Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät pitävät kokouksen torstaina 19.1.2017 kello 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B, Helsinki.
Vaihdamme kuulumisia ja suunnittelemme tulevaa vuotta. Tarjolla on teetä ja pientä vegaanista purtavaa. Tarvittaessa keskustellaan englanniksi tai joku tulkkaa. Tervetuloa!
* * * * *
Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Thursday, 19th January at 18:00. The place is Friends of the Earth Finland office at Villa Paulig (Pauligin huvila), Mechelininkatu 36 B, Helsinki. The Villa is an old yellow wooden house. See www.reittiopas.fi for buses and trams.
We will be planning the current year. There will be a pot of tea and some Vegan snacks. By request, the meeting is held in English or a translation is provided. Welcome!
Save Pond Hockey järjestää jälleen pipolätkäturnauksen, jonka tuotot ohjataan Maan ystävien koordinoimalle Hiilivapaa Suomi -kampanjalle. Tervetuloa mukaan pelaamaan ja pelastamaan ilmastoa!
”The 3rd Annual Save Pond Hockey Tournament is coming soon!
Register now as a Team or Sponsor! >> https://holvi.com/shop/pondhockey/section/helsinki-tournament-2017/
24 teams will participate in this fun pipolätkäturnaus for a good cause! Team registration includes exciting pond hockey products for all players and a charitable donation. This year, ALL tournament proceeds will be donated to the Hiilivapaa Suomi campaign again to help continue their efforts against climate change. We look forward to seeing you all on the ice!
Uusi hallitus kokousti Helsingissä perehdytysviikonlopun päätteeksi (14.-15.1) Pauligin huvilalla pakkaspäivän auringon säteiden kimaltaessa lumihangille. Työsarkaa riittänee varmasti kuukausien varrella, mutta kun mukana on niin paljon mahtavaa porukkaa joiden kanssa tulee olemaan ilo kokoustaa, viettää aikaa ja suunnitella järjestön sääntöjen puitteissa toimintaa tämän vuoden aikana, niin mukana voi olla turvallisin mielin!
Hyvä seura, kasvishernekeitto ja uudet opit tekivät talvisen auringossa kylpevän sunnuntaipäivän päätteeksi tehtävänsä ja yllätyksenä toimistolta saadut uudet paidat ilahduttivat koko tiimiä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin myös omasta yhteyshenkilön roolistani hallituspestiläiseksi, kun vielä viime vuonna tuo ajatus hallituslaisena olemisena oli vielä kaukainen seikkailu, vaikka tiedossa olikin miten erilaista se voisi olla muihin järjestössä tehtäviin toimiin verrattuna. Kuvasta puuttuvia muita hallituslaisia 2017 jotka olivat viikonloppuna paikalla joko skypen välityksellä tai läsnä olivat: Anni kiviranta, Eija Kärkkäinen ja Noora Ojala. Iso kiitos myös perehdyttäjille!
Uutta vuotta voi juhlistaa myös hyvällä teolla! Liittymällä Maan ystävien jäseneksi tuet työtä ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta.
Toiminnan tämän vuoden painopisteet ovat ilmastopolitiikka (Hiilivapaa Suomi ja Yhteisöenergia), ydinvoiman vastainen toiminta, veganismin edistämiseen keskittynyt ruokatoiminta, globaalin vesikriisiin haasteisiin keskittynyt toiminta sekä järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Maksamalla jäsenmaksun annat tärkeän tuen tälle työlle.
Jäsenmaksun maksettuasi olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin Väentapaamisiin, joissa on monipuolisesti mielenkiintoista ja viihdyttävää ohjelmaa, kuten paneeleja, seminaareja, retkiä ja työpajoja. Seuraava tapaaminen on huhti-toukokuussa. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu, ja pääset vaikuttamaan päätöksiin järjestön vuosikokouksissa.
Maan ystävien jäsenmaksu on 30€/(10€) vuosi. Halutessasi voit maksaa jäsenmaksua 50€ tai 100€. Lahjoitamme jokaiselle jäseneksi 31.1.2017 mennessä liittyvälle liittymislahjaksi kätevän kassin hienolla sorsa-aiheisella painatuksella! Kassi on väriltään vihreä, ja se on luomupuuvillaa. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.
