In the summer of 2025 I felt like I couldn’t stay idle any longer as the bombs rained over Gaza and I read news of Israel deepening its occupation in the Palestinian territories of the West Bank. At the same time the Finnish government was stalling the decision of recognizing Palestine, and have still not succeeded at it as we approach November and a fragile ceasefire in Gaza is in place. Finland has also remains complicit in war crimes by unconditionally continuing its arms trade with Israel.(https://europeancorrespondent.com/en/r/how-finland-funds-a-genocide).

Since the autumn of 2023 I had occasionally been going to demonstrations against the genocide in Gaza and consuming books and documentary films about Palestine but I hadn’t been active in other ways. The summer school of Sumud, the Finnish Palestinian network, offered me a chance to get acquainted with people who wanted to make a real impact.

 

 

During two days in August next to a beautiful lake in Sastamala, we planned campaigns and gathered in the sauna and around the campfire. The internatonal group of people included Finns, Palestinians and people from the Baltic and Nordic countries. The atmosphere was warm despite the serious topics. The gathering sparked ta positive feeling of community, which inspired me to remain active during the darkening autumn days as the undescribable war crimes towards Palestinians continued in Gaza and the West Bank.

 

 

What does Palestine have to do with environmental justice?

Friends of the Earth International has published the Mapping the Complicity-infographicabouthow the genocide in Gaza has degradedthe environment in the enclave. The infographic can befound here: https://www.foei.org/publication/mapping-the-complicity/.

Among other things the infographic showsthat ”98% of groundwater in Gaza is unfit for consumption due to seawater intrusion, raw sewage seepage, and contamination from toxic war materials.” Toxic and medical waste has also been dumped without separation mechanisms or treatment due to the destruction of the waste disposal system in Gaza.

The infograph also tells of ”Widespread soil damage and destruction due to bombing, bulldozing, and heavy metal contamination from war materials.” The opportunities for agriculture and food production in Gaza have been seriously decimated by the destruction of wells, farmland, greenhouses and over extraction of groundwater.

These consequences are all part of Israel’s attempts to make Gaza unlivable for its inhabitants. In addition to the direct impacts of Israel’s daily attacks during the past two years, bans on fishing in the waters of Gaza and the restriction of aid have had a huge impact on Gaza’s population. During the spring and summer of 2025 Israel blocked all aid to Gaza after the failed attempt at a ceasefire in March. This lead to the death of at least 86 people by famine in Gaza only in July 2025 (https://www.theguardian.com/world/2025/jul/31/the-mathematics-of-starvation-how-israel-caused-a-famine-in-gaza).

The Mapping the Complicity -publication also provides a snapshot of how fossil fuel corporations, arms companies and financial institutions have facilitated the genocide in Gaza. Many of these companies are benefiting from climate injustice in other parts of the world as well. The Palestinian struggle is interlinked with many other environmental and human rights struggles around the globe.

Many of the corporations that benefit from apartheid, occupation and genocide are important for Western goverments and this is a key factor in the long standing economic cooperation between Israel and Western economies. These connections have deepened Western complicity in the ongoing war crimes. 

You can read more about companies complicit in genocide from the report From economy of occupation to economy of genocide by the UN Special Rapporteur on the situation of human rights in the Palestinian territories occupied since 1967, Francesca Albanese: https://www.ohchr.org/sites/default/files/documents/hrbodies/hrcouncil/sessions-regular/session59/advance-version/a-hrc-59-23-aev.pdf.

 

What can you do?

There are many ways to work for a just peace in the historic region of Palestine (https://www.britannica.com/place/Palestine). A just peace refers to a state of peace where the Palestinans are allowed to return to their ancestral lands, the Israeli occupation and apartheid are brought to an end and the human rights of Palestinians are respected. Below I list a few ways to be active in Finland.

 

BDS

One of the most effective ways to activate yourself is through the Boycott, Divestment and Sanctions movement (BDS https://bdsmovement.net/) which has its roots in the Palestinian civil society. The movement works towards ending international support of Israel’s oppression of Palestinians. BDS campaigns for ending economic complicity in Finland through Sumud: https://www.sumud.fi/bds/

 

Sumud

Sumud is an intersectional organisation that works for ending Israeli apartheid, occupation and colonialism and for the realisation of Palestinian human and political rights. They are one of the main coordinators of civil society activism for Palestine in Finland. You can participate by becoming a member of the association or joining a campaign or local group. Sumud organizes campaigns, demonstrations and other program in several Finnish cities. Check out their webpage here: https://www.sumud.fi/en/.

 

Dodo ry’s event Environment and Palestine in Helsinki on 25 October

Dodo is a Finnish environmental NGO that addresses environmental issues in community and embrace complexity and figuring things out together. They are organizing an event about. Environment and Palestine in Pasila, Helsinki on 25 October. Read more about the event and find the sign up form (with information in English) here:https://dodo.org/2025/10/14/ymparisto-ja-palestiina-25-10-2025/.

 

Students for Palestine

Students for Palestine Finland is a national student-led movement dedicated to advocating for the implementation of academic boycott in higher education institutions as called for by the Boycott, Divestment, Sanctions movement. Read about the group here: https://studentsforpalestine.fi/

 

What does the future look like for Palestine?

It’s evident that Palestinians are not safe from further violence and displacement despite the ceasefire, which has already been breached several times. The destruction of Gaza is almost complete and Israel is breaking international law by continuing its occupation and apartheid policiesas well as denying Palestinian refugees theirright of return (https://ihl-databases.icrc.org/en/customary-ihl/v1/rule132 and https://www.un.org/unispal/about-the-nakba/).

In addition to the psychosocial effects of the destruction of Gaza, opportunities for agriculture, access to water, education and health care have been brought to an extremely low level for the area’s inhabitants.

The genocide hasn’t only affected the people of Gaza. According to figures from the UN’s humanitarian office (OCHA), some 200 Palestinians have been killed in the West Bank since the start of this year, including about 40 children (https://www.bbc.com/news/articles/ce8g9p0ppe0o). More than 10 000 palestinians are being detained in Israeli prisons (https://english.wafa.ps/Pages/Details/163169and) and new Israeli settlements are planned and constructed in Occupied Palestinian Territory (https://www.bbc.com/news/articles/c1j5954edlno)

A process of ethnic cleansing and dehumanization of Palestinians that has been going on since 1948 (https://imeu.org/resources/resources/quick-facts-the-palestinian-nakba-catastrophe/142) has deteriorated in the last years. Opposing this development should be the moral duty of everyone. Since our political leaders have failed to act decisively against Israel’s war crimes, ordinary people everywhere in the world have raised their voices against the oppression of Palestinians.

