Maan ystävät on perinteisesti toiminut metsäasioissa yhteyksissä, joissa suomalaistaustaiset metsäjätit ovat toimineet nurjasti Latinalaisessa Amerikassa, Indonesiassa ja Aasiassa. Nykyään globaalia pohjoista ja globaalia etelää ei voi enää selvästi maantieteellisesti erottaa. Yhtiöiden toimintatavat etelässä ja pohjoisessa alkavat lähentyä toisiaan, vaikka isoja erojakin on.

MY on näissä yhteyksissä hyödyntänyt maailmanlaajuista Friends of the Earth International -verkostoa ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Indonesian Maan ystävien kanssa. Tämä työ on ajankohtaista edelleen, muun muassa UPM on jälleen uudella tavalla aktivoitunut Uruguayssa paikallisten vastalauseista huolimatta.

UPM:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Björn Wahlroos levittiⁱ muun muassa väärää tietoa Ylen Ykkösaamussa 25.01.2020 Uruguayn ruohotasangon, Bioma Pampan, ekosysteemin biodiversiteettiköyhyydestä, jossa tosiasiassa elää yli 2000 kasvilajia, satoja lintulajeja, liskoja sekä nisäkkäitä. MY muiden suomalaisten toimijoiden tavoin levitti uruguaylaisten avointa, hra Wahlroosille osoitettua kirjettä. Siinä toisen pallonpuoliskon aktiivit kysyivät, valehteleeko hra Wahlroos tietoisesti vai eikö hän todellakaan tiedä, millaisissa oloissa hänen yhtiönsä omistamat sellutehtaat toimivat. Pampan lajirikkaan ja ravinteikkaan ekosysteemin yhtiö on korvannut yksilajisilla puuplantaaseilla, jossa ei voi elää mikään muu kasvi tai eläin.ⁱⁱ

Viime aikoina globaaliksi kasvaneet sellu- ja paperifirmat ovat alkaneet tavoitella suojeltuja alueita Euroopassa ja Pohjoismaissa uudella aktiivisuudella.

Slovakiassa Morske Okon luonnonsuojelualuetta uhkaa vaara. UNESCO otti alueen luonnonperintökohdeprosessiin 2007, koska siellä sijaitsee pyökkiaarnimetsä. Maan hallitus on aikeissa purkaa suojelustatuksen osalta metsää, kun UNESCO on purkamassa prosessiin otettua luonnonperintökohdestatusta, koska se ”ei sovellu UNESCOn luonnonperintökohteiden laatustandardeihin”.ⁱⁱⁱ

Ruotsin Skydda skogen otti kansainvälisesti yhteyttä kertoakseen, että metsäyhtiö Södra on hakannut avainbiotooppeja ja luonnonsuojelualueen muodostamiseen osoitettuja metsiä Itä-Göötanmaalla. Luonnonsuojeluyhdistys Kronoberg on lähettänyt asiasta muodollisen valituksen Ruotsin FSC-sertifiointia harjoittavalla organisaatiolle.^iv Myös MY allekirjoitti Ruotsin hallitukselle, parlamentille, Euroopan parlamentin jäsenille ja muille viranomaisille osoitetun avoimnen kirjeen.

Suomen laajenevat metsäuhat ovat jo viime vuodelta tunnettuja, kuten viime vuonna julkaistusta MY:n metsäkriisiesitteestä voi lukea.^v Tuskinpa tilapäinen sellu- ja paperialan maailmanmarkkinahintojen lasku ja koronaviruksen aiheuttama tilapäinen talouden hiljeneminen aiheuttavat hetkellistä helpotusta suurempaa huoahdusaikaa Suomenkaan metsille.

Kamppailu metsistä kiihtyy, kun muovia, betonia, puuvillaa ja fossiilienergiaa aletaan korvata puukuidulla. Metsiä on tuhottu Pohjoismaissa ennenkin, kuten esimerkiksi saamelaiset poronhoitajat hyvin tietävät. Uutta on kasvanut häikäilemättömyys ja uudenlainen kiinnostus boreaalisten ja muiden eurooppalaisten metsien puukuituun. Kun globaalin järjestelmän murtuminen tulee oman oven taakse niin ettei eurooppalainen tai edes pohjoismaalainen voi ummistaa siltä silmiään, Maan ystävillä on tukenaan maailmanlaajuinen Friends of the Earth -verkosto ja sen metsäkampanja^vi.

