Tekijä: admin (a)

  • Ilmastolaki, Fennovoima ja 2015 muutenkin

    Vuoden viimeinen hallituksen kokous, nk. hallituksenvaihtokokous, pidettiin Helsingissä tuossa pari viikkoa sitten. Loppuvuosi on yleensäkin pääasiassa asioiden viimeistelyä, loppuunsaattamista ja perehdyttämisen suunnittelua, joten mitään kovin dramaattisia päätöksiä ei tällä kertaa tehty. Ensi vuodelle tuntuu sen sijaan olevan tavallistakin enemmän valmisteltavaa: nyt perustettavat jaostot aloittavat toimintansa, globaalikasvatustoiminnalle haetaan keväällä jatkohanketta, paikallis- ja toimintaryhmien rahoitusmalli muuttuu ja Maan ystävät vieläpä juhlii 20-vuotista taivaltaan! (On sitä kaikenlaista muutakin luvassa, mutta tämän kirjoituksen ei varsinaisesti pitänyt käsitellä sitä.)

    Tämä hallituksen kokous oli samalla puheenjohtajakauteni 23. ja viimeinen. Voisin kirjoittaa tähän kaikenlaisia (sinänsä ihan paikkansapitäviä) latteuksia, kuten ”tämä on ollut opettavainen seikkailu” tai ”kaksi vuotta meni tosi äkkiä” tai ”enpä kyllä osannut aavistaa silloin, mihin olin ryhtymässä” tai ”onpa tosiaan kertakaikkisen hieno porukka”. Tämä ei kuitenkaan ole mikään jäähyväiskirjoitus, johon sellaiset paremmin sopivat – jatkanhan ensi vuonna mm. hallituksen jäsenenä. Ehkä voin kuitenkin todeta, että olen monilta osin ihan tyytyväinen siihen, miten olen puheenjohtajan hatussa omalta osaltani pystynyt pitämään huolta tästä järjestöstä. Se on kuitenkin se ensisijainen homma, johon puheenjohtaja nähdäkseni pestataan, olkoonkin, että sitä tekevät niin monet muutkin. Suurin osa siitä työstä on varsin näkymätöntä, eikä lainkaan kiinnostavaa kuin hyvin pienelle joukolle ihmisiä, joten en mene yksityiskohtiin. Sen jäähyväishenkisen kliseen voin tähän kuitenkin lisätä, että olen valtavan kiitollinen kaikille niille loistotyypeille, joiden kanssa olen tätä tointa saanut hoitaa, minkä toivon tulleen heille selväksi muutenkin kuin tästä kirjoituksesta.

    Tiedän, että joidenkin voi olla vaikea uskoa sitä, mutta minulle järjestön hallinto ja kehittäminen eivät ole itsessään mitenkään äärettömän palkitsevia puuhia, eivätkä varsinkaan se syy, miksi tähän taloon aikoinani hakeuduin. Ei minulla toki mitään erityistä niiden tekemistä vastaankaan ole, ja joskus pidän niistä suorastaan paljonkin, mutta silti on tärkeää ja ennen kaikkea motivoivaa huomata järjestön ponnistelujen tuottavan joskus sellaista tulosta, jonka näkee joku muukin. Uudet, hienot nettisivut ovat ehdottomasti sellainen juttu, mutta ennen kaikkea puhun tietenkin MY:n ilmastokampanjan (ja sen lukuisten yhteistyökumppaneiden) kahdesta suuresta saavutuksesta tänä vuonna: ilmastolaista ja Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätöksestä. Oriveden kultakaivoksen ympäristöluvan hylkääminen tuli viime viikolla vielä kirsikaksi kakun päälle. Nämä ovat jo paljon lähempänä niitä juttuja, joiden takia tämäkin järjestö on olemassa, ja niille toivon runsaasti jatkoa tulevinakin vuosina.

