Tekijä: admin (a)

Kolme energian mustaa joutsenta

”Musta joutsen” on tulevaisuudentutkimuksen käsite, jolla viitataan odottamattomaan tapahtumaan, joka muuttaa toteutuessaan vallitsevan tilanteen täysin. Esimerkiksi aikanaan kukaan ei pitänyt mahdollisena, että Neuvostoliitto voisi noin vain romahtaa. Toteutuessaan se muutti maailman geopolitiikan painopisteen toisaalle ja lakaisi puoluekentän uusiksi. Yhtä vähän osattiin odottaa Eyjafjallajökullin purkausta, joka sulki Euroopan lentokentät. Tässä tekstissä esitellään tarinan avulla kolme energiaan liittyvää mahdollista mustaa joutsenta, jotka muuttaisivat yhteiskunnallisen tilanteen toteutuessaan.

1. musta joutsen: Talouskonflikti Venäjän kanssa

On vuosi 2031. EU:n ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet kriisiksi asti. Talouspakotteiden seurauksena Venäjä lopettaa sähkön myynnin rajojensa ulkopuolelle. Tähän asti Suomi on ostanut halpaa venäläistä ydinenergiaa, mutta uuden tilanteen seurauksena sähkön hinta pomppaa ylös Suomessa. Sähköä tarvitaan enemmän kuin tuotetaan.

Kriisi pahenee Venäjän sijoittaessa joukkojaan Baltian maiden rajalle. EU kieltää maataloustuotteiden viennin. Vastaiskuna Venäjä ajaa alas omistamiaan energiayhtiöitä. Yksi näistä on Pyhäjoella sijaitseva Rosatomin voimala, joka sammutetaan.

Suomalaiset tehtaat joutuvat vähentämään tuotantoaan ja kirjaamaan tappioita. Sähkökatkoksista tulee arkipäiväisiä kodeissa.

2. musta joutsen: Aurinkopaneelit ikkunalaseissa

2010-luvulla kehitetty läpinäkyvä aurinkopaneelina toimiva ikkunanlasi etenee tuotantoon asti vuonna 2023. Sähkölaskujen alentamisen toivossa yhä useampi omakotitalo vaihtaa perinteiset ikkunansa uusiin sähköä tuottaviin laseihin. Aurinkoenergian osuus alkaa nousta nopeasti hyvin suureksi.

Samalla kun yhä suurempi osa taloistaan tuottaa oman energiantarpeensa, on energiavoimalan rakentaminen yhä kannattamattomampaa. Pienten voimaloiden ylläpidosta alkaa tulla enemmän kustannuksia kuin voittoa. Kunnat toisensa jälkeen päättävät olla rakentamatta uutta voimalaitosta käytöstä poistuvien tilalle.

3. musta joutsen: Rahdin hinta räjähtää ylös

Ilmastonmuutoksen seurauksena meriliikenteestä tulee epävarmaa. Sään ääri-ilmiöiden ja uusien voimakkaiden myrskyjen seurauksena yhä useampi laiva uppoaa kesken matkan. Paikatakseen tappioita menetetyistä aluksista ja rahdista logistiikkayhtiöt nostavat taksojaan ylöspäin.

Hiilirahdin kuljettamisesta tulee hinnakasta. Voimakkaan merenkäynnin seurauksena yhä pienempi osuus kivihiilestä selviää perille asti, kun meri vie mukanaan osan lastista laidan yli. Merirahdin epävarmuuden vuoksi kivihiiltä on markkinoilla tarjolla aikaisempaa vähemmän ja niinpä sen hinta kohoaa nopeasti.

Hiilivoimalat eivät enää pysty kilpailemaan markkinoilla raaka-aineiden kalleuden vuoksi. Osa energiayhtiöistä uusii kattilan polttamaan biojätettä. Osa luopuu liiketoiminnasta ja jättää voimalan autioitumaan.

**Miksi sana ”musta joutsen”?**
Käsite tulee latinankielisestä sananlaskusta rara avis in terris nigroque simillima cygno, joka on vapaasti suomennettuna ”yhtä harvinainen lintu kuin musta joutsen”. Sananlaskun keksimisen aikaan mustaa joutsenta pidettiin mahdottomana. Lausetta käytettiin yleisesti varsinkin 1500-luvulla kuvaamaan mahdottomia asioita. Lauseen merkitys muuttui alankomaalaisen Willem de Vlaminghin löydettyä mustia joutsenia Länsi-Australiasta vuonna 1697. Tämän jälkeen sananlasku sai uuden merkityksen: mahdottomaksi luultu asia ei välttämättä ole mahdotonta.