Eikä sillä ole väliä, minkä nimisten liikkeiden kanssa kamppaillaan, kunhan toimitaan suurin piirtein samaan suuntaan kaikille lajeille kelpaavan elämän saavuttamiseksi.

MY:n helmikuun hallituksen kokouksen synnyttämissä ajatuksissa

Olli-Pekka Haavisto   

hallituksen jäsen
Maan ystävät ry
 

 

Vuoden ensimmiänen hallituksen kokous pidettiin sunnuntaina 19.01.2020. Kokouksessa varsinkin hallituksen uudet jäsenet saivat paljon uutta tietoa ja uusia tehtäviä. Kokouksessa keskuslteltiin mm. nimenkirjotusoikeuksien muutoksista Pantetti ja rekisterihallitukslle PRH:lle ja pankkitunnusten muutoksista pankeille, jäsenmaksupalautksista paikallisyhdistyksille sekä tuesta ulkoparlamentaarisille toiminnalle keväällä 2020. Keskustelu  oli reipasta, päätökset nopeita  ja tunnelma lämmintä ja tarjottu ruoka hyvää.

Itseäni kiinnosti eniten yhteistyöpyyntö tiedotuksessa koskien ilmastoaiheista Delhi-elokuvaa, koska minua on ollut aina lähelä sydäntäni aasialainen elokuva ja ilmastonmuutos ja sen torjunta. Saimme tehtävän yhdessä yhden toisen hallituksen jäsenen  kanssa. Ilmastonmuutos  elokuvassa ei ole aiheena vielä kovin yleinen, joten tälle elokuvalle on varmasti kysyntää Maan ystävien piirissä. Helsingin Maan ystävissä onkin puhuttu elokuvailtojen järjestämisestä. Imastonmuutos tai Ilmastokriisi, joka on nyt päällämme, vaati kaikki mahdolliset toimet sen torjumiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Tiedotuksellisesti elokuva sopii hyvin Maan ystävien toimintaan.

Delhi -elokuvaa odotellessa

 

 

Tove Selin

Tämä on Maan ystävien, Earth Strike Suomen ja DA mobilization teamin aktiivien kollektiivisesti laatima puhe Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen 6.12.2019, jossa kokoontui myös ympäristöblokki. Puheen luki MY:n puheenjohtajiston jäsen Liisa Uimonen.

Mielenosoituksen koolle kutsuneen HiN-koalition arvion mukaan osallistujia oli noin 2700.

Antifasismi ja antirasismi voivat näennäisesti olla ympäristöstä ja ilmastosta eriäviä kysymyksiä ja kamppailuja, mutta todellisuudessa myös ympäristöliikkeen tulee olla antifasistinen ja toimittava aktiivisesti sortavia ja ulossulkevia rakenteita ja liikkeitä vastaan.

Äärioikeiston rajoja rakentava ajatusmaailma ja globaalia ekologista kriisiä ehkäisemään pyrkivä toiminta eivät ole yhteensovitettavissa. Alistaminen, väkivalta ja eriarvoisuus, joita äärioikeisto ajaa, ulottuvat ihmisistä myös luontoon. Ne ihmisryhmät, joita vastaan fasistit hyökkäävät, joutuvat myös kokemaan suurimman kärsimyksen ympäristökriisin edetessä.

Bolsonaro haluaa Brasiliassa hakata sademetsät mataliksi kiihdyttäen ilmastonmuutosta ja ympäristön tuhoa. Hänen taistelussaan kuvitellun yhtenäisen Brasilian rakentamiseksi kärsivät alkuperäiskansat, naiset ja köyhät, ja viholliskuvansa hän luo muun muassa ympäristöaktivisteista.

Trump vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta, osoittaen että voitot ja jatkuva kasvu menevät edelleen elinkelpoisen planeetan edelle. Äärioikeiston suitsuttamana hän syyttää kokemastaan rappiosta yksittäisiä työntekijöitä, siirtolaisia, rodullistettuja ja alkuperäiskansoja.