    Toki tähän vuoteen on mahtunut MY:n toiminnan kannalta isoja takaiskujakin, kuten kehitysyhteistyöhön ja ympäristönsuojeluun (sekä moneen muuhunkin tärkeään asiaan) kohdistetut leikkaukset, Talvivaaran pelastusoperaatio ja Fennovoima-farssin lukuisat surulliset käänteet. Kun ottaa huomioon näiden mainittujen tapausten taustalla vaikuttavat voimat, pitänee harmi kyllä varautua jatko-osiin myös niiden osalta. Eipä silti, ei meiltä uhkaa muutenkaan loppua tässä maassa ja maailmassa tekeminen kesken. Yhtä kaikki näiden monin tavoin synkkien aikojen keskellä jotkut hyvätkin asiat menevät välillä eteenpäin, ja tänä vuonna sen on huomannut erityisen hyvin, että Maan ystävillä on siinä oma, tärkeä roolinsa. Siitä sopii väistyvän puheenjohtajankin olla iloinen.

    P.S. Maan ystävät oli mukana allekirjoittamassa Intian alkuperäiskansoja ja niiden perinteisiä elinkeinoja puolustavaa vetoomusta, joka osoitettiin paitsi Intian vallanpitäjille, myös YK:lle. Lue vetoomus täältä!

    Angi Mauranen

  • Globaalikasvatustoiminnan suunnittelutapaaminen

    Globaalikasvatustoiminnan suunnittelutapaaminen

    Tekeekö Maan ystävät globaalikasvatustyötä vuonna 2017? Minkälaista? Mikä on toiminnan teema? Näitä kysymyksiä mietitään tapaamisessa 22.12. Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36B.

    Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet kokemuksen määrästä ja laadusta riippumatta. Ja skypelläkin voi osallistua!

    Lisätietoja voi kysyä osoitteesta anni.kiviranta(at)maanystavat.fi

  • Kohti hiilivapaata Suomea – kampanjapäivä

    Kohti hiilivapaata Suomea – kampanjapäivä

    Ilmasto lämpenee vauhdilla. Silti Suomi käyttää yhä fossiilisia polttoaineita energian tuottamiseksi. Pariisin tuore ilmastosopimus antaa toivoa ongelman ratkaisemiseksi – mutta todellinen työ tavoitteiden saavuttamiseksi alkaa nyt.

    Me voimme vapauttaa Suomen fossiileista yhdessä. Tule mukaan:

    Hiilivapaa Suomi -kampanjan ensimmäiseen kampanjapäivään
    lauantaina 23.1. klo 10-17:30 Helsingissä

    Hiilivapaa Suomi on pian käynnistyvä kampanja, jonka tavoitteena on saada kansalaisvaikuttamisen keinoin kaupungit korvaamaan fossiiliset energialaitoksensa uusiutuvilla ja energiansäästöllä. Kampanja tulee toimimaan kaikkialla siellä, missä energiainvestoinnit ovat ajankohtaisia.

    Haluatko hillitä ilmastonmuutosta? Haluatko oppia lisää energiantuotannon nykytilasta ja ratkaisuista? Haluatko, että oma kotikuntasi lopettaa fossiilisten energialähteiden polttamisen? Jos haluat, niin tämä kampanjapäivä on sinulle. Et tarvitse mitään ennakkotietoja tai taitoja osallistuakseni – riittää, että tahdot toimia tehdäksesi maailmasta paremman paikan.

    Päivän ohjelma:

    10:00-10:30 Aamupala
    10:30:11:00 Tervetuloa
    11:00-12:30 Energiantuotanto Suomessa ja maailmalla, nyt ja tulevaisuudessa
    12:30-13:15 Lounas
    13:15-14:45 Miten kansalaisvaikuttamisella suljetaan fossiilivoimaloita?
    14:45-15:15 Tauko
    15:15-16:45 Mitä haluamme tehdä – paikkakuntien toiminnan suunnittelua
    16:45-17:00 Tauko
    17:00-17:30 Johtopäätökset, jatkotoimet
    17:30 Lopetus

    Tapahtuma tarjoiluineen on ilmainen kaikille osallistujille. Tapahtuma Facebookissa.