I believe the majority of the world’s population is for granting Palestinians their basic human rights and upholding international law. This means opposing apartheid, genocide and illegal occupation. I believe supporting Palestinians right to life on their own land without the threat of violence is a mainstream point of view, not one of a marginal or extreme group. Defending the human rights of everyone in the world should be a given, not something you choose to do only when it benefits you.

Free Palestine!

 

 

Gweal Monykuany

Maan ystävät ry järjesti yhteistyössä Elokoto osuuskunnan ja Post-Scarcity Support ry:n kanssa talkooviikonlopun Itä-Suomessa Rääkkylässä 26.-28.9.2025.

Tärkeimpänä tavoitteena syystalkoissa oli istuttaa uusia taimia Koto osuuskunnan omistaman kiinteistön maille perustettavaan metsäpuutarhaan. 

Syötävä metsäpuutarha tarkoittaa luontoa jäljittelevää, monikerroksellista puutarhaa, jossa eri hyötykasvit – kuten hedelmäpuut, marjapensaat ja monivuotiset vihannekset– kasvavat yhdessä metsämäiseksi kokonaisuudeksi ja tuottavat ruokaa luonnonmukaisesti ja ekologisesti. Metsäpuutarha tukee monimuotoista ekosysteemiä, jossa viihtyvät myös linnut, hyönteiset ja pieneläimet.

Reipas ja motivoitunut talkooväki sai istutettua viikonlopun aikana alueelle yli viisikymmentä puuta ja pensasta. Lisäksi piha-alueelta hävitettiin haitallisia vieraslajeja ja tehtiin muitakin puutarhan syystöitä. Viikonlopun kruunasivat maukkaat vegeateriat, jotka nautittiin yhdessä hyvällä ruokahalulla.

Tutustu Elokoto osuuskuntaan ja Aurooraan lisää tästä linkistä. 
Puutarhan kasvit on listattu tänne! 

 

Tanja Pulliainen

Friends of the Earth Europe -verkoston Annual General Meeting eli vuosikokous järjestettiin tänä vuonna 10.-13. kesäkuuta Belgiassa.
Minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua kokoukseen Maan ystävien edustajana. Matkustin tapahtumaan maata pitkin laivoilla ja junilla, Tukholman ja Hampurin kautta, jolloin matkoihin kului pari vuorokautta kumpaankin suuntaan. Junilla matkustamisessa oli joitakin haasteita, Menomatkalla heräsin ennen kuutta aamulla olettaen, että juna saapuu Hampuriin, mutta kanssamatkustajien kanssa jouduimme toteamaan että olimme hyvin kaukana sieltä. Juna oli tietämättämme joutunut pysyähtymään kesken matkan teknisen vian vuoksi ja saavuimme lopulta kolme tuntia myöhässä määränpäähän. Minulla ei onneksi ollut kovin tiukka matkaaikataulu, mutta pääsin suunniteltua myöhemmin perille Brysseliin. 

Brysselissä järjestettiiin 10.6. Rules to Protect -konferenssi ja siihen liittyvä työpaja, joissa molemmissa oli teemana sääntelyn purku. Sääntelyn purkaminen on EU:n uuden komission asialistan kärjessä ja saattaa johtaa siihen, että suuryritysten toimintaa rajoittavat ympäristöä ja sosiaalisia oikeuksia koskevat suojatoimet poistetaan. Friends of the Earth Europen ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä konferenssissa oli tavoite lähettää EU:n päätöksentekijöille selkeä viesti siitä, miksi säännöt hyödyttävät ihmisiä ja ympäristöä, ja osoittaa EU:n toimielinten, hallitusten ja teollisuuden eturyhmien edistämän sääntelyn purkamisen riskit. Konferenssin kohderyhmänä olivat EU:n päättäjät ja tiedotusvälineet. 

Annual General meeting järjestettiin Liègessä, joka on yksi Belgian suurimmista kaupungeista. Ilmapiiri oli lämmin ja yhteisöllinen. Suomen Maan ystävien tilanteesta oltiin siellä aidosti kiinnostuneita ja toki yleisesti keskusteltiin eri maiden tilanteesta ja haasteista. Paikalla oli myös kansainvälisen FoEI-verkoston ExComin puheenjohtaja Hemantha Withanage. 

AGM:n aikana pidettiin työpajoja, joissa suunniteltiin tulevaa toimintaa ja yhteistyötä. 
Työpajoissa käsittelimme kolmea teemaa: Demokratian ja kansalaistoiminnan puolustaminen, resilienssin ja vahvempien yhteyksien rakentaminen sekä kampanjastrategioiden kehittäminen ympäristöoikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja yritysten vallan torjumiseksi. Tapahtuma oli kaikkineen antoisa ja tarjosi paljon tietoa ja inspiraatiota Maan ystävien toiminnalle.

Lue FoEE julkaisu sääntelyn purkamisesta: Rules to protect democracy, people and planet

Tanja Pulliainen

Loppuvuodesta 2024 Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhakkeeksi nurmikon. Onnittelemme raatia hyvästä ja osuvasta valinnasta sekä palkittua itseään ansaitusta voitosta!

Lajiköyhä nurmikko on trendi, joka on saanut alkunsa Englannin aatelisten pihoilta. Se oli tapa osoittaa olevansa niin rikas, että on varaa käyttää valtavat määrät arvokasta pinta-alaa sekä palkattujen työntekijöiden työaikaa johonkin täysin hyödyttömään tarkoitukseen. Sittemmin se tuntuu levinneen jonkinlaiseksi oletusasetukseksi kaupunkien ja pihojen viheralueiden rakentamisessa. Nyt on olisi kuitenkin korkea aika pysähtyä pohtimaan, tarvitseeko kaikkialla olla juuri nurmikkoa, ja jos, niin miksi.

Jos vaikkapa piha-alueella tai kaupungin puiston nurmikkoalueella on paljon sellaista käyttöä mihin nimenomaan tarvitaan hoidettu nurmikko, kuten vaikka piknikit tai pallopelit, niin silloinhan nurmikossa kannattaa pitäytyä. Paljon on kuitenkin täysin turhia nurmikoita, joita juuri kukaan ei käytä, ja jotka suotta köyhdyttävät lajikirjoa, tylsistyttävät maisemaa verrattuna vaikka kukkaniittyyn tai metsikköön, ja kaiken päälle hoitotoimien myötä aiheuttavat vielä melkoiset hiilipäästöt ilmakehään joka vuosi – täysin turhaan.