Erdoganin Turkki pyrkii tuhoamaan Pohjois-Syyriassa Rojavan vallankumouksen, joka perustuu tasa-arvoon, suoraan demokratiaan ja ekologiseen yhteiseloon. Rojava on esimerkki aidosta vaihtoehdosta nykyiselle ympäristötuholle, ja siksi vaarallinen vallitseville valtarakenteille.

Ympäristön ja elinkelpoisen planeetan puolustaminen tarkoittaa fasististen johtajien ja autoritääristen valtioiden alistamien ihmisryhmien puolustamista. Kiihtyvästä kriisistä hyötyvät pyrkivät asettamaan vastakkain ne ihmiset, jotka eivät tuhoa ole aiheuttaneet, harhauttaen ihmiset näin olennaisesta. Tämä näkyy esimerkiksi rasistisessa öyhöttämisessä Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista.

Suomessa ilmastonmuutoksen äänekkäimmät kieltäjät löytyvät perussuomalaisista ja muusta radikaali- ja äärioikeistosta. Ilmastonmuutos, joka ei tunne valtioiden tai kansojen rajoja, sekä ilmastotieteen kieltäminen kietoutuvat yhteen ihmisvihan kanssa. Globaaleista kytköksistä sokea kansallismaisemaan rajoittuva luonnonsuojelu ei riitä. Radikaalioikeistolainen nationalismi tuhoaa niin ihmisten elinehdot kuin luonnonkin.

Fasistiset ja rasistiset voimat uhkaavat ympäristöliikettä myös sisältä päin ja pyrkivät ottamaan sen agendan haltuunsa. Laajaa oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavaa agendaa halutaan muokata kohti kansallismielisyyttä vahvistavaa perinnemaisemien suojelua. Ekologisen kriisin ja ilmastokatastrofin edellyttämät nopeat toimet ja perustavanlaatuiset yhteiskunnalliset muutokset tulee kuitenkin toteuttaa valta-asetelmia purkaen, emmekä saa langeta ekofasismiin, kasvavaan sortoon ja alistamiseen. Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta meidän ei tule ulkoistaa oman hyvinvointimme ekologisia kustannuksia esimerkiksi globaalin Etelän ihmisille ja sitten rakentaa muureja oman lintukotomme ympärille.

Äärioikeistolaisen liikehdinnän vahvistuessa ympäristöliikkeen, kuten muunkin kansalaisyhteiskunnan, toimintatila ja ilmaisunvapaus kapenevat. Tästä on esimerkkejä eri puolilta maailmaa mainittujen lisäksi esimerkiksi Intiasta, Chilestä ja Puolasta. Ympäristöaktivistien murhat ovat kasvussa. Meidän on yhdistettävä voimamme niiden kanssa, jotka taistelevat vapaan ja kestävän yhteiskunnan puolesta. Kamppailu on ja on aina ollut sama.

Maailman kohtaama ekologinen kriisi on myös mahdollisuus rakentaa aidosti demokraattista, tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa elämme tasapainossa luonnon ja ympäristömme kanssa. Tämä vaatii laajaa inklusiivisuutta ja sortavien valtarakenteiden aktiivista purkamista. Fasistiset voimat ja liikkeet estävät tätä, ja ovat pelokkaita vastareaktioita sille, että planeettamme ei kestä nykyistä kasvavaan kulutukseen ja alistaviin rakenteisiin perustuvaa talousjärjestelmää. Tarvitsemme rohkeutta ja rakkautta rakentaessamme ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maailmaa.

Ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukainen tulevaisuus voi olla vain ja ainoastaan antifasistinen! 

Maan ystävät ry päätti lokakuun hallituksen kokouksessaan antaa tukensa Rojava-solidaarisuustoiminnalle. Koska Maan ystävät kunnioittaa niin yksilöiden kuin kansojen oikeutta puhua itse omasta puolestaan ja omalla tavallaan, annamme tässä puheenvuoron Nawzad Amirille, joka puhui Loppu sodalle – Turkki ulos Syyriasta! –mielenosoituksessa lauantaina 2.11.2019 Tampereen Keskustorilla.

Hei.
 

Olen Nawzad Amiri ja olen kurdilainen. Olen aina pitänyt nationalisimia heikkoutena, joten en ole millään tasolla korostanut omaa kansalaisuuttani. Uskon, että se on vain valtaapitävien keino hajoittaa ja hallita erilaisia kansoja. Siksi olenkin yrittänyt parhaani mukaan välttää katsomasta ihmisiä heidän alkuperänsä mukaan, vaan yrittänyt katsoa heitä sen mukaan, minkälaisia arvoja ja periaatteita heillä on. Tämä on varmasti sanomattakin selvää monelle teistä.