    Ilmoittaudu etukäteen tarjoiluiden mitoittamiseksi 17.1. mennessä: ansku.holstila@helsinki.fi

    Tapahtuman järjestävät Hiilivapaa Suomi -aktiivit yhdessä Maan ystävien kanssa.

    http://www.maanystavat.fi/ryhmat/hiilivapaa-suomi

    Hiilivapaa Suomi kampanjan edelläkävijänä toimi Hiilivapaa Helsinki -kampanja, joka onnistui kääntämään pääkaupungin suuren energiainvestoinnin kivihiilestä uusiutuviin. Kampanjan tuloksena kaupunginvaltuusto päätti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Lue lisää kampanjasta: www.hiilivapaahelsinki.fi

  • Kierrätystä ja tiedostamista: Miten voit vähentää elektroniikan haittoja kuluttajana

    Kierrätystä ja tiedostamista: Miten voit vähentää elektroniikan haittoja kuluttajana

    Elektoroniikkalaitteissa käytetyt metallit aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja ympäristöongelmia ympäri maailmaa. Ongelmia syntyy, kun kaivoksilla louhitaan malmia ja malmista erotellaan metalleja vaikkapa kännyköitä varten. Toisaalta ongelmia syntyy myös metallien elinkaaren loppupuolella, kun elektroniikkalaitteita hävitetään.

    Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, joten ne vähenevät ja tulevat ennen pitkään loppumaan, jos kulutus jatkuu nykyisenlaisena. Jo nyt monien metallien helposti louhittavissa olevat esiintymät on käytetty loppuun ja metalleja joudutaan kaivamaan yhä syvemmältä entistä haastavammissa olosuhteissa. Elektoroniikkateollisuuden näkökulmasta ongelmaksi voi muodostua se, että tällä hetkellä Kiina louhii yli 90% elektroniikkalaitteissa käytettävistä harvinaisista maametalleista (REE). Koska Kiinan talous kasvaa koko ajan, ei ole varmaa, miten pitkään muu maailma saa näitä harvinaisia metalleja Kiinasta käyttöönsä (1).

    Samaan aikaan elektroniikkalaitteita jää jatkuvasti pois käytöstä rikkouduttuaan tai uuden mallin saapuessa markkinoille. Vuonna 2013 on arvioitu, että Suomessa syntyy noin 100 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Virallisen kierrätyksen piiriin päätyy vain noin puolet syntyvästä jätteestä. Loput romusta jää ihmisten pöytälaatikoihin, ne heitetään sekajätteeseen tai ne päätyvät laittomasti ulkomaalaisille kaatopaikoille (2).

    Kännykät jäävät ihmisten pöytälaatikoihin, jos tietoa kierrättämisestä ei ole. Kuva: jfingas, CC

    Usein rikkinäiset ja käytöstä poistetut laitteet jäävät kierrättämättä, koska ihmiset eivät tiedä, mitä laitteille tulisi tehdä. Eräässä kyselytutkimuksessa ihmiset kertoivat säilyttävänsä mobiililaitteita varapuhelimina tai koska laitteeseen on vahva tunneside (3). Olisi kuitenkin hyödyllisempää palauttaa rikkinäiset ja käytöstä poistetut elektroniikkalaitteet kierrätykseen, myydä ne tai antaa laite vaihdossa eteenpäin.