Kuten muukin kolonialismin aika, myös nurmikko jonkinlaisena oletusasetuksena joutaisi jo jäädä historian romukoppaan, nyt kun tiedämme jo paremmin. Turhat nurmikot kannattaisi korvata jollain kauniimmalla, hyödyllisemmällä ja mielenkiintoisemmalla, kuten vaikka niityllä. Tiesitkö, että yllättävän monilla alueilla niitytyksen alkuun pääsee ihan vaan leikkuuväliä harventamalla? Yksi leikkuu loppukesällä riittää hyvin, ja monilla vanhoilla nurmikoilla kasvaa jo valmiiksi paljon kukkivia lajeja. Allekirjoittaneen omalla pihalla kukki heti ensimmäisestä kesästä alkaen mahtava päivänkakkaroiden pelto, kun kielsin huoltoytiötä leikkaamasta nurmikkoa. Vuosi vuodelta kukkien lajikirjo tuntuu vain lisääntyvän, ja perhosten ja kimalaisten pörräämistä on ihanaa seurata keväisin ja kesäisin.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka alueella olisi käyttöä nimenomaan nurmikkona, niin usein on kuitenkin mahdollista kokeilla antaa niityn kasvaa vaikka jollakin pienellä alueella sen laitamilla. Erityisen hyödyllisiä alueita niitytettäväksi ovat vaikkapa hankalasti leikattavat alueet kuten rinteet ja puiden alusta, jolloin myöskin puiden vaurioitumisen riski nurmikon leikkuussa vähenee. Tai karut ja paahteiset alueet, missä nurmikkoa on vaikeaa saada menestymään hyvin.

Toivoisimme että monimuotoinen ja pölyttäjiä auttava pihasuunnittelu voisi nousta vuoden trendiksi korvaamaan turhia nurmikoita!

 

Lisää Helsingin seudun Maan ystävien ja Dodon yhteisestä Iisi niitty -toiminnasta osoitteessa iisiniitty.fi.

Suvi Laukkanen

Lajismista luopuminen estäisi Covid-19 kaltaisten zoonoosien leviämistä

 

Monet ihmishenkiä 2000-luvulla vieneet tai ihmispopulaatiota uhkaavat epidemiat ja pandemiat, ovat seurausta eläinten hyväksikäytöstä. Tällaisia epidemioita ovat olleet esimerkiksi Covid-19, sikainfluenssa, ja tietyt ihmisille vaarallisiksi muuntuneet lintuinfluenssat. Eläinten laajamittainen hyväksikäyttö ei olisi mahdollista, ilman ideologiaa joka sen oikeuttaa.

Lajismi, johon viitataan usein myös termillä spesismi, tarkoittaa ideologiaa, jossa kaikki muut eläinlajit kuin ihminen nähdään ihmistä alempiarvoisina. Eläinten arvo nähdään niiden ihmiselle tuottaman hyödyn kautta, ja niiden samankaltaiset piirteet ihmisiin nähden kielletään. Lajismin ideana lienee ollut aiemmin parantaa ihmisyhteisön ja omien jälkeläisten selviytymistä. 

 

Palveleeko lajismi enää ihmisten omaa elossa pysymistä ja terveyttä? 

Näyttää hyvin selkeästi siltä, ettei palvele. 

Ihmiset tuovat eläimiä sademetsistä toreille myytäviksi. Eläimillä ei nähdä yksilöarvoa, vaan ne nähdään kauppatavarana. Ruuaksi tuotettuja eläimiä pidetään suuria määriä ja ahtaasti. Ahtaat, epähygieniset olosuhteet, joissa sikoja nykyisin kasvatetaan ovat synnyttäneet sikainfluenssan, joka tarttuu myös ihmisestä ihmiseen.

Tuotantoeläimille syötetään noin 50-80% maailman antibiooteista. Antibioottien käytön lisääntyminen uhkaa ihmiskuntaa antibioottiresistenssin, eli antibiootteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyessä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobiresistenssi on tänä päivänä yksi suurimmista globaaleista terveysuhista.

On väitetty, että covid-19 syntyi ja levisi ihmisiin luonnosta pyydetyistä eläimistä, joita kaupattiin torilla. Toinen teoria covid-19 alkulähteestä on, että se olisi peräisin Kiinan Wuhanissa sijaitsevasta yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten omistuksessa olevasta eläinkoelaboratoriosta. Riippumatta siitä kumpi teorioista pitää paikkansa, tauti leviää esimerkiksi turkiksiksi kasvatettavien minkkien keskuudessa nopeasti, ja tarttuu niistä myös eläimiä hoitaviin ihmisiin.

Amatsonin sademetsien tuhoamisen suurin syy löytyy karjankasvatuksesta. Karjankasvatus käyttää valtavia pinta-aloja peltoa nautojen rehunviljelyä varten. Karjankasvatus tarvitsee myös valtavan määrän nautoja, joiden tuottamat metaanipäästöt ovat hyvin merkittävä ilmastokatastrofin vauhdittaja.

Eläinten kasvatus ruuaksi, tai metsien kaato niiden ruokkimiseksi, ei olisi mahdollista ilman lajismin ideologiaa, joka tämän oikeuttaa. Nykymaailmassa vain yhteiskunnat voivat rahoittaa ja mahdollistaa eläintehtaat ja teurastamot. Ilman yhteiskunnan tukea myös eläintuotanto hiipuisi, ehkä loppuisi kokonaan. 

Meidän yhteiskuntana tulisi kyseenalaistaa eläinten hyväksikäyttö, ja luopua siitä niin laajamittaisesti ja niin pian kuin mahdollista.

Monilla eläinlajeilla on tunne-elämä ja muita piirteitä, jotka tekevät niistä hyvin samankaltaisia kuin me ihmiset.

Käsitys ihmisestä kategorisesti muista eläimistä eroavana olentona ei perustu nykytieteeseen, vaan pohjaa siihen mitä ihmiset uskoivat 1800-luvulla. Vastoin nykyaikaista tietoa eläimistä, niitä kohdellaan kuin ne eivät olisi älyllisiä ja tuntevia olentoja. Luulisi, että yhteiskunta ei voisi enää pohjata arvovalintojaan satoja vuosia sitten kehitettyihin, nykyisin epätieteellisiksi tiedettyihin käsityksiin? 

Lajismi on myönnettävä ilmiönä ja siitä on käytävä kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.  