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehdessä 2 (2015).

Jukka Liukkonen

14.2.2016

Myanmarin kaivostoiminta on villin lännen valtapeliä

”Puutarhassamme on puu, mutta emme ole oikeutettuja syömään sen hedelmiä”. Näin eräät Myanmarin pohjoisosassa asuvat kachinit kuvaavat maansa tilannetta. Samoilla sanoilla voitaisiin kuvata myös maan kaivostoiminnan pelisääntöjä.

Myanmarin kaivoksissa kultaakin kalliimpaa on vihreän jadekiven louhinta. Tätä arvomineraalia löytyy erityisesti Pohjois-Myanmarista, Kachinin osavaltiosta, josta suurin osa myös maapallon kallisarvoisesta jadeiitista louhitaan. Jaden kaivuu Myanmarissa on erittäin tuottoisaa, ja arvioiden mukaan kivi on rikastuttanut maata vuoden 2014 aikana noin 31 miljardin dollarin edestä. Summa vastaa noin puolta Myanmarin bruttokansantuotteesta.

Luonnonvarabisnes kukoistaa, mutta monien etniseen vähemmistöön kuuluvien kachininen silmin jadesta saadut tuotot ovat heidän ”puutarhansa saavuttamattomia hedelmiä”. Global Witness- järjestön tuottaman jadetuotatoa käsittelevän tutkimuksen (1) mukaa arvokkaasta kivestä saadut miljardit valuvat sinne missä rahaa jo on ja vallasta pidetään tiukasti kiinni.

VIHREÄN KIVEN METSÄSTÄJÄT

Myanmarissa jaden kaivuuta pyörittävät erinäiset yritykset, joiden takaa löytyy myös muita vaikutusvaltaisia toimijoita, kuten maan kovaotteisen sotilasjuntan jäseniä. Sotilashallinto päättyi Myanmarissa vuonna 2011, minkä jälkeen valtaan nousi juntan kannattama USDP-puolue. Sotilashallinnon loppuminen ei kuitenkaan ajanut kenraaleita kaninkoloihin, vaan useat juntan jäsenet ovat pystyneet säilyttämään korkean asemansa maan politiikassa ja yritystoiminnassa. Kenraalien lisäksi vihreä kivi kiinnostaa niin suurliikemiehiä, huumeparoneja kuin Myanmarin nykyistä armeijaakin. Myanmarin “kulta” näyttääkin rikastuttavan edelleen erityisesti maan pientä eliittiä, mutta jättää maan kansalaiset sivuun kaivosteollisutensa tuotoista (2).

TAPPAVAT KAIVOKSET

Viime kuukausien kaivostapaukset Myanmarista ovat nostaneet maan uutisotsikoihin ja kaivosalan yleiset ongelmat jälleen valokeilaan. Marraskuussa 2015 muun muassa Hpakantissa, Kachinin osavaltiossa, kaivosalueella maanvyörymän seurauksena surmansa sai yli sata ihmistä (3). Joulu- ja tammikuussa maanvyörymä jadekaivoksella surmasi jälleen useita ihmisiä (4 , 5). Kuolleet olivat pääosin kaivostyöläisiä sekä kaivosten jätekasoista jadenmurusia etsiviä ihmisiä.

Myanmarin kaivosonnettomuudet ovat erittäin valitettavia ja raottavat surullisella tavalla maan jadetuotantoon liittyviä räikeitä ongelmia. Onnettomuuksien lisäksi jadella näyttäisi olevan kytköksensä myös Kachinin alueella tapahtuviin aseellisiin yhteenottoihin. Moni alueella asuva uskoo, että kaivostuotoilla rahoitetaan armeijan ja Kachinin alueen itsenäisen armeijan (Kachin Independence Army, KIA) välisiä aseellisia yhteenottoja, jotka puhkesivat vuonna 2011 vuosien tulitauon jälkeen. Konfliktien seurauksena monet Kachinin alueella eläneet ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään Kiinan puolella oleville pakolaisleireille (6).