    Kun luonnonvarojen hupenemiseen on herätty, metallien kierrätykseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Urban Mining eli kaupunkikaivos tarkoittaa elektroniikkaromun kierrätystä ja hyödyllisten materiaalien kuten akkujen, komponenttien ja metalliyhdisteiden talteen ottamista käytöstä poistetuista laitteista. Luonnonvarateollisuuden uutena trendinä pidetyssä Urban Miningissa ei siis louhita maaperää, vaan metallit otetaan uusiokäyttöön elektroniikka- ja sähkölaitteista. Urban Mining -sivusto itse määrittelee kaupunkikaivokset prosessina, jossa yhdisteet ja alkuaineet otetaan talteen tuotteista, rakennuksista ja jätteestä (4). Kaupunkikaivokset vähentävät ympäristövaikutuksia ja kaatopaikkajätettä, laskevat energiankulutusta ja säästävät luonnonvaroja (5).

    Vuonna 2005 Suomessa alkoi maksuton sähkö- ja elektroniikkaromun keräys (SER). Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, keräyspisteitä on hieman yli 450. Lisäksi lähes 2000 myymälää ympäri Suomen ottaa vastaan laiteromua. Valtakunnallisesta palvelusta http://www.kierratys.info/ voi etsiä lähimmän kierrätyspisteensä (6).

    Samana vuonna 2005 Suomessa astui voimaan tuottajavastuu. Tuottajavastuulla tarkoitetaan muun muassa sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta elektroniikkaromun kierrätyksen järjestämisestä omalla kustannuksellaan. Tuottaja voi liittyä yhteen Suomessa toimivasta tuottajayhteisöstä, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa muun muassa kierrätykseen liittyvät velvollisuudet (7).

    Esimerkiksi, jos puhelimen vie kierrätykseen Helsingissä, se kuljetetaan yhteen Helsingin kierrätyskeskuksista. Tällainen on esimerkiksi Kuusakoski Recycling. Kuusakosken kierrätyskeskuksessa puhelimista irrotetaan akut, ne murskataan ja murska toimitetaan akkujenvalmistajille uudelleen käytettäväksi. Puhelimista erotellaan myös muovi ja lasi. Jäljelle jäänyt osa puhelimesta lähetetään Ruotsiin, Bolidenin sulattamoon, jossa otetaan talteen kuutta arvokasta puhelimessa olevaa metallia. Metallien talteenoton jälkeen loppuosa jätteestä menee autoteiden raaka-aineeksi (8). Helsinkiläispuhelimien kierrättämisessä on vielä kehitettävää: Puhelimissa on kaikkiaan yli 30 arvokasta metallia, joista osa on peräisin konfliktialueiden kaivoksilta. Jos helsinkiläispuhelimen metallit otettaisiin tarkemmin talteen, konfliktialueiden metalleille olisi vähemmän kysyntää. Teknisesti metallien paremmalle kierrätykselle ei ole esteitä, sillä esimerkiksi Belgiassa Umicornin sulattamossa saadaan talteen kaikkiaan 17 eri metallia (9).

    Elektroniikan korjausta Monroviassa Liberiassa. Kuva: Themepap, CC

    Miten sitten estää elektroniikkajätettä syntymästä? Eräät elektroniikka-alan yritykset yrittävät kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi. Yksi esimerkki tästä on pieni hollantilainen älypuhelimia valmistava yritys Fairphone. Fairphone on ensimmäinen moduuleista koottu älypuhelin, joka on suunniteltu niin, että komponentit on helppo vaihtaa. Esimerkiksi näytön rikkouduttua ei tarvitse ostaa kokonaan uutta puhelinta, vaan voi tilata uuden näytön, jonka voi vaihtaa itse kotona. Raaka-aineita puhelimiinsa Fairphone hankkii ottamalla vastaan vanhoja puhelimia ja ostamalla valvotuilta kaivoksilta. Yritys pyrkii varmistamaan, että metalleja tulee ainoastaan kaivoksilta, joilla noudatetaan ihmisoikeuksia tai joilla ei esimerkiksi rahoiteta Kongon sisällissotaa (10).

    Täydellinen ei toki Fairphonekaan ole, mutta se on askel vastuullisemman elektroniikan suuntaan.

