38Jussi Virkkunen (2.3.2017 klo 14:50, päivitetty 2.3.2017 klo 14:56): ”Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi”, YLE uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9488613, luettu 21.06.2017.

    39O. R. (2.6.2016 ): ”Luonnonsuojelu kansallismielisessä liikkeessä”, POHJOISMAINEN VASTARINTALIIKE – SUOMI, http://www.vastarinta.com/luonnonsuojelu-kansallismielisessa-liikkeessa/, luettu 21.06.2017.

    40Reija Härkönen (25.02.2015): ”Soinin sirkus ja Mestarin lista”, Migrant Tales, http://www.migranttales.net/reija-harkonen-soinin-sirkus-ja-mestarin-lista/, luettu 21.06.2017.

    41Eduskunta, kansanedustajat, eduskuntaryhmät, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx, luettu 21.06.2017.

    42Perussuomalainen – blogeja verkossa: ”Ilmastonmuutos”, https://blogit.perussuomalaiset.fi/aihe/ilmastonmuutos/, luettu 21.06.2017.

    43PerusS: ”Arvomaailmamme”, ote puolueen eduskuntavaaliohjelmasta 2011, https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/, luettu 21.06.2017.

    44(17.6.2015 klo 14:45päivitetty 17.6.2015 klo 17:34 ): ”Kansanedustaja Olli Immonen poseeraa kansallissosialistisen liikkeen jäsenten kanssa”, YLE – Oulu, https://yle.fi/uutiset/3-8083082, luettu 21.06.2017.

  • Kuulumisia Euroopan Maan ystävien vuosikokouksesta

    Kuulumisia Euroopan Maan ystävien vuosikokouksesta

    Hei! Olen Kristina, Maan ystävien tämänhetkisen hallituksen varapuheenjohtaja. Osallistuin Euroopan Maan ystävien (FoEE) vuosikokoukseen (AGM), joka järjestettiin 30.5-2.6.2017 Ison-Britannian Derbyshiressä. Kaiken kaikkiaan matkalla oli 55 osallistujaa; 25 osallistujaa eri jäsenryhmistä ja 35 FoEE:n toimiston työntekijää.

    Nelipäiväinen kokous koostui strategiasuunnittelusta, solidaarisuusmielenosoituksesta ja virallisista äänestyksistä. Kokouksessa pääsimme suunnittelemaan FoEE:n tulevaa viisivuotisstrategiaa pohtimalla sitä, mikä nykyisessä strategiassa on ollut onnistunutta ja mihin toisaalta katseet pitäisi suunnata tulevaisuudessa. Erityishuomio kiinnitettiin Euroopan tämänhetkisiin haasteisiin, kuten äärioikeiston nousuun, pakolaiskriisiin ja Brexitiin. Euroopan epävakaus oli konkreettisestikin läsnä; olihan viikkoa ennen kokoustamme viidenkymmenen kilometrin päässä Manchesterissa tapahtunut terrori-isku. Huoli vaikeista ajoista ehkä kuitenkin toimi jopa meitä yhdistävänä tekijänä vahvistaen näkemyksiä siitä, että maailma todella tarvitsee meitä.

    Solidaarisuusmielenosoituksen järjestimme vesisärötysalueelle Lancashireen, jossa paikallinen kyläyhteisö on jo pitkään vastustanut vesisärötyssuunnitelmia. Tunnelmat paikan päällä olivat epävakaat eikä tietoa kaivosyhtiön tarkoista kaivuusuunnitelmista ollut. Pystyimme ehkä kuitenkin isona ryhmänä edes aavistuksen valamaan paikallisiin toivoa osoittamalla tukeamme ja kertomalla myös eri puolilla Eurooppaa järjestetyistä tuhoavaa energia- ja ilmastopolitiikkaa vastustaneista kampanjoista. Lisätietoa Lancashiren tilanteesta löytyy täältä: https://www.foe.co.uk/fracking-lancashire.

    Äänestyksissä pääsimme valitsemaan muun muassa Euroopan Maan ystävien uuden johtoryhmän kokoonpanosta. Saimmekin johtoryhmään suomalaisvahvistuksen, sillä ehdolle asettunut aktiivimme Leena Kontinen tuli valituksi johtoryhmän varsinaiseksi jäseneksi.