Myanmarin kaivostoiminnassa epäoikeudenmukaisuudet ja korruptio näyttäisi olevan niin laajaa, että tilanteen tulisikin soittaa hälytyskelloja tahoilla, jotka pyrkivät rakentamaan oikeudenmukaisempaa Myanmaria.

DEMOKRATIALIIKKEEN KEULAHAHMO SUU KYI JA KAIVOSONGELMAT

Vastikään Myanmarin politiikassa käännettiin uusi sivu, kun demokraattinen puolue NLD (National League for Democracy) vei voiton Myanmarin parlamenttivaaleissa (7). Sotilashallinnon aikana yli 15 vuotta kotiarestissa istunut puolueen keulahahmo, Aung San Suu Kyi, on Myanmarin merkittävä ihmisoikeustaistelija, ja hänellä on ollut myös roolinsa maan kaivoskahnausten selvittelyssä.

Suu Kyin nouseminen Myanmarin poliittiselle pelikentälle on herättänyt monissa myanmarilaisissa toiveita maan demokraattisemmasta tulevaisuudesta, mutta samalla moni on myös kyseenalaistanut, kenen etuja Suu Kyi ajaa. Mm. Vuonna 2012 Suu Kyi toimi Letpadaungn kaivoslaajennuksen protesteja tutkivan komission puheenjohtajana. Protesteissa Monywassa asuvat kansalaiset nousivat vastustamaan Letpadaungin kaivoslaajennuksen aiheuttamia asukkaiden pakkosiirtoja (8, 9). Komission loppuraportissa tuettiin kuitenkin kaivoslaajennusten toteutumista (10). Suu Kyin saavuttama poliittinen vaikutusvalta näyttäisikin asettavan hänet myös ristiriitaisiin tilanteisiin, joissa entinen oppositiojohtaja joutuu taiteilemaan kansalaisten ja hallituksen odotusten välimaastossa.

MITEN MYANMARIN KAIVOSTOIMINNASTA SAISI REILUMPAA?

Vaikka Myanmarin kaivostoiminta näyttäytyy melkoisen villinä, on joitakin positiivisia kehityksen merkkejä nähtävissä. Vuonna 2014 Myanmar hyväksyttiin EITI:n (Extractive Industries Transparency Initiative) jäseneksi. EITI:n tarkoitus on valvoa kaivannaisteollisuuden rahavirtoja ja edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. EITI onkin monelle maalle hyvä apuväline kaivostoiminnan kehittämiseksi entistä kestävämpään ja oikeudenmukaisempaa suuntaa, mutta muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän.

Jotta Myanmarin kaivostoiminta olisi reilumpaa, maan olisi kitkettävä korruptiota sekä tarkasteltava tältä osin hallintorakenteitaan uudestaan. Lisäksi Kachinin konfliktin osapuolten välisen sovun edistäminen olisi tärkeää. Rauha Kachinissa voisi myös auttaa valvomaan paremmin jadesta saatavien tulojen liikkumista.

Jotta kachinilaiset saisivat jonakin päivänä syödä puutarhansa hedelmiä, vaatii se Myanmarilta tahtoa muutokseen, mutta myös ulkopuolisten maiden tukea. Toivon mukaan Myanmarin uunituoreiden parlamenttivaalien voittajapuolue saisi aikaan maan kipeästi kaipaamaa muutosta, demokraattisempaa Myanmaria.

Lähteet:

(1.) Global Witness: Jade, Myanmar´s ”Big State Secret”

(2.) Global Witness: Jade, Myanmar´s ”Big State Secret”

(3.) Yle Uutiset: Myanmarissa lähes sata kuoli jadekaivoksen maanvyöryssä 22.11.2015

(4.) Yle Uutiset: Myanmarissa romahti jadekaivos, työläisten määrä tuntematon 8.1.2016

(5.) Yle Uutiset: Maa vyöryi jälleen tappavasti Myanmarin jadekaivoksilla 26.12.2015

(6.) Radio Free Asia: China´s Red Cross Sends First Aid to Kachin Refugees 21.2.2014

(7.) The Guardian: Myanmar election victory. 16.11.2015

(8.) Amnesty International: Myanmar, Open for business? Corporate crime and abuses at Myanmar coper mine

(9.) The Guardian: Burma: riot police move in to break up copper mine protest. 24.11.2014.