     

    Lähteet:

    1. Evans-Pritchard, Ambrose. ”World faces hi-tech crunch as China eyes ban on rare metal exports.” The Telegraph 2010.

    2. Valkeeniemi, Hannele. ”Kymmeniä tuhansia tonneja tietokoneromua katoaa.” Yle uutiset 2013. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kymmenia_tuhansia_tonneja_tietokoneromua_katoaa/6465366

    3. Hartio, Ilkka. ”Jemmaatko vanhoja puhelimia komeroosi? Tuhlaat samalla luonnonvaroja.” Keskisuomalinen 2015. Saatavilla: http://www.ksml.fi/uutiset/talous/ani-harva-kierrattaa-vanhan-kannykan/2175177

    4. http://urbanmining.org/

    5. Loewengart, Victoria. ”Urban Mining of Rare Earth Elements in the United States: A Win-Win Proposition” American Military University 2011

    6. Kierrätyskeskus kotisivut: http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille

    7. Ympäristö.fi kotisivut: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatehuollon_vastuut_ja_jarjestaminen/Tuottajavastuujatteet

    8. Boliden haastattelu: Mr. Olov Boman, Manager SRM

    9. Umicore kotisivut: http://www.umicore.com/en/industries/recycling/precious- metals-refining/

    10. Fairphone kotisivut: https://www.fairphone.com/about/

    Sini Ilmonen

  • Kuvakooste Pariisista

    Kuvat: Leena Kontinen, Ilmastokampanjavastaava

     

  • Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia

    Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia

    Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta nopeampia päästövähennyksiä sekä energiamurroksen vauhdittamista, jotta tavoitteeseen on mahdollista yltää.

    YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen ”selvästi alle” kahden asteen ja pyrkimään kohti ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ehdottamaa puolentoista asteen tavoitetta.

    Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

    ”Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

    Päästövähennyksiä arvioidaan vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

    Tiukemman lämpötilarajan myötä EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet, ja niitä on kiristettävä Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
                       
    ”Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. Nyt on hoidettava kotiläksyt kuntoon ja lähdettävä rohkeasti toteuttamaan sopimusta. Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

    Ilmastotoimiin tarvitaan aitoa apua

    Pariisissa rikkaat maat sitoutuivat jatkamaan ilmastorahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimiin 100 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2025 asti, johon mennessä sovitaan uudesta rahoitustavoitteesta. Summaa on tarkoitus tarkistaa ylöspäin, sillä päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kulkevat käsi kädessä: mitä hitaammin päästöt vähenevät, sitä kalliimmaksi ilmastolasku käy.

    ”Sopimus on suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea voidaan laskea ilmastorahoitukseksi. Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

    Sopimuksen mukaan ”merkittävä osa” ilmastorahoituksesta on oltava julkista rahoitusta, ja kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen menevien varojen välillä on oltava ”tasapaino”. OECD:n mukaan tähän mennessä vain 16 prosenttia ilmastorahoituksesta on mennyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten kuivuuteen, tulviin ja muihin äärimmäisiin sääoloihin sopeutumiseen.

    ”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä, mutta harvoin tuottoisaa bisnestä. Siksi ilmastorahoitukseen tarvitaan myös aitoa julkisista varoista tulevaa tukea. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhien maiden ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville kyse on elämästä ja kuolemasta”, Biström jatkaa.

    Ilmastonmuutoksen aiheuttamat peruuttamattomat vahingot ja menetykset tunnustettiin osaksi uutta ilmastosopimusta. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville ryhmille. Sopimus ei kuitenkaan tarjoa vahvoja takuita tuesta elinehtonsa menettäville ihmisille.