Tämä oli silloin, kun uskoin, että maailma missä eletään on oikeudenmukainen. Nyt tiedän, että oikeus, vapaus ja tasa-arvo eivät ole millään tavalla itsestäänselvyyksiä. Niiden puolustaminen on meidän jokaisen velvollisuus ja meidän vastuullamme. Jos minä en puolusta tai puhu kansani puolesta kurdilaisena, niin kuka sen tekee? Tätä olen tullut nyt tekemään kansainvälisenä Kobane-päivänä.

Viisi vuotta sitten lähellä Turkin rajaa pieneen kaupunkiin hyökättiin jokaisesta ilmansuunnasta, ja tuho oli lähes väistämätön. ISIS oli piirittänyt sen ja ISIKSEN senhetkisellä loputtomalla asevarastolla ja ylivoimaisella miesvoimalla kurdit olivat alakynnessä. Ainoastaan usko ja tahdonvoima puolustaa maata jalkojensa alla ja siviilejä heidän takanaan piti heidät järkymättöminä paikoillaan varman kuoleman edessä. Lopulta he urhoollisesti taistelivatkin voittoon.

Suuri osa Kobanesta oli tuhoutunut, mutta ISIS koki nöyryyttävän häviön. Tästä alkoi ISIKSEN kaatuminen ja lopullinen romahdus. Nyt kun alueella on pystynyt pidemmän ajan elämään jokseenkin rauhallista ja turvallista elämää, niin tiedossa on vielä suurempi uhka: Turkki, jolla on Naton toiseksi suurin armeija käytössään, heti Yhdysvaltojen jälkeen. Turkki, jonka historiasta löytyy kansanmurha jos toinenkin. Turkki, missä kurdiksi puhuminen on ollut laitonta vuoteen 1991 asti. Turkki, jonka tarve laajentumisen on ollut loputon Kreikan, Kyproksen, Armenian ja nyt Syyrian kustannuksella. Turkki, jonka hallitsemalla alueella löydettiin ISIKSEN johtaja Abu bakr al baghdadi juuri viime viikolla.

Vaikka Yhdysvallat pettivät kurdijoukot, niin se ei estänyt kurdilaisia auttamasta tässä operaatiossa.
 

Minulle on sanottu monta kertaa, että näistä mielenosoituksista ei ole mitään hyötyä. Kun olen kysynyt jotain vaihtoehtoista ratkaisua, niin vastauksena on ollut liittyminen sotaan. Minulle on sanottu, että jos haluan oikeasti puolustaa kansaani, niin miksi en mene Syyriaan taistelemaan heidän puolellaan. Miksi en jätä maata, jossa olen asunut koko ikäni, miksi en jätä työpaikkaani, miksi en jätä sukuani, perhettäni, sisaruksiani ja vaimoani tänne ja mene taistelmaan maahan, jossa en ole ikinä elämässäni käynyt. Jos kerran välitän näistä ihmisistä, joiden vuoksi tulin tänään tänne.

Siksi, koska uskon täysin, että kynä on miekkaa mahtavampi. Koska tiedän, että ratkaisu sotaan ei löydy Syyriasta loputtoman taistelun keskellä, varsinkin kun olemme olleet sen verran epäonnisia, että alueellamme löytyy huomattava öljyvaranto. Sehän on lopulta se oikea syy alueen rauhattomuuteen. Tämä ei ole enään ongelma Yhdysvaltojen kannalta. Kuten Trump viime viikolla sanoi, niin hän ainakin sai turvattua tämän öljyn.

Me kurdilaiset tiedämme sen todella hyvin, että huolimatta siitä kuinka paljon taistelemme, aina löytyy uusi joukko, joka haluaa tehdä meistä kansan, jota ei ole enää olemassa. Niin kauan kuin meillä ei virallisesti ole maata, jota voimme sanoa kotimaaksi, niin emme voi elää rauhassa.

Mutta tiedämme myös sen, että oman valtion perustaminen ei ole ratkaisu. Sen takia Syyrian kurdit keksivät ja perustivat semmoisen yhteiskunnanjärjestelmän, joka on ennenkuulumaton ja todella ainutlaatuinen.