 

Saila Finne

Suomen hallituksen rasismia koskevasta tiedonannosta 

On hyvä, että hallitusohjelman muotoilun jälkeen hallitus ja yhteiskunta ovat keskustelleet rasismista ja ihmisoikeuksista ja hallitus on tehnyt rasismia koskevan tiedonannon. On hyvä että hallitus on ilmoittanut irtisanoutuvansa rasismista sen kaikissa ilmenemismuodoissa – siinä määrin kuin hallitus tarkoittaa YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja niiden sopimusvalvontaelimissä määritettyä rasismia ja sen ilmenemismuotoja. 

Kun Suomen hallitus rasismia koskevassa tiedonannossan kuitenkin rajaa rasismin ja sen ilmenemismuotojen käsittelyn koskemaan vain osaa siitä rasismista, joka Suomen tulee kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti poistaa, pyrkiikö Suomi näin määrittämään ja virallistamaan rasismiksi, jota sen tulee poistaa vain tuon osan rasismista, jonka tuo tiedonanto rajaa rasismina käsiteltäväkseen? 

Tällöin hallitus antaa sen olennaisen osan rasismista jatkua, jonka YK velvoitteemme velvoittavat Suomea poistamaan, mutta joka jää hallituksen tiedonannon poistettavaksi määrittämän rasismin ulkopuolelle. 

Hallituksen tiedonanto ei käsittele rasismia sen poistamisen kansainvälisten velvoitteidemme kokonaisuuden vaatimalla tavalla – etenkään sen suhteen, miten hallitusohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa useilla velvoitteidemme toteutumista heikentävillä tavoilla vastoin sitä, mitä YK:n sopimusten toteutumista arvioimaan ja valvomaan valtuutetut YK:n elimet ovat todenneet velvoitteidemme vaativan.  

Tiedonanto jättää näin käsittelyn ja rasismin poistamiseksi ehdottamiensa toimien ulkopuolelle olennaisen osan kaikesta siitä, mitä kansuudelleeainväliset velvoitteemme vaativat Suomelta rasismin poistamiseksi siten, että: 

1. ’Rasismin’ uudelleenmäärittelyllään hallitus laiminlyö ja ohittaa Suomen velvoitteet poistaa rasismi 

Hallituksen tiedonanto käsittelee poistettavana rasismina vain sitä osaa rasismista, joka ”perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”. Suomi on kuitenkin velvoitettu poistamaan monen  muunkin tyyppistä rasismia. 

YK:n rasismia koskeva julistus määrittää että alempiarvoiseksi määrittelyn lisäksi ”rasismi sisältää […] ennakkoluuloiset asenteet, syrjivän käyttäytymisen, rakenteelliset järjestelyt ja institutionalisoidut käytännöt, jotka johtavat rodulliseen epäyhdenvertaisuuteen” myös vaikka ne eivät perustuisi siihen, että niissä olisi ketään määritelty alempiarvoiseksi.(1) 

Vastaavasti ”rotusyrjintä” – jonka Suomi on kansainvälisesti velvoitettu viipymättä eliminoimaan sen kaikissa muodoissa – ”shall mean any distinction, exclusion, restriction or preference based on race, colour, descent, or national or ethnic origin which has the purpose or effect of nullifying or impairing the recognition, enjoyment or exercise, on an equal footing, of human rights and fundamental freedoms”. (2) 

Kaikki ”rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuva erottelu, poissulkeminen tai etuoikeus” joka vaikuttaa ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentävästi ei perustu ”yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”.  

Ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikennetään jatkuvasti monilla erottelun tai poissulkemisen tavoilla tai etuoikeuksilla, joissa kukaan ei ole määritellyt ketään alempiarvoiseksi. 

Suomi on kansainvälisesti velvoitettu poistamaan rasismina kuitenkin kaikkea mikä vaikutuksillaanheiken tää erityisesti joidenkin ihmisten tai ryhmien ihmisoikeuksien tai perusvapauksien yhdenvertaista toteutumista  heidän ihonvärinsä, etniseen tai kansalliseen alkuperäänsä pohjautuvasti rajautuvilla tavoilla – myös vaikka  heitä ei olisi kukaan määritellyt alempiarvoisiksi. 

Suomi on esittänyt jo aiemmin YK-velvoitteihinsa nähden tällä tavoin virheellisesti typistetyn rasismin määritelmän, joka ohittaa ja laiminlyö olennaisen osan Suomen velvoitteista poistaa sellaisten toimien  rasistista vaikutusta, jotka heikentävät henkilöiden ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista ihonväriin,  etniseen tai kansalliseen alkuperään korrelloivasti, vaikka eivät määrittele heitä alempiarvoiseksi. Mutta nyt määritelmää on alettu soveltaa käyttöön kasvavassa määrin ihmisoikeuksia vaarantavalla tavalla. 

2. Hallitus laiminlyö Suomen toimien globaalien rasististen vaikutusten käsittelyn ja poistamisen 

Vaikka Suomen velvoitteet poistaa rasismia eivät olennaisilta osin myöskään rajoitu velvoitteeseen poistaa eriarvoisuutta vain Suomen rajojen sisäpuolella olevien ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa, vaan kaikkialla, missä Suomen lainsäädännön ja hallinnon alaiset toiminnot ja toimijat voivat heikentää yleismaailmallisesti yhdenvertaisten ihmisoikeuksien toteutumista, hallituksen tiedonanto laiminlyö näiden lainsäädäntömme ja hallintomme globaalien ihmisoikeusvaikutusten rasistisuuden käsittelyn ja poistamisen. 

3. Hallitus ei ryhdy toimiin, joita rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat YK:n elinten mukaan 

Kun tiedonanto koskee rasismin poistamista, johon meillä on kansainväliset velvoitteet, joiden toteutumista  arvioimaan, valvomaan ja suosituksillaan ohjaamaan olemme kansainvälisesti valtuuttaneet YK:n sopimusvalvontaelimet, saamme näiltä ”riippumattomilta sopimusvalvontaelimiltä suosituksia” (kuten tiedonanto oikein toteaa), joiden käsittelyn ja toteutuksen tulee ohjata velvoitteidemme toteutumista. 