    Ihmiset todellinen muutosvoima 
                   
    Pariisin ilmastosopimus näyttää suuntaa kohti hiilivapaata tulevaisuutta. Tämän lisäksi ihmiset kaikkialla maailmassa vastaavat jo ilmastonmuutoksen haasteeseen edistämällä energiamurrosta kohti hajautettua uusiutuvaa energiaa ja yrittämällä sopeutua äärimmäisiin sääoloihin.

    Pariisin ilmastokokouksen alkaessa yli puoli miljoonaa ihmistä marssi maailman kaduilla vaatien parempaa ilmastopolitiikkaa ja vahvempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

    ”Suomen ilmastolaki on hyvä osoitus siitä, mitä aktiivisella kansalaisvaikuttamisella voidaan saada aikaan. Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän jokaisen etu”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

    ”Suomen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti kohti kestävää uusiutuvan energian yhteiskuntaa. Hiili- ja turvevoima sekä fossiilisille polttoaineille myönnetyt haitalliset tuet tulee ajaa alas, ja hallituksen on otettava suunta kohti täysin uusiutuviin pohjautuvaa energiajärjestelmää”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

    Toimituksille tiedoksi

    – Ranskan pääkaupungissa Pariisissa 30.11.-12.12.2015 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto ja WWF Suomi.

    – Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet Pariisin kokoukselle: www.kepa.fi/tiedostot/ymparisto-ja-kehitysjarjestojen-paatavoitteet-pariisin-ilmastokokoukselle.pdf

    – Järjestöjen yhteinen ilmastokokousta seuraava blogi: ilmasto.org/pariisi

    Lisätietoja Pariisissa

    – Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Pariisissa 4.-13.12., vastuualue: vahingot ja menetykset, maankäyttö ja metsät)
    – Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
    – Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: ilmastorahoitus)
    – Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: toimet ennen vuotta 2020 / Workstream 2)
    – Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Pariisissa 30.11.–13.12.)
    – Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
    – Kaisa Ryynänen, tiedottaja, WWF Suomi, puh. 050 345 5307 (Pariisissa 5.–13.12.)

    Lisätietoja Suomessa

    – Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
    – Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
    – Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto, puh. 044 781 0302
    – Bernt Nordman,toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
    – Tapio Pesola, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693 (Pariisissa 28.-30.11.)

  • Kriittinen pyöräretki

    Kokoontuminen Lasipalatsin aukiolla tiistaina kello 17:30. Lähtö 18:00

    Pyöräilemme niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat. Samalla näytämme, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Ei käy laatuun, että vuodesta toiseen tuetaan eri tavoin yksityisautoilua, joka saastuttaa ilman ja tekee muiden kaupunkilaisten elämän hankalaksi. Autoistaminen uhkaa siirtää elämän kaupungista kehäteiden varsille ostoskeskuksiin.

    Autoille varattua tilaa tulee saada pyörien käyttöön. Huonosti suunnitellut pyöräreitit, huonokuntoiset pyörätiet ja lähes täydellinen pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyörä nähdään lähinnä urheilu- eikä liikennemuotona, vaikka samalla puhutaan pyöräilymäärien kaksinkertaistamisesta.

    Kriittisen pyöräretken reitti on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä ja saattaa kiertää esimerkiksi Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan kautta.

    Tervetuloa! Voit ottaa mukaan esimerkiksi tavaratelineelle kiinnitettävän, omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin.

    Tapahtuma on tunnettu myös Critical Massina, mutta erotuksena Helsingin ydinkeskustaa kiertäviin Critical Masseihin tällä Kriittisellä pyöräretkellä liikutaan pelkästään polkupyörillä ja näin päästään nopeammin ja kauemmas.

    Kriittistä pyöräretkeä järjestävät Helsingin Polkupyöräilijät (HePo) ry ja Helsingin seudun Maan ystävät.

  • Kriittinen pyöräretki 12.4. / Critical Mass 12th April

    (In English see below)

    KOLMIVUOTINEN APRILLIPILA PILAA PYÖRÄILYN PÄÄVÄYLÄN PASILASSA

    Kriittinen pyöräretki suuntaa tässä kuussa Pasilaan, jossa on vuosikymmenen pahin virhe työmaa-aikaisessa pyörätiejärjestelyssä.