Rojavan vallankumous perustuu ruohonjuuritason suoraan demokratiaan paikallisyhteisöissä. Jokaisessa naapurustossa toimii yleiskokous, johon kaikki asukkaat voivat osallistua. Naapurustojen yleiskokoukset lähettävät delegaatit alueellisiin tapaamisiin, jotka puolestaan lähettävät delegaatit kaupunkitason kokouksiin.

Vallankumoukseen on alusta lähtien kuulunut aktiivinen pyrkimys sukupuolihierarkioiden murtamiseen. Delegaattien neuvostoissa on oltava vähintään 40 prosentin naisedustus. Käytössä on kaksoisedustusjärjestelmä (co-chair system), jossa jokaiseen asemaan asetetaan sekä mies että nainen.

Itsehallintoalueen perusta on paikallisdemokratiassa, etnisten vähemmistöjen oikeuksien turvaamisessa, feminismissä ja ympäristöaatteessa. Tämä on täysin sitä, mitä itse haluan edistää ja sen takia pyrinkin nostamaan tietoisuutta Rojavan tilanteesta.

Päätän tämän puheen lainaamalla historiallisesti kyseenalaista henkilöä, Napoleon Bonapartea: ”The world suffers a lot. Not because the violence of bad people. But because of the silence of the good people.”
 

Kiitos kaikille paikalla oleville ihmisille.
 

Assalamu Alaykum eli rauha olkoon kanssanne.

Hiilivapaa Suomi järjesti kampanjatapaamisen 8.9. Bokvillanissa Helsingin Arabianrannassa. Tilaisuudessa sovittiin seuraavan vaikuttamiskampanjan kohteesta. Tapaamista edeltäneiden työpajojen pohjalta kampanjavaihtoehtoja oli kaksi: yritysvaikuttaminen ja Fortum-Uniper-vaikuttaminen.

Vaihtoehdoista käytiin vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu, jonka pohjalta päädyttiin lopulta yksimielisesti vaihtoehtoon yritysvaikuttaminen. Tässä vaihtoehdossa kummankin esillä olleen linjan tavoitteet yhdistyvät. Kampanjan tarkoituksena on, että suuripäästöisimmät suomalaisyritykset muuttavat liiketoimintamallinsa 1,5 asteen polun mukaisiksi. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään valtionyhtiöihin.

Ensimmäinen kohdeyritys on Fortum, joka omistaa Uniperin kautta hiilivoimaloita. Nämä voimalat vastaavat peräti puolta Suomen valtion päästöistä. Myöhemmin mukaan otetaan Fortumin lisäksi muita kohdeyrityksiä pohjatyön perusteella, ja jokaiselle kohdeyritykselle luodaan räätälöidyt vaatimukset, joiden avulla on mahdollista saavuttaa 1,5 asteen polku. Erilaisia kohdeyrityksiä valitsemalla kampanjaan voidaan sisällyttää erilaisia teemoja, kuten turve, palmuöljypohjaiset biopolttoaineet, hiilidioksidipäästöt tai hiilinielukysymykset.

Uusi kampanja päätettin käynnistää saman tien, koska valtion omistajaohjausta ollaan juuri päivittämässä ja kansainväliset ilmastolakot 20.-27.9. olivat sopiva hetki tuoda esiin Suomen rooli kivihiilen ja sen valtavien päästöjen rahoittamisessa Fortumin kautta.

Tapaamisessa käytiin myös läpi talousarvio vuodelle 2020 ja valittiin kampanjan ohjausryhmän kokoonpano ja kampanjavastaavat. Ohjausryhmän jäseniksi valittiin Aino Sirén, Katja Ylinen, Katri-Maija Karvonen ja Iina Soininen. Kampanjavastaaviksi valittiin Tove Selin, Viivi Kaasonen ja Maria Tiusanen.

Napakasti sujuneessa tapaamisessa oli aikaa myös uusien ja vanhojen vapaaehtoisten tutustumiseen lounaan ajan, ja intoa työhön loi ”ilmastohypeman” Jonas Biströmin (Changemaker) hengennostatus kansalaisvaikuttamisesta teemalla ”saimme ilmastovaalit, mitä seuraavaksi?”