Kun Suomen tulee julkistaa nämä YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle antamat suositukset (3) ja osoittaa miten Suomi toteuttaa ne tai millä tavoin velvoitteemme, joita suositukset koskevat, toteutuvat paremmin  muilla toimilla, joihin Suomi ryhtyy, hallituksen tiedonanto ei julkista edes valtaosaa YK:n rasismin poistamista valvovan komitean viimeksi Suomelle antamien suositusten sisällöstä eikä siitä, mitä se tekisi  niiden suhteen vaan esittää sen sijaan oman sävellyksensä ”tekijöistä”, jotka hallituksen tiedonannon mukaan ”Suomen saamissa viimeaikaisissa suosituksissa nousevat esille”. 

Jos kuitenkin lukee YK:n rasismin poistamista valvovan komitean ja muiden YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle viimeksi antamat suositukset, niissä pikemminkin nousee esille – jopa silmiinpistävässä määrin – lukuisat suositukset sellaisista velvoitteidemme Suomelta vaatimista asioista, joita hallituksen tiedonanto ei  käsittele lainkaan ja joiden osalta Suomi ei ole tekemässä mitään.  

Suomi laiminlyö näin rasismin poistamista koskevia velvoitteitaan, jos se toteuttaa vain tiedonannossaan ja  hallitusohjelmassaan esittämiään toimia. Toimia, joita rasismin poistamisen velvoitteemme YK:n sopimusvalvontaelimen mukaan vaativat mutta jotka hallitus ohjelmassaan ja tiedonannossaan ohittaa,  ovat esimerkiksi, että rasismia koskevien velvoitteidensa toteuttamiseksi Suomen tulee : 

a) varmistaa, etteivät Suomen lait ja säädökset ei-kansalaisten maasta poistamisesta syrji tarkoituksiltaan eivätkä vaikutuksiltaan ketään rotuun, ihonväriin, etniseen tai kansalliseen alkuperään pohjautuen (4) 

Kun rasismin poistamisen YK velvoitteemme koskevat YK:n sopimusvalvontaelinten mukaan olennaisella  tavalla myös maahanmuuttoa ja sitä koskevia kriteerejä ja menettelyjä, keitä ei hyväksytä Suomeen, hallitus  ei käsittele näihin Suomen ulkopuolelle jätettyihin ihmisiin kohdistuvaa rasismia ja laiminlyö tätä koskevat  rasismin poistamisen velvoitteensa. 

YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen komitea on todennut, että Suomen tulisi ratifioida kansainväliset  ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat rasismin kohteena olevien yhteisöjen oikeuksia ja joita Suomi ei ole  vielä ratifioinut, kuten International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and  Members of Their Families. (5) Suomi ei ilmoita edes aikovansa ratifioida tätä rasismia torjuvaa sopimusta. 

b) varmistaa terveydenhoidon tehokas saatavuus paperittomille siirtolaisille ja turvapaikanhakijoiden  vastaanoton kapasiteetti tarjota riittävä suoja, julkisten palvelujen ja humanitaarisen avun taso (6) 

c) tehokkaasti tutkia ja rangaista rasistista vihapuhetta ja julkisesti tuomita viranomaisten ja poliitikkojen  vihapuhe varmistaen, etteivät heidän julkiset lausuntonsa lisää suvaitsemattomuutta tai leimaamista (7)

d) saada saamelaisten vapaa tietoinen suostumus ennen heidän perinteisten maidensa voimavarojen  käyttöön vaikuttavien hankkeiden hyväksymistä varmistaen, että kulttuuriset, ympäristölliset ja sosiaaliset  vaikutukset arvioidaan yhteistyössä niiden heidän yhteisöjensä kanssa, joihin nuo hankkeet vaikuttavat (8) ja Suomen tulee myös ratifioida ILO:n sopimus 169 (9) 

e) täytäntöönpanna rasisminvastaisen maailmankonferenssin hyväksymä Durbanin julistus ja  toimintaohjelma ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat 68/237 ja 69/16 syntyperältään afrikkalaisten  ihmisten kansainvälisestä vuosikymmenestä 2015-2024 (10)  

Nämä vaativat myös sellaista kolonialismista ja orjakaupasta periytyvien värillisiä ihmisiä, heidän  oikeuksiaan ja elämänperintöjään syrjivien globaalitalouden rakenteiden ja niiden maapallon elinehtoja ja  ympäristöä tuhoavien epäyhdenvertaisten vaikutusten korjaamista, jonka hallitus laiminlyö. 

4. Hallitus tuhlaa ihmisoikeuksien yhdenvertaisuuden ja maapallon elinehtojen voimavarat eliitin  kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen 

Kun rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat Suomea tarkistamaan, korjaamaan ja täydentämään  lainsäädäntönsä ja hallintonsa sopimusvelvoitteidemme mukaiseksi, hallitus ei vaivaudu arvioimaan edes  hallitusohjelmansa vaikutuksia ihmisoikeuksiiin, eikä poistamaan tai korjaamaan sen kohtia, joilla on  ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentäviä rasistisia vaikutuksia, puhumattakaan  lainsäädäntömme kokonaisvaikutusten tarkistamisesta tai korjaamisesta yllä esitettyjen asioiden suhteen. 

Sen sijaan, että tarkistaisi ja muuttaisi lainsäädäntömme ja hallintomme vastaamaan rasismin poistamista  koskevia ihmisoikeusvelvoitteitamme, Suomi pikemminkin yllä osoitetusti muuttaa ja kaventaa sitä, mitä  rasismilla ja sen YK-velvoitteidemme mukaisella poistamisella virallisesti tarkoitetaan – tavalla, joka helpottaa sellaisten hallitusohjelman muiden tavoitteiden ja toimien toteuttamista, joiden ihmisoikeusvaikutuksia ei  ole selvitetty eikä osoitettu ihmisoikeusvelvoitteidemme mukaisiksi eikä rasismia poistaviksi.  

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia koskevat YK-velvoitteemme vaativat ettei Suomi saa heikentää niiden yhdenvertaista toteutumista, eikä etenkään haavoittuvimpien etnisten ryhmien oikeuksien  – kuten- yhdenvertaista toteutumista, vaan 

Suomen tulee toimia tällaisten oikeuksien yhdenvertaiseksi”toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan  täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan” kaikin näitä oikeuksia toteuttamaan  ”soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein” (11) – siten, että Suomen ”täytyy osoittaa, että se on tehnyt kaiken, mitä voi toteuttaakseen prioriteettina kaikilla käytettävissään olevilla voimavaroilla nämä  minimivelvoitteensa” ”turvata nämä oikeudet laajimmalla mahdollisella tavalla” kaikille yhdenvertaisesti.(12) 

Hallitus loukkaa tätä velvoitettaan kun se siirtää nyt näiden ihmisoikeuksien turvaamiseen käytettävissä  olevat julkiset varat – kuten verotulot, jotka ovat turvaamassa paperittomien ryhmien terveydenhoidon,  maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden sosiaalisen turvan oikeuksien yhdenvertaista toteutumista –  pois turvaamasta näitä ihmisoikeuksia, tuhlattaviksi yksityisesti oluen, öljyn ja muiden haitallisten  tuotteiden kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen. Tällainen leikkaus ei säästä vaan tuhlaa. 