(10.) Ulkopolitiikka: Myanmarin nuorallatanssi 2/2013

Minna Kilpinen

11.2.2016
This Changes Everything -elokuvanäytös

(In English see below)

Mitä: This Changes Everything -elokuva
Missä: Dubrovnik Lounge & Lobby, Eerikinkatu 11, Helsinki
(Corona-baarin alakerrassa; http://andorra.fi/fi/dubrovnik/ )
Milloin: Keskiviikko 9.3.2016 kello 17:30. Elokuva alkaa kello 18:00.
Pääsymaksu: 2 euroa (salin ovelta ennen näytöksen alkua)

— Kuvaus —

Entä jos ilmastokriisin kohtaaminen onkin paras mahdollisuus, jonka koskaan saamme rakentaaksemme paremman maailman?

Avi Lewisin ohjaama ja Naomi Kleinin kirjaan ”This Changes Everything” perustuva samanniminen elokuva näyttää seitsemän vahvaa kuvausta yhteisöistä etulinjoissa: Montanan Powder River Basinistä Alberta Tar Sandsiin, Etelä-Intian rannikolta Pekingiin.

Näitä kamppailutarinoita yhdistää toisiinsa Kleinin kerronta, joka kytkee hiilen ilmakehässä siihen talousjärjestelmään, joka syöksi sen sinne. Klein rakentaa elokuvassa kiehtovinta ja puhuttavinta ideaansa: voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen tuoman eksistentiaalisen kriisin, jos muutamme epäonnistuneen talousjärjestelmämme joksikin radikaalisti paremmaksi.

Elokuvaa kuvattiin 211 päivää yhdeksässä maassa viidellä mantereella yli neljän vuoden ajan. This Changes Everything on mittava yritys kuvitella toisin ilmastonmuutoksen suuri haaste.

Tämä ei ole elokuva, jonka tarkoituksena on pelottaa katsojat toimimaan; sen tarkoitus on voimaannuttaa. Haluamme tämän elokuvan olevan työkalu kampanjoille ja yhteisöille koko maailmassa. This Changes Everything kertoo yhdessä toimimisen voimasta, ja tämä viesti on voimakkain, kun ihmiset katsovat sen yhdessä.

This Changes Everything on provokatiivinen, mukaansatempaava ja katsomiskelpoinen jopa ilmastokeskusteluun väsyneille henkilöille. Se virkistää ja inspiroi, näyttää siteemme toisiimme, millaista elämää todella haluamme, ja miksi ilmastokriisi on sen kaiken keskiössä. Muuttaako tämä elokuva kaiken? Varmasti ei – mutta sinä voisit, jos vastaat sen kutsuun toimia.

* * * * *

Elokuva on englanninkielinen ja sen kesto on 89 minuuttia. Näytöksen jälkeen on varattu tunti aikaa keskustelulle.

Järjestäjät: Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät, 350 Suomi, Ilmastovanhemmat, Helsingin yliopiston Attac ja TTIP-verkosto.

Facebook-tapahtuma

* * * * *

(English)

What if confronting the climate crisis is the best chance we’ll ever get to build a better world?

Directed by Avi Lewis, and inspired by Naomi Klein’s international non-fiction bestseller This Changes Everything presents seven powerful portraits of communities on the front lines, from Montana’s Powder River Basin to the Alberta Tar Sands, from the coast of South India to Beijing and beyond.

Interwoven with these stories of struggle is Klein’s narration, connecting the carbon in the air with the economic system that put it there. Throughout the film, Klein builds to her most controversial and exciting idea: that we can seize the existential crisis of climate change to transform our failed economic system into something radically better.

Filmed over 211 shoot days in nine countries and five continents over four years, This Changes Everything is an epic attempt to re-imagine the vast challenge of climate change.

This is not a film that tries to scare the audience into action: it aims to empower. We want this film to be organizing tool for campaigners, organizers and community groups across Canada and the world; This Changes Everything is about the power of people working together, and that message is most powerful when people watch it together.

Provocative, compelling, and accessible to even the most climate-fatigued viewers, This Changes Everything will leave you refreshed and inspired, reflecting on the ties between us, the kind of lives we really want, and why the climate crisis is at the centre of it all. Will this film change everything? Absolutely not. But you could, by answering its call to action.

What: This Changes Everything movie screening
Where: Dubrovnik Lounge & Lobby, Eerikinkatu 11, Helsinki
(downstairs from Corona Bar http://andorra.fi/dubrovnik/ )
When: Wednesday 9th March 2016 5:30 pm.The screening will begin at 6:00 pm.
Fee: 2 euros (no ticket presale)

The language of the movie is English and its duration is 89 minutes. After the screening there is one hour for discussion.