Iina Soininen

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Bulgariassa Vitosha vuoren kupeessa lepäävässä pääkaupungissa Sofiassa alkoi jälleen jokavuotinen Euroopan Maan ystävien väentapaaminen. Päivän konferenssi polkaistiin käyntiin keskusteluilla Euroopan poliittisesta tilanteesta ja pohtimalla erilaisia toimia, joilla voidaan vastata demokratian kaventumiseen ja heikkenemiseen Euroopan eri toimijoiden keskuudessa. Solidaarisuustyö nousi vahvasti esiin ratkaisuja pohdittaessa.

Ensimmäinen päivä jatkui matkalla Kresnaan, jossa Bulgarian Maan ystävät yhdessä paikallisen yhteisön kanssa ovat nousseet puolustamaan luontoa, sen tuomia työpaikkoja ja terveysvaikutuksia, jotka ovat uhattuna jättimäisen Struman valtatiehankkeen vuoksi. Saimme kokea hetkellisesti omakohtaisesti ne meluvaikutukset, jotka valtatie aiheuttaa: se keskustan aukio, jolle olimme kokoontuneet kuulemaan paikallisten aktivistien puheita, peittyi tasaisesti ohi ajavien rekkojen aiheuttamaan mölyyn, niin ettemme kuulleet toisiamme edes megafonien avulla. Eräs Kresnan puolesta kampanjoinut aktivisti kommentoi minulle, että on niin monesti nähnyt vastaavien suurien tiehankkeiden täysin näivettävän vastaavia pieniä kyliä.

Tietä tehdään osissa, joista osa on luvattomia. Seuraavissa kuvissa näkyy jo valmistuneita tieosuuksia. Tiehankkeelle on tehty vastaehdotus, jossa tie ei kulje aivan Kresnan ja sen kauniin joen ohitse. Ehdotus ei ole saanut kannatusta EU:n komissiossa kampanjoinnista huolimatta, joten työ jatkuu.

Väentapaaminen saatiin todella käyntiin, kun saavuimme Ilndetsiin, pieneen vuoristokylään Pirinin kansallispuiston lähistöllä. Virallista päätöksentekoa – budjetin hyväksyntää, uuden hallituksen valintaa sekä toimintasuunnitelman hyväksyntää viime vuonna tehdylle 3 vuotiselle strategialle – tasapainotti mielenkiintoiset keskustelut ja ideointisessiot, joissa keskustelimme Euroopan Unionin vaalituloksista, erilaisista tulokulmista oikeudenmukaisempaa maailmaan sekä kuulimme Friends of the Earth Internationalin (FoEI) kuulumisia. FoEI on tehnyt hiljattain väkivaltaa ja seksuaalista häirintää vastustavat toimintaperiaatteet, jonka tavoitteisiin jokaisen FoEI:n jäsenryhmän tulee sitoutua. Tämä tarkoittaa myös väkivallan ja seksuaalisen häirinnän vastustamisen kirjaamista jäsenryhmien toimintaperiaatteisiin sekä FoEI:n ohjeiden mukaisten menettelytapojen käyttöönottoa niin aktivistien, työntekijöiden kuin kansainvälisten toimijoidenkin keskuudessa.

Kuten mainittu, myös Euroopan Maan ystävien viime vuonna hyväksytyn strategian vuosille 2019-2023 käyttöönoton suunnitelma hyväksyttiin väentapaamisessa. Euroopan Maan ystävät ovat valmistelleet strategiaa, seuraavaa toimintasuunnitelmaa samalla uudelleen järjestäen toimiston ja ohjelmien työskentelytapoja, sekä kommunikaatiota ja rahoitusta vastaamaan strategian asettamia tavoitteita. Strategian tavoitteet ja päämäärät ovat linjassa FoEI:n strategian kanssa, jolla on neljä päätavoitetta: 1) Valheellisten ratkaisujen vastustus ja oikeiden ratkaisujen esittäminen 2) Yritysvallan hajottaminen ja ihmisten ja yhteisöjen vaikutusvallan kasvattaminen 3) Maan ystävien toiminnan kehittäminen ja vahvistaminen sekä 4) Liikkeen kasvattaminen ja mobilisointi systeemin muutoksen aikaansaamiseksi.