    Pasilan aseman työmaa katkaisi Ratapihantiellä Pasilan aseman reunaa kulkevan pyörätien 1.4.2016. Järjestely jatkuu vuoteen 2019 asti. Kyseinen pyörätie on yksi Helsingin pääpyöräreittejä ja se on myös osa tulevaa Baanaverkostoa. Käytännössä suurin osa Pohjois- ja Koillis-Helsingin pyöräliikenteestä keskustaan tulee tätä reittiä.

    YIT ja Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto on siirtänyt rakennustöiden ajaksi kolmeksi vuodeksi pyörätien Ratapihantien itäreunalle Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kulmalta Teollisuuskadulle asti, josta palataan takaisin radan varteen jyrkkää ramppia pitkin. Ratapihantien itäreunalla pyörätie ja jalkakäytävä ovat eroteltu, mutta poiketen käytännössä katsottuna kaikista Suomen pyöräteistä, jalkakäytävä kulkee ajoradan reunassa ja pyörätie rakennusten seinustalla.Tällöin esimerkiksi Opastinsillan ja Lääninhallituksen ovet avautuvat suoraan pyörätielle. Liikennevaloja tälle noin 500 metrin kiertotiematkalle neljät – tai keskikorokkeineen yhdeksät! Odotustilaa pyörille risteyksiin ei ole suunniteltu. 90 asteen käännöksiä reitillä on kuusi, joista useissa näkyvyys risteävään suuntaan on lähes olematon.

    Toimiva vaihtoehto tälle onnettomalle ratkaisulle on olemassa: ajoradalta voitaisiin erottaa kaista pyöräilylle työmaan ajaksi.

    Huhtikuun Kriittisellä pyöräretkellä 12.4. haluamme lähettää vahvan viestin siitä, että pyöräilijöitä ei voi kohdella näin kaupungissa, joka pyrkii profiloitumaan pyöräilyn kehittäjänä.

    Kriittisen pyöräretken järjestävät yhteistyössä Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maan ystävät.

    Lähtöpaikkana Pyöräkeskus Narinkkatorilla. Kokoontuminen alkaa 17:30, liikkeelle lähdetään 18:00.

    Reittikartta

    Kriittinen pyöräretki tekee kolme kierrosta Ratapihantietä Asemapäällikönkadun ja Rautatieläisenkadun välillä.

    https://www.facebook.com/events/1578172259170398/

    * * * * *

    A THREE-YEAR APRIL FOOL’S JOKE SPOILS A MAIN CYCLING ROUTE IN PASILA

    This month’s Critical Mass Helsinki heads to Pasila, where exists the worst mistake of the decade in temporary, construction time cycling route.

    The construction site of Pasila station blocked a permanent bicycle route along the edge of Pasila station in 1st April 2016. The temporary blockade exists until 2019. The bicycle route is one of the main cycling routes in Helsinki and it is also a part of the forthcoming ”Cyclebahn” network. Practically largest amount of cycling traffic from Northern and Northeastern Helsinki to the city centre comes through this route.

    The construction company YIT and Helsinki City Planning Department has moved the cycle path for next three years to the Eastern side of Ratapihantie street, from the corner of Haaga-Helia university of applied sciences to Teollisuuskatu street, where one returns back to the railway side along a steep ramp. At the Eastern side of Ratapihantie the cycle path and sidewalk are separated, but differing from practically all Finnish cycle paths, the sidewalk is next to the roadway and the cycle path close to the buildings. Therefore the doors of Opastinsilta and Pasila Bureau Centre open directly to the cycle path – with very limited visibility. There are four traffic lights for cyclists and pedestrians on this 500 metre route – or even nine, when the mid-road stop places are counted! No waiting space for cycles in the crossings is designed. There are six 90 degree turns, most of which have almost nonexisting visibility to the crossing direction.