Organizers: Friends of the Earth in Helsinki region and university, 350 Finland, Climate Parents Finland, Attac in Helsinki University and the Finnish TTIP network.

Facebook event

10.2.2016
Reclaim the Cape – Hanhikiven niemi haltuun Fennovoimalta 22.4.-1.5.

Kamppailu Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu! Ydinvoiman vastustajat kokoontuvat Pyhäjoelle Reclaim the Cape -toimintaviikolla 22.4.-1.5.2016. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä on mukana Tshernobylin muistopäivänä 26.4. järjestettävässä isossa toimintapäivässä.

Tapaus Fennovoima on tehnyt viime vuosien aikana selväksi, kuinka vähän tavalliset ihmiset voivat vaikutaa demokraattisten ja juridisten vaikutusväylien kautta, kun vastassa ovat valtioiden ja yhtiöiden taloudelliset intressit. Esimerkit maailmalta ovat kuitenkin osoittaneet, että ydinvoimaloita kuten muitakin ongelmallisia jättihankkeita on niiden voimakkaasta poliittisesta tuesta huolimatta onnistuttu pysäyttämään joukkovoimaisella kansalaistottelemattomuudella.

Pyhäjoen ydinvoimalahanketta on kritisoitu voimakkaasti siihen sisältyvistä taloudellisista riskeistä ja poliittista päätöksentekoa leimanneesta suhmuroinnista. Onkin mahdollista, että laput silmillä puutteellisin tiedoin Fennovoimaan lähteneet kunnat joutuvat vielä maksamaan kovan hinnan riskien realisoituessa, kuten ruplan kurssin edelleen heikentyessä sekä sähkön hinnan pysyessä Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana. Monet kaupalliset toimijat ovat jo tehneet johtopäätöksensä Fennovoiman taloudellisista riskeistä ja irtautuneet tai pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Fennovoiman ja Keskon tytäryhtiö Kestran välimiesmenettelyn ratkaisu saattaa avata ovia yhä useampien osakkaiden irtautumiselle.

Ydinvoimasta käydyssä keskustelussa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle pidemmän aikavälin ongelmat, jotka liittyvät keskeisesti ydinvoimaan energiamuotona. Näihin kuuluvat uraanimalmin louhimisen ja rikastamisen aiheuttama saastuminen, jatkuva suuronnettomuuden riski sekä ydinjätteen varastointiin liittyvät vakavat uhkakuvat. Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 osoitti, etteivät edes kehittyneimmät teollisuusvaltiot ole suojassa pahimmalta mahdolliselta skenaariolta. Ydinjäte tulee olemaan uhka ihmiselle ja muulle luonnolle ainakin 250 000 vuoden ajan, eikä missään jätteen loppusijoitusratkaisuissa ole mahdollista ottaa huomioon vuosituhansien aikana todennäköisesti hyvin radikaalisti muuttuvia olosuhteita. On myös tiedostettava, että ydinvoima kytkeytyy tuotantomuotona talouskasvuideologiaan perustuvaan massateollisuuteen ja ylikulutukseen. Ihmisten ja luonnon hyväksikäyttöön perustuva elämänmuoto on jo nyt aiheuttanut peruuttamatonta tuhoa maapallolle. Pyrkimystä jatkaa massakulutusta pitämällä yllä energiaintensiivistä teollisuutta ydinvoimasähkön avulla ei voida hyväksyä.

Fennovoima muun ydinvoimateollisuuden tavoin markkinoi ydinvoimaa ratkaisuna ilmastokriisiin. Ydinvoimaloiden rakentaminen on kuitenkin hidasta sekä energia- eli siis myös päästöintensiivistä. Samoin uraanivarantojen huvetessa ja malmien köyhtyessä ydinpolttoaineen hankinta tulee vaatimaan yhä enemmän toimenpiteitä ja energiaa. Ainoa tehokas keino reagoida ilmastonmuutokseen on siirtyä nopeasti hajautettuun uusiutuvia hyödyntävään energiantuotantoon sekä etsiä uusia, vähäpäästöisiä tapoja järjestää yhteisöjen elämää.

