Hiilivapaa Helsinki -kampanja saavutti viime viikolla merkittävän voiton, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuosien kampanjoinnin jälkeen Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Voimala menee kiinni viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.
Päätös avaa tien hiilivapaaseen Helsinkiin. Suuren voimalaratkaisun ohella valtuusto teki useita hyviä pienempiä päätöksiä, joilla valmistaudutaan tulevaisuuden energialinjauksiin. Kaupunki alkaa mm. valmistella uusia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja energiansäästön edistämiseksi.
Kiitos päätöksistä kuuluu paitsi ne tehneelle valtuutetuille, myös ja ennen kaikkea heidät vakuuttaneille kuntalaisille.
Kun Hiilivapaa Helsinki -kampanja muutama vuosi sitten alkoi, näköpiirissä oli hyvin erinäköisiä ehdotuksia. Pitkään pöydällä oli ainoastaan sellaisia vaihtoehtoja, joihin sisältyi kivihiilen polttamista vielä vuosikymmeniä eteenpäin, esimerkiksi vanhoja hiilivoimaloita remontoimalla. Sanottiin jopa, että tehokkaiden laitosten takia viimeisenkin kivihiilenpalan pitäisi palaa juuri Helsingissä.
Tällainen tulevaisuudenkuva ei käynyt helsinkiläisille. Greenpeacen teettämän mielipidekyselyn mukaan 77% helsinkiläisistä toivoo, että tulevaisuudessa pääkaupunki toimii 100% uusiutuvalla energialla.
Suuri joukko kuntalaisia halusi tehdä jotain ja vakuuttaa päättäjät siitä, että Helsingin hiilenpoltosta on päästävä eroon. Hiilivapaa Helsinki -kampanjan toimintaan osallistui vuosien mittaan noin sata vapaaehtoista, jotka osallistuivat ja olivat vastuussa suurimmasta osasta kaikesta kampanjan toiminnasta. He tapasivat päätöksentekijöitä ja valmistelijoita, järjestivät lukuisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja tempauksia, kirjoittivat mielipidekirjoituksia, pyörittivät kampanjan sosiaalisen median kanavia ja huolehtivat siitä, että kuntalaiset tiesivät lähestyvästä päätöksestä. He tekivät mahtavan kampanjavideon. He keräsivät yli 14 000:n ihmisen nimet kampanjan vetoomuksen hiilivoimaloiden sulkemiseksi.
Yksi keskeinen avain kampanjan onnistumiselle oli ihmisten erilaisten vahvuuksien organisoiminen toisiaan tukemaan. Siinä missä yhdet kulkivat kaupungintalolla tapaamassa päättäjiä, toiset puhuivat kuntalaisten kanssa kadulla, kolmannet digitoivat kerätyt vetoomukset, neljännet miettivät tapahtumia ja median tavoittamista, ja niin edelleen. Kaikki saivat tehdä sitä, mikä itselle tuntui luontaisimmalta, ja niiden asioiden yhteistuloksena syntyi mahtava kampanja, jonka myötä toinen Helsingin hiilivoimaloista sulkeutuu.
Kampanjan alkuvaiheessa sanottiin, että se sen vaatimat asiat eivät olleet mahdollista, mutta sinnikäs vaikuttaminen tuotti tulosta. Moni valtuutettu totesikin kampanjan vetoomuksen luovutustilaisuudessa ja itse valtuuston ratkaisevassa kokouksessa, että ilman kansalaisten aktiivisuutta päätös olisi todennäköisesti ollut varsin toisenlainen.
Vaikka energiatrendit Suomessa ja maailmalla ovat kääntymässä etenkin hiiltä vastaan, itsestään fossiilivoimalat eivät mihinkään katoa, varsinkaan niin nopeasti kuin ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi tarve. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiilivoimaloita pitäisikin sulkea kolme kertaa nykyistä nopeammin, jos ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa.
Vaikuttaminen ei pääty Hanasaareen eikä Helsinkiin. Suomessa on vielä monen monta hiili- ja muuta fossiilivoimalaa, jotka täytyy lähivuosina ja vuosikymmeninä korvata uusiutuvilla ja energiansäästöllä, jos ja kun ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan tosissaan. Helsingin päätös osoittaa, että määrätietoisella kansalaisvaikuttamisella fossiilivoimaloiden sulkemista todella voidaan vauhdittaa.
Hanna Hakko