Tervetuloa vuoden ensimmäiseen Hiilivapaa Vantaa -tapaamiseen! Tapaamisessa suunnitellaan kampanjan tulevaa toimintaa, etenkin kuntavaalivaikuttamista. Tapaamisessa myös käydään läpi kampanjan viimeaikaiset tapahtumat ja taustat – uudet toiminnasta kiinnostuneet pääsevät siis hyvin kärryille mukaan!
Tapaamme Myyrmannin Wayne’s Coffeessa torstaina 19.1. klo 16-18. Tunnistat porukan pöydällä olevasta kampanjaesitteestä.
Haluatko olla mukana edistämässä ihmisten ja yhteisöjen, kuten asuntoyhtiöiden, mahdollisuutta tuottaa itse oma energiansa? Tervetuloa Yhteisöenergia-tapaamiseen tiistaina 17.1. klo 17-19 Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 b, 00260 Helsinki. Suunnittelemme kampanjan etenemistä.
Ilmoittauduthan tapaamiseen 16.1.17 mennessä, niin osaamme arvioida pienen tarjottavan määrä:
leena.piste.kontinen miuku maanystavat.fi.
* * * * *
Do you want to take part in advancing people and communities, like housing associations, to produce their own energy? Welcome to the meeting of Community power at Tuesday 17th January 17:00-19:00 at Friends of the Earth Finland office, Villa Paulig, Mechelininkatu 36 b, 00260 Helsinki. We will be planning the campaign.
Please respond at least 16th January so that we can plan the catering. leena.dot.kontinen atsign maanystavat.fi.
Suunnitellaan alkavan vuoden toimintaa Utopajalla (Itsenäisyydenkatu 47, 2.krs) torstaina 12.1. klo 13.30. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat Maan ystävät!
Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen vuoden 2017 alussa – hae mukaan 8.2.2017 mennessä!
Edellisinä vuosina hallitus on jakautunut työryhmiin järjestön eri tehtävien mukaan, mutta viime vuodesta alkaen tehtäviä ovat hoitaneet uudet jaostot. Myös hallituslaiset osallistuvat jaostotyöhön, mutta ensisijaisesti jaostoihin haetaan nyt uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää. Alta näet alustavan kuvauksen jaostoista.
Viestintäjaosto huolehtii järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Jos sukkuloit sujuvasti somessa, harrastat graafista suunnittelua tai pidät valokuvauksesta, voi viestinnästä huolehtiva jaosto olla sinulle oikea paikka.
Varainhankintajaostossa luovuus on valttia. Tehtävänkuva on pitkälti viestintäjaoston kaltainen, mutta sisältää vähemmän ylläpitotehtäviä. Jaostossa ideoidaan varainhankintamahdollisuuksia, -kampanjoita ja -tapahtumia sekä etsitään uusia rahoituslähteitä.
Ihmisläheinen jäsenjaosto puolestaan pohtii jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.
Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.
Ryhmät-jaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.
Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii Talousjaosto, jonka tehtävänä on seurata järjestön taloutta. Jos tulet hyvin toimeen numeroiden ja taulukoiden kanssa ja haluat tehdä järjestötöitä nimenomaan talousasioiden parissa, voit hakea myös talousjaoston jäseneksi!
Jaostojen tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2.2017. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan.
Laita siis viestiä 8.2. mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.
Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!
Talvisena sunnuntai-iltapäivänä 11.12. Pauligin huvilan tunnelmallisessa salissa kokoontui yhteen paljon jännittynyttä odotusta ja helpottunutta kokemusta.Vuoden viimeistä Maan ystävien hallituksen kokousta kutsutaan perinteisesti hallituksenvaihtokokoukseksi. Nyt paikalla oli suurin osa sekä vanhasta että uudesta hallituksesta.
Hallituksenvaihtokokous antaa uusille hallituslaisille mahdollisuuden nähdä ja seurata hallituksen kokoustyöskentelyä pohjaksi omalle tulevalle työlleen. Uudet ja vanhat hallituslaiset saavat ja vaihtavat tietoa sekä tutustuvat toisiinsa.
Kollektiivinen kiinnostus ja tietysti myös kasvishernekeitto antoi voimia kokouksen osallistujille, viimeisen asialistan läpikäymiseen ja viimeisiin hallituspäätöksiin.