Tervetuloa siis Pyhäjoelle huhtikuussa osallistumaan itselle sopivassa roolissa Fennovoiman pysäyttämiseen. Toimintapäivän lisäksi tarjolla on työpajoja, luentoja ja taitojen jakamista laajalla kattauksella, ja voit myös itse osallistua ohjelman järjestämiseen. Pyhäjoella viime vuoden huhtikuusta toimineen protestileirin aloitteesta käynnistyneessä Reclaim the Capessa ovat Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmän lisäksi mukana muun muassa Naiset rauhan puolesta -liike ja Hyökyaalto-verkosto.

Lisätietoa tapahtumasta, työpajojen järjestämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta Pyhäjoen protestileirin verkkosivuilta.
Tapahtuma Facebookissa.

Lisätietoa Maan ystävien ydinvoimanvastaisesta toiminnasta.

Lue lisää Fennovoimasta:
Hanna Nikkanen: Fennomania
Angi Mauranen: Fennovoima-kritiikin kolme tasoa

Kattava tietopaketti Fennovoiman hankkeen etenemisestä Pro Hanhikivi -liikkeen sivuilla.

9.2.2016
TTIP:llä lisävauhtia liuskekaasubuumille?

EU:n tavoite ohittaa Yhdysvaltain raakaöljyn vientikielto vapaakauppasopimuksella uhkaa ruokkia ympäristölle tuhoisaa liuskekaasu- ja liuskeöljybuumia entisestään.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava sopimus transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) on ollut julkisuudessa lähinnä investointisuojajärjestelmän ja sääntelyn höllennysuhkien vuoksi. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet EU:n sopimukseen kaavailemat energiatavoitteet, jotka toteutuessaan saattaisivat kiihdyttää ympäristötuhoa Pohjois-Amerikassa entisestään.

Energiantuotanto otti 2000-luvulla Yhdysvalloissa ison harppauksen, kun uudet teknologiat kuten vaakaporaus ja vesisärötys mahdollistivat öljyn ja kaasun hankkimisen maan valtavista liuskekiviesiintymistä. Liuskebuumi nosti nopeasti Yhdysvallat suurimmaksi öljyn tuottajaksi toimien samalla talouskasvun moottorina (1). Kasvun hintana tuotannosta on seurannut merkittäviä päästöjä että mittavaa vahinkoa saastumisten ja onnettomuuksien muodossa porausalueilla. Vesisärötyksen on osoitettu aiheuttaneen pohjavesien myrkytyksiä (2) ja jopa maanjäristyksiä (3).

Liuskebuumin aikaansaamasta edullisesta öljystä ovat päässeet hyötymään lähinnä yhdysvaltalaisyritykset, sillä maassa on öljykriisin jälkimaininkeina vuodesta 1975 lähtien ollut voimassa raakaöljyn vientikielto. Myös kaasuvientiä on rajoitettu voimakkaasti sääntelyllä. Kilpailuetua kuroakseen EU on halunnut, että TTIP-sopimukseen sisällytetään öljyn ja kaasun vienti. Paitsi taloudellisilla syillä (4), vahvasti tuontienergiasta riippuvainen EU on perustellut energiavientiä myös Ukrainan konfliktin siivittämänä geopoliittisilla syillä. Asian painoarvoa kuvaa se, että entinen kauppakomissaari Karel de Gucht on sanonut, ettei hän pysty kuvittelemaan TTIP-sopimusta ilman energiakaupan vapauttamista (5).

Investoinnit öljyyn ja kaasuun Yhdysvalloissa ovat olleet ennätyslukemissa (1), mutta liuskeöljyn tuotannon kannalta kynnykseksi on nousemassa paikallisten jalostamojen rajat sen käsittelemisessä (7). Vienti EU:hun avaisi öljyteollisuudelle uudet markkinat. Näkemykset viennin sallimisen vaikutuksesta vaihtelevat, mutta sekä öljyteollisuus että ympäristöjärjestöt uskovat sen johtavan merkittäviin lisäinvestointeihin liuskeöljyn etsintään ja tuotantoon.

Energianviennin vapauttamisen vaikutukset eivät jäisi paikallisiksi. Entistä edullisemman energian virtaamisen EU:n markkinoille on katsottu edistävän tukeutumista fossiilisiin polttoaineisiin, mikä mitätöisi pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. On arvioitu, että viennin salliminen lisäisi tuotantoa jo nyt pahasti saastuneessa Kanadan Albertassa, kun raakaöljyä hankittaisiin sieltä kiistanalaisen Keystone XL -hankkeen kaltaisia putkia pitkin (8).