    Olen ollut Maan ystävien toiminnassa mukana vasta puolisen vuotta aloitettuani hallituspestini tammikuussa. Kokousmatka olikin mitä parhain mahdollisuus tutustua Euroopan Maan ystävien toimintaan ja tavata uusia, samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta Eurooppaa! Oli kiinnostavaa kuulla eri maissa tapahtuvasta toiminnasta ja kampanjoista. Itselleni tämä matka oli mahdollisuus oppia uutta ja kerätä itseluottamusta, ja toki myös tarjota suomalaisia näkökulmia FoEE:n uuteen strategiaan.

    Ensi vuosien vuosikokouksia ajatellen kannustaisin rohkeasti myös vähemmän aikaa mukana olleita ihmisiä hakemaan kokousmatkoille! Ilmapiiri kokouksessa oli kaiken kaikkiaan lämmin ja ihmiset ottivat minut kokemattomuudestani huolimatta erittäin hyvin vastaan. Toki jonkinlainen käsitys on hyvä olla Maan ystävien toiminnasta ja tekemästämme työstä. Pärjäsin hyvin hiukan noviisimpanakin, vaikka aluksi jännittikin. Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin mielenkiintoinen ja olen kiitollinen, että sain osallistua vuosikokoukseen Maan ystävien Suomen-edustajana!

    Kesäisin terveisin,
    Kristina Salmi

  • Hallitus kokousti 3.6 lauantaina Helsingissä

    Hallitus kokousti 3.6 lauantaina Helsingissä

    Kokoustimme hallituksen kanssa Pauligin huvilalla kesäisenä lauantaina 3.6 Helsingissä, auringon paistaessa meille otollisesti. Paikalla oli hienosti seitsemisen henkeä ja tunnelmaan virittäydyttin kahvikupposten avulla. Aluksi kuultiin vierailevaa talousasiantuntijaa ja saimme arvokasta tietoa järjestömme asioista myös lukujen muodossa. Tunnelma oli kepeä ja linssi-tomaatti-kookos-kikhernekeitto hupeni parempiin suihin. Nyt keväiset kokoustelut on hallituksen osalta mukavasti takana, ja näihin tunnelmiin palaamme taas elokuussa, koska heinäkuu on hallituspestiläisten lomakuukausi.

    Päivän aikana löytyi taasen toki paljon tehtävää ja hienosti löydettiin entisten päätösten jatkamisen edistämistä, uusia linjassa pysyviä päätöksiä sekä katseita tulevaan, eli syksyyn! Kiitos kaikille osallistujille, puheenjohtajallemme Villelle, puheenjohtajistolle ja muille MY:n hallituslaisille. Ajatuksemme olivat myötä myös toimistolla työskentelevien kanssa , ryhmissä, jaostolaisissa, muissa MY:n vapaaehtoisissa sekä MY:n yhteistyötahojen kanssa. Kiitos tähänastisesta ja palaamme tähän kaikkeen pian!!

    Kesäisin terveisin: Heli, hallituksen 2017 jäsen

  • Maan ystävien huhtikuun kokous

    On ehtinyt vierähtää jo jonkin aikaa viimeisimmästä Maan ystävien kokouksesta. Itse olin Skype-yhteyden päässä, joten missasin varmaan paljonkin. Se jäi kuitenkin mieleen muutamasta seikasta. Kevät oli alkamassa ja Helsingissä oli silloin nähty jo leskenlehtiä (saattoivat tosin olla myös keltaisia muoviroskia). Jyväskylässä saatiin odottaa vielä pitkään, että minkäänlaisia vastaavia kevään ensi merkkejä alkoi näkymään. Se jäi mieleen myös siitä, kuinka ripeästi kokous eteni. Työskentelymme ympäristön puolesta on tehostumaan päin! Kokouksessa käsiteltiin kampanjoitamme. Eläinlakikampanjan etenemistä, Vegelupausta sekä ilmastokampanjoitamme Hiilivapaata Suomea ja Yhteisöenergiaa sekä tietenkin kevätväentapaamista, joka pidetään ensi viikonloppuna 12-14.5 Tampereen Pispalassa, ja jonne muuten kannattaa tulla. Linjan päästä kuulin kummia: ruokana oli tällä kertaa jotain muutakin kuin hernekeittoa! Tästä kulinaristisesta rohkeudesta kuuluu myös loistavana kokkina tunnetulle puheenjohtajallemme Villelle. 

    Toivotan optimistisesi kaikille lämmintä ja aurinkoista kevättä. 

     

    – Reetta