Kokouksen päätöskopautuksessa oli ripaus haikeutta, sillä päätin samalla kauteni puheenjohtajana ja hallituslaisena. Puheenjohtajavuoteni oli vaiheikas, mutta haasteistakin selvittiin (mm. voitettiin ja saatiin pidettyä toimitilamme Pauligin huvilalla) kokemuksista oppineina. Vuosi oli työntäyteisyydessään myös yhtä juhlaa: Maan ystävät täytti 20 vuotta. Monipuolinen aktiivinen yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö ansaitsee kaikki onnittelut!
Sain olla kaksi vuotta Maan ystävien hallituksessa, ensin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana. Puheenjohtajistossa ja muutenkin hallituksessa toimimista voi verrata näköalapaikkaan – harmi vain, ettei kiireen keskellä juuri ehdi nauttia maisemista!
Nyt luopuessani hallitustyöskentelystä keskittyäkseni ilmastokampanjassa toimimiseen ja Yhteisöenergia-kampanjan vetämiseen haluan kiittää vielä sekä vuoden 2015 että 2016 hallitusta vastuullisuudesta ja aktiivisuudesta – tälle vuodelle kiitokset myös yhä enemmästä töiden jakamisesta. Toivotan samalla onnea uudelle puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja tulevalle hallitukselle, jossa on uuden innostuksen lisäksi mukana myös hallituskokemusta varmaan toimivana sekoituksena.
Kiitokset kaikille Maan ystäville, aktiiveille ja yhteistyötahoille tästä vuodesta, ja loman iloa kaikille! Onnea uuteen vuoteen 2017, tehdään siitä yhdessä parempi ja oikeudenmukaisempi vuosi ympäristölle, luonnolle, eläimille ja meille ihmisille!
Termi ”kala” on summittainen yleisnimitys erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia omaavista eläimistä. Kalat ovat hyvin moninainen eläinten ryhmä. Lajeja on kaikkiaan noin 33000, mikä on enemmän kuin muissa selkärankaisluokissa yhteensä [1].
Koska kalojen kokemuksellisuus on tullut pitkälti sivuutetuksi tai kyseenalaistettu, jopa niinkin yksinkertaisten ja perustavien tuntemusten kuin kivuntuntemiskyvyn suhteen, lienee paikallaan tehdä lyhyt vilkaisu aiheeseen.
Kalojen aivoissa on rakenteita, joiden evolutiivinen alkuperä on sama kuin meidän neokorteksillamme. Niiden kehossa on muitakin vastaavuuksia, kuten A-delta-säikeitä ja C-säikeitä, eli samoja hermosäikeitä, joita nisäkkäät käyttävät kivun aistimiseen. Kalojen aivoissa ei kuitenkaan ole neokorteksia eli aivokuoren ulointa kerrosta, joka on nisäkkäillä tärkeässä osassa tuntemusten käsittelyä. Tämän takia pitkään oletettiin, että ne eivät voi myöskään tuntea kipua. Vanha päätelmä neokorteksin puuttumisen ja kokemuksellisuuden puuttumisen välisestä yhteydestä on kuitenkin osoitettu vääräksi. [2] Sittemmin on tullut toistuvasti todetuksi, että kalat pystyvät välttelemään kivuliaita tilanteita ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti.