Yhdysvaltojen kanta energiaviennin sisällyttämisestä TTIP-sopimukseen on pysynyt tähän asti pimennossa (8). Öljyteollisuus on lobannut voimakkaasti vientikiellon kumoamisen puolesta, mutta koska se todennäköisesti nostaisi polttoainekustannuksia kotimarkkinoilla, valmistusteollisuus ja yleinen mielipide ovat sitä vastaan (9). TTIP:n kaatuminen tai vientikiellon säilyminen ei kuitenkaan tarkoita, että maan arviolta 78 miljardia barrelin (10) hyödynnettävät liuskeöljyesiintymät jätettäisiin maahan. Tilanteeseen sopeutuakseen teollisuus voi investoida uusiin jalostamoihin tai muuttaa vanhat käsittelemään paremmin liuskeöljyä (7) (9).

Lähteet

(1) http://www.bloomberg.com/news/articles/2014-07-04/u-s-seen-as-biggest-oil-producer-after-overtaking-saudi

(2) http://bigstory.ap.org/article/some-states-confirm-water-pollution-drilling

(3) http://www.usgs.gov/newsroom/article.asp?ID=4202

(4) http://www.ulkoasiainministerio.fi/public/default.aspx?contentid=326552&contentlan=1&culture=fi-FI

(5) http://www.reuters.com/article/2014/09/09/us-usa-eu-trade-idUSKBN0H428Y20140909

(6) http://www.washingtonpost.com/news/wonkblog/wp/2014/07/08/could-a-trade-deal-lift-the-u-s-longstanding-ban-on-crude-oil-exports-europe-thinks-so/

(7) http://www.theguardian.com/environment/blog/2015/jul/03/us-oil-export-ban-ttip-lifting-rise-carbon-emissions

(8) http://www.wsj.com/articles/eu-wants-u-s-to-lift-ban-on-oil-exports-1431885401

(9) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/march/tradoc_150737.pdf

(10) http://www.eia.gov/analysis/studies/worldshalegas/

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehdessä #2 (2015).

Simo Porola

1.2.2016
Helsingin seudun Maan ystävien kokous

Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoustavat ke 26.5.2016 klo 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla osoitteessa Mechelininkatu 36 B. Suunnitellaan tulevaa toimintaa.

1.2.2016
[Muuttunut!] Helsingin seudun Maan ystävien kokous

Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät ei aiemmasta tiedosta poiketen kokoustakaan ke 11.5.2016 klo 18 Pauligin huvilalla, vaan sen sijaan mennään elokuviin! Menemme Kinopalatsiin katsomaan Nälkämaan Sampoa kello 18:25. Nähdään Kinopalatsissa, salin 6 edessä kello 18:10. Kukin kustantaa itse omat lippunsa, mutta jos erityisesti haluaa varmistaa itsellen paikan muiden hymyläisten vieressä, kannattaa laittaa tiistai-iltaan kello 20 mennessä sähköpostia Angille, angi.mauranen [ät] maanystavat.fi. Sähköpostista pitäisi käydä ilmi nimi, puhelinnumero ja mahdolliset alennukset joihin on oikeutettu. Huom! Ota sopiva määrä käteistä mukaan näytökseen! Vaihtoehtoisesti voi hankkia itse omat lippunsa ja vain ilmestyä paikalle. Lippujen hinnoista ja alennuksista lisää tietoa täällä.

Seuraava säännöllinen kokous on torstaina 26.5. kello 18 Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B, vasen sisäänkäynti. Siitä tulee lisää tietoa lähemmin näillä sivuilla ja sähköpostilistalla.

1.2.2016
Helsingin seudun Maan ystävien kokous

Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoustavat to 28.4.2016 klo 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla osoitteessa Mechelininkatu 36 B. Suunnitellaan tulevaa toimintaa.

1.2.2016
Helsingin seudun Maan ystävien kokous

Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoustavat ke 13.4.2016 klo 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla osoitteessa Mechelininkatu 36 B. Suunnitellaan tulevaa toimintaa.

1.2.2016
Helsingin seudun Maan ystävien kokous

Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoustavat to 31.3.2016 klo 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla osoitteessa Mechelininkatu 36 B. Suunnitellaan tulevaa toimintaa.

1.2.2016