Kansainvälisen taloudellisen yhteistoiminnan suhteen ”tämä velvoite myös vaatii yhtiöiden liiketaloudellisen toimintojen suuntaamista toteuttamaan” maksimaalisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä  ihmisoikeuksia yleismaailmallisesti yhdenvertaisina oikeuksina (13) siten että Suomi on velvoitettu  varmistamaan, etteivät Suomen lainsäädännön alaisten yhtiöiden toiminnot muissa maissa voi heikentää  taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista noissa maissa. (14) 

YK:n TSS-komitea on ilmaissut huolensa siitä, ettei Suomi ole noudattanut tätä koskevia velvoitteitaan (15)  ja muistuttanut, että ”velvoitetta kunnioittaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria koskevia oikeuksia  loukataan, kun valtiot priorisoivat liiketoiminnan harjoittajien intressit” näiden ihmisoikeuksien yläpuolelle  tai kun valtioiden politiikka ”vaikuttaa ihmisoikeuksiin kielteisesti”. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun  sijoitusten vaikutukset häätävät tai syrjäyttävät alkuperäiskansayhteisöjä elinehtoinaan olleilta mailta 

muissa maissa ilman heidän vapaata, tietoista, ennakkosuostumustaan (16) kuten esimerkiksi Suomen  ohjaaman Finnfundin hankkeissa on toistuvasti tapahtunut, johtaen siihen, että hankkeita vastustaneita  alkuperäiskansojen jäseniä on tapettu. 

Rasismin poistamiseksi toimivat YK:n elimet käsittelevät tällaista alkuperäiskansojen kohtelua rasismina. Se, että yksittäiset valtiot tai valtioryhmät alkavat itse uudelleenmäärittää tai rajoittaa kansainvälisiä  ihmisoikeusvelvoitteitaan muiden, kaupallisten intressiensä mukaan, on noiden velvoitteiden laiminlyömistä 

 

Esitämme oheisessa liitteessä yksityiskohtaisemmin sen miten hallitus laiminlyö Suomen rasismin  poistamista koskevia YK velvoitteitaan yllä esitettyjen asioiden suhteen.  

Maan ystävät ry, Uusi tuuli ry ja Adivasi ry 

 

Viitteet: 

1. YK:n julistus rodusta ja rotuennakkoluulosta (Declaration on Race and Racial Prejudice) artikla 
2. Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva YK:n kansainvälinen yleissopimus, artiklat 1.1 ja 2.1
3. Ks. esim. YK:n rasismin vastaisen komitean Suomea koskevat päätelmät CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 33  
4. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 a 
5. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26 
6. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 b-c 
7. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 11 (a) ja (c) 
8. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 17  
9. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26 
10.  CERD/C/FIN/CO/23, paragrafit 27- 28 
11. YK:n TSS-sopimus, artikla 2.1 
12. YK:n TSS-komitea, General comment No. 3: The nature of States parties’ obligations, paragrafit 9-11 13. 
13. YK:n TSS-komitea, General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafit 23-24 
14. YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 27 
15. YK:n TSS-komitean Suomea koskevat Concluding observations, E/C.12/FIN/CO/7, paragrafit 6-7 16. 
16. YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 12

Ville-Veikko Hirvelä

Matkani Euroopan Maan ystävien vuosikokoukseen

Puhelin soi kun kävelen Münchenin keskustaa päin. Numero on albanialainen ja mietin soittaako joku hostellista, jossa tulen yöpymään seuraavana yönä Tiranassa. Tallennan numeron ja soitan takaisin. Se on albanialainen bussikuski, jonka matkassa minun on määrä lähteä tunnin päästä kohti Euroopan kaakkoiskolkkaa. “Missä olet ja kuinka nopeasti pääset bussiasemalle?” mies kysyy englanniksi. Selitän, että 20 minuutin päästä olen paikalla ja hän pyytää kiirehtimään. Olin luullut, että bussi lähtee tuntia myöhemmin, mutta ilmeisesti lipussani oli väärä aika. Hyppään raitiovaunuun joka vie minut lähemmäksi asemaa ja  juoksen loppumatkan hiki hatussa. Asemalla odottaa minibussi ja joukko kärsimättömiä albanialaisia matkustajia. Kuski kättelee minua hymyillen ja lähdemme liikkeelle.

Olen matkalla maateitse Helsingistä Albaniaan, missä Euroopan Maan Ystävien (FoEE:n) vuosikokous järjestetään. Ensimmäisenä päivänä olen matkustanut Turun kautta Tukholmaan, seuraavana Tukholmasta Flensburgiin Pohjois-Saksassa ja kolmantena päivänä olen Bayerin pääkaupungissa Münchenissä. Junamatkat ovat olleet miellyttäviä, hinnat siedettäviä ja hostellien sängyt antaneet tarpeeksi lepoa. Münchenistä eteenpäin matka muuttuu hieman kuoppaisemmaksi.

Huomaan istuuduttuani, että minibussin kuljettaja pyörittää sivubisneksenä maahantuontia ja viereeni on lastattu iso skootteri. Bussi lähtee matkaan illan hämärtyessä ja vietän yön nojautuneena skootteriin käyttäen kaulahuivia tyynynä. Torkahtelen välillä mutta kunnon unesta ei ole kyse. Otan kuitenkin matkan seikkailun kannalta ja nautin stereoista soivasta albanialaisesta kansanmusiikista ja albaniankielisestä puheensorinasta. Vieressäni istuu ystävällinen mies joka ei puhu sanaakaan englantia. Kuskin vieressä istuva nuori mies puhuu minulle saksaa, johon vastaan englanniksi.

Bussi pysähtelee välillä huoltoasemilla, joilla ostamme eväitä ja käymme vessassa. Unkarin arot vaihtuvat Serbian maaseutuun, missä ajamme pikkuteitä pitkin vehreiden kukkuloiden välissä. Kireä tilanne lähellä Kosovon rajaa näkyy kaduilla päivystävien sotilaiden myötä. Kosovoon tullessamme maisema vaihtuu avarammaksi ja kukkulat siirtyvät kauemmaksi horisonttiin. Pysähdymme huoltoasemalla ja matkakumppaninani ollut skootteri luovutetaan ostajalleen. Lopulta saavumme Albaniaan, missä maisema taas muuttuu. Bussin ympärillä on nyt jyrkkiä vihreitä kukkuloita, jotka laskeutuvat alas kohti Drin-jokea.