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuslaitos kirjoittaa kansainvälisistä tutkimuksista, joissa kalojen kykyä kivun kokemuksiin on testattu muun moassa kirjolohilla. Kun tutkijat ruiskuttivat niiden huuliin etikkahappoa, ne hankasivat huuliaan akvaarion pohjaan, huojuttivat itseään eivätkä syöneet. Kalat, joita lääkittiin morfiinilla, käyttäytyivät kuin eivät olisi altistuneet etikkahapolle alkuunkaan. ”Samaa ilmiötä käytetään muidenkin eläinten kipututkimuksissa: jos kipulääke saa eläimen lopettamaan kipukäyttäytymisensä, kipu on hyvin todennäköisesti ollut eläimelle todellinen, subjektiivinen kokemus eikä vain robottimainen refleksi” toteaa biologi Helena Telkänranta eläintutkimuksen blogissa. [2]
Etologi ja Eläimellinen nautinto -kirjan kirjoittaja Jonathan Balcome haastaa kalojen käyttäytymisen selitykset, joissa niiden toiminta nähdään vain refleksinomaisena reagointina ympäristön ärsykkeisiin. Koska kalat ovat säilyneet hyvinkin muuttumattomina vuosimiljoonia, niitä pidetään ”alkeellisina”, kun taas myöhemmin kehittyneet lajit apinat ja ihmisapinat nähdään ”korkeampina” eläiminä. Balcombe korostaa tällaisen ajattelun arvolatautuneisuutta: ikivanhat piirteet ovat säilyneet monilla kaloilla, koska ne ovat niin toimivia. Ne voitaisiin yhtä perustellusti pitkän evoluutionsa johdosta luokitella pidemmälle kehittyneiksi. Kalojen evoluutio ei ole pysähtynyt. Pitkän evoluutionsa aikana kaloilla on ollut runsaasti aikaa luoda joustavia ja monimutkaisia käyttäytymismalleja. [3]
Balcomben mukaan kalojen ilmeettömyys saattaa olla syynä niiden tunteiden kieltämiseen. Johdonmukainen tulkinta ilmeiden puuttumisen yhteydestä tunteiden puuttumiseen ei kuitenkaan ole. Ehkä ainoaa poikkeusta, belungavalasta lukuun ottamatta, monimutkaisesta kommunikaatioista ja sosiaalisista suhteista tunnetut valaatkaan eivät ilmehdi. [3] Ilmeiden sijaan kalat voivat viestiä tunnetiloistaan muilla keinoin, esimerkiksi kalan kokema pelko saattaa ilmetä värien kalpenemisena [4].
Kaloja tapetaan ruoaksi enemmän kuin muita eläimiä yhteensä. Sikäli kun tunnustamme kalat tunteviksi olennoiksi, kuten niiden kipua, muistia ja oppimista koskevan tiedon valossa olisi syytä, niitä koskevat hyvinvointiongelmat koskettavat valtaisia määriä eläimiä. Yleisin tapa jolla kaloja tapetaan on kalojen jättäminen kannelle tai siimaan, jolloin ne tukehtuvat kuoliaaksi. Joillekin kaloille tukehtuminen on hyvin hidas tapa kuolla. Esimerkiksi meriahvenelta kestää noin 60 minuuttia ennenkuin se menettää tajuntansa tai kuolee. [5]
Kaupallinen kalastus tuhoaa merten ekosysteemejä kiihtyvää tahtia. Merillämme seilaava yli sata metrinen alus voikin vetää perässään 600 m verkkoa ja 50 km pitkää siimaa. Mereneläviä pyydetään 80 miljoonaa tonnia joka vuosi, joka tarkoittaa noin kahta miljardia eläintä. Noin 40 % pyydetyistä eläimistä ei kuulu teollisuuden haluamiin kalalajeihin, vaan niitä pidetään ”sivusaaliina”. Sivusaaliiksi luokitellut eläimet pudotetaan yleensä kuolleena tai vahingoittuneena mereen.
Valtamerien kalakannat ovat pienentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat teollisen kalastuksen alkaessa 1950-luvulla. On arvioitu, että nykyisellä tahdilla meret tyhjenevät kaloista vuoteen 2048 mennessä [6]. Sekä ympäristö-, eläinoikeus-, että ihmisnäkökulmasta katsottuna olisikin tärkeää toimia laajemman tietoisuuden herättämiseksi ja nykyisen kehityskulun pysäyttämiseksi.
1. FishFeel. fishfeel.org.
2. Helena Telkänranta. 2012. Kaloillakin on tuntemuksensa. Eläinten hyvinvointikeskus. http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/2012/08/29/kaloillakin-on-tuntemuksensa/
3. Jonathan Balcombe. 2014 Eläimellinen nautinto. Into Kustannus Oy.
4. Oikeutta eläimille. Tiesitkö tämän kaloista? http://oikeuttaelaimille.fi/tietoa/muu-elainten-kaytto/tiesitko-taman-kaloista
5. Dinesh Wadiwel. Fisheries and fish welfare: an uncanny silence. http://sydney.edu.au/environment-institute/blog/fisheries-and-fish-welfare-an-uncanny-silence/
6. The Black Fish. Losing Nemo – official site. http://theblackfish.org/film/