Toimintasuunnitelma sisältää myös tarkemmin Euroopan Maan ystävien ohjelmien ja kampanjoiden (mm. Hiilivapaa Eurooppa -kampanjan ja taloudellinen oikeudenmukaisuus ohjelman), sijoittumista toimintasuunnitelmaan sekä analyysiä sosiopoliittisista trendeistä, Euroopan poliittisesta kontekstista, rahoitus-strategioista sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Kyseinen dokumentti on jaettu aiemmin Maan ystävien aktiivit-sähköpostilistalla, mutta saat sen myös luettavaksesi ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Aurinkoista väentapaamisviikkoa toivotellen,

Julia Räisänen

Hallituksen kesäkuun kokous pidettiin sunnuntaina 16.6. Hämeentiellä. Siinä saatiin päätökseen monia sellaisia asioita, joiden eteen on tehty töitä jo vuoden alusta lähtien. Hallitukselle onkin riittänyt hommia tänä keväänä. Osa asioista oli tiedossa jo hallituskauden alussa, osa ilmestyi asialistalle yllättäen. Nyt onkin hyvä hetki katsoa taaksepäin siihen, mitä tähän mennessä on saatu aikaan.

Tässä kevään aikanahan on nimittäin ehditty kaikenlaista. Pauligin huvilalta muutettiin uusiin toimitiloihin Hämeentielle, Maan ystäville rekrytoitiin uusi järjestösihteeri entisen järjestökoordinaattorin tilalle ja hallitus otti yksinään vastuun talousseurannasta, jossa aikaisemmin toimi isona apuna hallituksen ulkopuolinen vastuuhenkilö. Lisäksi hallitus päivitti Maan ystävien yleisesitteen ja painatti siitä uuden erän sekä hankki uudet Maan ystävät-logolla varustetut t-paidat. Näiden lisäksi on hoidettu normaaleja hallituksen arkeen kuuluvia asioita sekä järjestetty kevätvuosikokous. Kesäkuussa hallituksen kevään työurakan päättää kesäväentapaaminen.

Olin itse mukana jo edellisvuoden hallituksessa, ja kun katson taaksepäin, tuntuu tämä kevät aivan erilaiselta kuin vuoden 2018 kevät. Vuosi sitten olin hallituksessa uusi ja osa hallitusasioista työllisti enemmän pelkästään jo siitä syystä, että niitä teki ensimmäistä kertaa. Kuitenkin jälkeenpäin nähtynä vuoden takainen näyttää varsin vakaalta hallituksen perustyöltä verrattuna siihen, mitä se on ollut kuluvana keväänä. Tunnenkin ylpeyttä siitä, että olemme pienellä porukalla saaneet kuitenkin näinkin paljon asioita aikaan.

Maan ystävissä on perinteisesti ollut tapana, että hallitus pitää kesälomansa heinäkuussa. Näin päätettiin tehdä myös tänä vuonna. Loma tuleekin paitsi tarpeeseen, myös hyvään aikaan eri asioiden käsittelyn kannalta. Elokuussa voimme palata hallitustyön pariin uusin energioin. Toivon myös kaikille lukijoille rentouttavaa kesää.

Mikäli kaipaat ruokaisaa kesäsalaattia, suosittelen alla olevaa reseptiä à la hallituksen Heidi Kuvaja. Saimme maistaa sitä kokouksessa: herkullista ja sopivan erilaista!

 

Salaatti (noin 8 hengelle)

Pieni varhaiskaali

Nippu rucolaa

Ohrasuurimoita (ehkä 3 dl kuivana?)

2 omenaa

2 isoa tomaattia

2 avomaankurkkua

2 pakettia tofua (marinoitu jalotofun)

Yrttikasvisliemikuutio

Vähän seesamiöljyä

Enemmän oliiviöljyä

2-3 ruokalusikallista vegaanista pestoa

Mustapippuria

Limemehua (paljon)

Valkoviinietikkaa 2 korkillista

(Suolaa)

 

Kaikki ainekset pilkotaan pieneksi. Ohrasuurimot keitetään ja kaikki mausteet ja öljyt lisätään niiden joukkoon. Kun suurimot ovat jäähtyneet, ne sekoitetaan muun salaatin joukkoon.

Lisämakua saa halutessaan tekemällä tofulle itse yrttimarinadin.

Saija Väyrynen