    There is a working alternative to this miserable solution: separating a lane for cycling from the roadway during the construction time.

    On the Critical Mass of April we want to send a strong message that cyclist cannot be treated like this in a city who tries to be profilic in improving cycling.

    The Critical Mass is organized by Helsinki Cyclists and Friends of the Earth Helsinki region.

    The beginning of the demonstration is at Bicycle Centre at Narinkkatori square in Kamppi. The assembly begins at 17:30, start at 18:00.

    Route map. We will do three rounds at Ratapihanstreet between Asemapäällikönkatu and Rautatieläisenkatu crossings.

    https://www.facebook.com/events/1578172259170398/

     

  • Kriittinen pyöräretki

    Kriittinen pyöräretki

    Kokoontuminen Lasipalatsin aukiolla tiistaina kello 17:30. Lähtö 18:00

    Pyöräilemme niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat. Samalla näytämme, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Ei käy laatuun, että vuodesta toiseen tuetaan eri tavoin yksityisautoilua, joka saastuttaa ilman ja tekee muiden kaupunkilaisten elämän hankalaksi. Autoistaminen uhkaa siirtää elämän kaupungista kehäteiden varsille ostoskeskuksiin.

    Autoille varattua tilaa tulee saada pyörien käyttöön. Huonosti suunnitellut pyöräreitit, huonokuntoiset pyörätiet ja lähes täydellinen pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyörä nähdään lähinnä urheilu- eikä liikennemuotona, vaikka samalla puhutaan pyöräilymäärien kaksinkertaistamisesta.

    Kriittisen pyöräretken reitti on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä ja saattaa kiertää esimerkiksi Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan kautta.

    Tervetuloa! Voit ottaa mukaan esimerkiksi tavaratelineelle kiinnitettävän, omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin.

    Tapahtuma on tunnettu myös Critical Massina, mutta erotuksena Helsingin ydinkeskustaa kiertäviin Critical Masseihin tällä Kriittisellä pyöräretkellä liikutaan pelkästään polkupyörillä ja näin päästään nopeammin ja kauemmas.

    Kriittistä pyöräretkeä järjestävät Helsingin Polkupyöräilijät (HePo) ry ja Helsingin seudun Maan ystävät.

  • Kriittinen pyöräretki

    Kokoontuminen Lasipalatsin aukiolla tiistaina kello 17:30. Lähtö 18:00

    Pyöräilemme niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat. Samalla näytämme, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Ei käy laatuun, että vuodesta toiseen tuetaan eri tavoin yksityisautoilua, joka saastuttaa ilman ja tekee muiden kaupunkilaisten elämän hankalaksi. Autoistaminen uhkaa siirtää elämän kaupungista kehäteiden varsille ostoskeskuksiin.

    Autoille varattua tilaa tulee saada pyörien käyttöön. Huonosti suunnitellut pyöräreitit, huonokuntoiset pyörätiet ja lähes täydellinen pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyörä nähdään lähinnä urheilu- eikä liikennemuotona, vaikka samalla puhutaan pyöräilymäärien kaksinkertaistamisesta.

    Kriittisen pyöräretken reitti on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä ja saattaa kiertää esimerkiksi Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan kautta.

    Tervetuloa! Voit ottaa mukaan esimerkiksi tavaratelineelle kiinnitettävän, omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin.

    Tapahtuma on tunnettu myös Critical Massina, mutta erotuksena Helsingin ydinkeskustaa kiertäviin Critical Masseihin tällä Kriittisellä pyöräretkellä liikutaan pelkästään polkupyörillä ja näin päästään nopeammin ja kauemmas.

    Kriittistä pyöräretkeä järjestävät Helsingin Polkupyöräilijät (HePo) ry ja Helsingin seudun Maan ystävät.