Bussi saapuu vihdoin Tiranaan ja olen väsymyksestä heikko, mutta onnellinen. Hyvästelen kuskia ja kiitän matkasta. Tunnen olevani hukassa ja kaupunki tuntuu kaoottiselta ympärilläni. Kävelen baariin ja tilaan juoman, jotta voisin pyytää tarjoilijalta apua uudessa ympäristössä navigointiin. Tarjoilija on auttavainen ja vain kymmenen minuutin kävelyn jälkeen löydän kadun, jossa hostellini sijaitsee. Tirana osoittautuu kävely-ystävälliseksi kaupungiksi ja paikallisten ystävällisyys yllättää. Kun näytän eksyneeltä mies ravintolan terassilla kysyy tarvitsenko apua ja näyttää minulle tien. Käyn illan päätteeksi katsomassa Tiranan keskusaukiota, joka on rakennettu kommunistisen monumentaaliseen tyyliin. Olo on helpottunut ja mietin, kuinka paljon olen saanut kokea ja nähdä matkan aikana.

Parasta matkustamisessa on ollut kiireettömyyden tunne ja ihmisten kohtaaminen. Junalla matkustamisessa on oma viehätyksensä ja maata pitkin pääsee kaupunkien keskustaan asti. Sen lisäksi matkalla pääsee ihailemaan maisemia, kylttejä eri kielillä jne. Maata pitkin matkustaminen vie kuitenkin suhteessa lentämiseen enemmän aikaa ja voimia joten pidempiin lepotaukoihin kannattaa varata aikaa, mikäli se ei ole mahdollista kulkuvälineissä.

Seuraavana päivänä lähden bussilla Divjakaan, jossa kokous pidetään. Divjaka on kansallispuisto Adrianmeren rannalla, jossa on laguuneja ja metsäalueita. Kokouksessa tutustun Maan ystävien eri maista tuleviin edustajiin ja opin paljon FoEE:n rakenteista ja toiminnasta. On vaikuttavaa, miten paljon verkoston jäsenet ovat saaneet kansainvälisesti aikaan vaikuttamistyöllään, esim. pölyttäjien hyväksi ja suuryritysten ympäristölle haitallisten käytäntöjen torjumiseksi. Silti moni kokouksen osallistujista peräänkuuluttaa johdonmukaisempaa, koordinoidumpaa ja strategisempaa lähestymistapaa työhön. Otan itse tehtäväkseni oppia niin paljon kuin mahdollista ja kysyn kaikki “tyhmimmätkin” kysymykset.

Kokouksen viimeisenä päivänä teemme vielä retken kansallispuistossa, jossa pääsemme tutustumaan pelikaaneihin ja kiipeämme ylös valtavaan lintutorniin. Albania on luontokohteena monipuolinen ja kaunis maa, johon kannattaa tutustua ajan kanssa. Jos matkustaisin sinne uudelleen yrittäisin päästä mahdollisimman pitkälle junalla ja välttäisin pitkät bussimatkat. Suosittelen kaikille matkaan lähtemistä maata pitkin, se ei todellakaan ole tylsää!

 

Gweal Monykuany

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu eduskuntaa myöten luonnon ennallistamisesta. Ennallistamisella tarkoitetaan luonnon palauttamista takaisin luonnontilaan tai sen lähelle. Euroopan Unioni pyrkii laajentamaan ennallistettavia alueita myös Suomessa.

Suomessa ennallistaminen on kohdannut vastustusta. Erityisesti prosessin hintaa teollisuudelle on pidetty liian korkeana. Luonnon hyvinvoinnille ei kuitenkaan pidä asettaa hintaa. Ennallistamisessa on kyse luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen lisäämisestä. Se on tärkeä keino pysyä sovituissa ilmastotavoitteissa, joihin Suomikin on sitoutunut.
YK:n ilmastohuippukokous ja sitä seuraava Kanadan luontokokous, joissa pyritään solmimaan sopimusta monimuotoisuudesta, pyrkivät myös ratkaisemaan ilmastoon ja luontokatoon liittyviä kysymyksiä. Suomenkin tulee olla mukana varmistamassa luonnon säilyminen myös jälkipolville. Ilmasto on jokaisen valtion vastuulla.

Suomen ei tule jarruttaa ennallistamisprosessia taloudellisten näkökantojen takia. Maan ystävät vetoaakin kaikkiin Suomen kansanedustajiin, että he asettaisivat luonnon hädän talouden kasvun yläpuolelle. Aika on loppumassa.

 

– Mielipidekirjoitus syntyi syysväentapaamisen työpajassa ja se on julkaistu Helsingin Sanomissa 15.11.

 

Kuva:  Ajattokoj Ahyaj – Own work, CC BY-SA 3.0

Maan ystävät ry

Pandemian alettua siirryimme hallituksessa etäkokouksiin. Pois jäivät kahvit ja pullat sekä viipaloidut porkkanat, ellei niitä sitten ollut kokoustajilla kotona. Etäkokoustaminen on poistanut tarpeen matkustamiseen, joten kokouksiin menee vähemmän aikaa.

Olemme käyttäneet Jitsi -etäkokousohjelmaa, joka on toiminut ihan hyvin. Nettiyhteys saattaa joskus harvoin mennä poikki, mutta onneksi useimmiten on päässyt nopeasti takaisin kokoukseen. Jitsiä voi käyttää myös älypuhelimilla, joten joskus käytämme ohjelmaa puhelimella, esimerkiksi kotimatkalla tai ollessamme matkoilla, kesäisin jopa luontokohteista.

Toisia hallituslaisia on kiva nähdä myös läsnä. Toistaiseksi olemme tavanneet väentapaamisissa, aktiivitapaamisissa, hallituksen metapäivässä ja joissakin muissa tapahtumissa. Esimerkiksi minä olen tavannut viime aikoina myös muita hallituslaisia Helsingin Maan ystävien sieniretkellä ja mielenosoituksissa sekä joitakin arkisia hallitusasioita hoitaessa.

Sähköpostipäätösten sekä puheenjohtajiston päätösten ansioista kokouksemme sujuvat joutuisasti ja olleet lyhyimmillään noin kahden tunnin mittaisia. Pidän siitä, että varsinkin koronapandemiarajoitusten aikana sain yleensäkin tavata ihmisiä vaikkapa hallituksen kokouksissa, kun matkustaminen oli hyvin rajoittunutta. Hain sosiaalista elämää korona-ankeuden keskellä järjestötoiminnasta. Nytkin tapaan toisia samoista aiheista ja arvoista kiinnostuneita mielelläni kokouksissa. Kaikkiaan yhteistyömme on ollut miellyttävää.

Hallituksen kokouksissa kierrätämme tehtäviä niin, että jokainen saa halutessaan vuoden aikana olla esimerkiksi kokouksen puheenjohtaja, muistuttamassa kokouksen aikataulussa pysymisestä tai kokouksen sihteeri. Tehtävien kierrättäminen hallituksen kokouksissa ja kokousten välillä on muutoinkin toiminut oikein kivasti. Jos joku esimerkiksi sairastuu tai tulee muu yllättävä este, niin toiset hallituksen jäsenet ovat olleet valmiina auttamaan. Tässä tapauksessa on toki tärkeää muistaa ilmoittaa toisille, ettei pysty tekemään jotain sovittua tehtävää.

Viime aikoina Maan ystävissä on ollut pulaa hallitustyöhön hakevista toimijoista. Meneillään olevan Maan ystävien kehittämistyön ansiosta niin kokouskäytäntöjä kuin koko hallitustyötä saadaan kehitettyä entistä jouhevammaksi ja mutkattomammaksi. Joulukuussa pidettävässä ylimääräisessä vuosikokouksessa saamme todennäköisesti järjestömme sääntöjen mukaisen minimikokoisen hallituksen (7 henkilöä) kasaan. Jos haluamme kehittää Maan ystävien toimintaa, tarvitsemme uusia innokkaita sekä vanhoja kokeneita ihmisiä hallitukseen. Toivon, että hallituslaisia löytyisi mukaan enemmänkin, sillä silloin meillä olisi paremmat mahdollisuudet kehittää Maan ystävien toimintaa muun hallitustyön ohessa. Siksi hallitusrekrytointi onkin tärkeää. Kaikki Maan ystävien kehittämisestä kiinnostuneet järjestömme jäsenet ovat hyvin tervetulleita kertomaan ystävilleen hallitustyön mahdollisuuksista ja rohkaisemaan heitä hakemaan hallitukseen, jos heitä kiinnostaa hallitustyö ja sen kautta vaikuttaminen.

 

Maria Alexandra Kohtala

Maan ystävien hallituksen jäsen vuosina 2021 ja 2022

 

Hallituskausi kestää Maan ystävissä vuoden. Maan ystävät pitää tänä vuonna ylimääräisen vuosikokouksen vuoden 2023 hallituksen valintaa varten maanantaina 12.12.2022 klo 18 – 20 Pasilassa Rauhanasemalla, Veturitori 3, 00520 Helsinki. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja hallitukseen hakemisesta löytyy tästä aiemmin julkaistusta ilmoituksesta otsikolla Hae Maan ystävien hallitukseen.

Maria Alexandra Kohtala

Hiilivapaa Suomi -kampanjan kommentti liittyen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen Saksan valtion toimesta.

Syyskuussa (21.9.2022) Fortum ilmoitti myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Näin päättyy Fortumin nelivuotinen harharetki Keski-Euroopan kivihiili- ja kaasumarkkinoille. Fortumin kokonaistappiot Uniper-saagasta ovat 5,6 miljardia euroa.

Fortumin oman kertomuksen mukaan investoinnit fossiiliseen kaasuun ovat olleet järkeviä aina tämän vuoden kevääseen saakka, jolloin Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. Ympäristöjärjestöt ja suursijoittajat ovat kuitenkin varoitelleet fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä riskeistä jo pitkään. Näihin riskeihin lukeutuvat muun muassa fyysiseen tuotantoon liittyvät riskit sään ääri-ilmiöiden yleistyessä, energiasiirtymään liittyvät nk. “stranded asset” -riskit sekä oikeudelliset riskit, jossa valtiot tai yritykset haastetaan oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Elinkelpoisen planeetan tuhoaminen ei ole hyvää bisnestä pitkällä tähtäimellä.

Vaikka Fortumin realisoitunut riski johtuukin riippuvuuden kasvattamisesta autoritääriseen ja ihmisoikeuksia rikkovaan Venäjään, on tässäkin kyseessä fossiilisille polttoaineille ominaisesta riskistä. Ilmastokriisin kiihtyessä fossiiliset polttoaineet ovat aina riskisijoitus.

Uniperin siirtyminen saksalaiseen omistukseen tulee vähentämään huomattavasti Fortumin laskennallisia päästöjä. Olemme pettyneitä, että Fortumin omistuksessa Uniperin fossiilista energiantuotantoa ei ajettu alas tarpeeksi nopeassa tahdissa vaan yhtiön tavoitteena oli jopa kiihdyttää investointeja fossiiliseen kaasuun. Kauniista puheista huolimatta Fortum ei käyttänyt tilaisuuttaan hyväksi nopeuttaakseen energiasiirtymää Euroopassa. Vaikka päästöt nyt poistuvat Fortumin hiilitaseesta, todellisia päästövähennyksiä ei synny.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo korosti puheessaan, että “Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun rooli Euroopassa on muuttunut peruuttamattomasti ja sen mukana myös voimakkaasti kaasuun nojaavan liiketoimintamallin tulevaisuuden näkymät.” Vihdoin siis myös Fortumin johto myöntää fossiilisen kaasun olevan historiaa. Valitettavaa on, että siihen vaadittiin sota Euroopassa.

Tiedotteessaan Fortum viesti, että se vetäytyy Venäjältä vuoden loppuun mennessä. Vetäytymistä on odotettu keväästä asti. Niin kauan kuin Fortum jatkaa toimintaansa Venäjällä, se tukee sotaa Ukrainassa.

Sen jälkeen, kun Fortum on luopunut Uniperista ja vetäytyy Venäjältä, sillä on todellinen mahdollisuus panostaa uusiutuvaan energiaan Pohjoismaissa. Kampanjamme jääkin valvomaan, että Fortum kirii muita eurooppalaisia energiayhtiöitä ilmastotavoitteissaan. Tulevaisuus on vihreässä siirtymässä, ei fossiilisissa polttoaineissa.

Hiilivapaa Suomi-kampanja

(Alkuperäinen kannanotto on julkaistu 21.9.2022)