Tekijä: admin (a)

  • Äänestä ilmastonsuojelua kuntavaaleissa 9.4.!

    Äänestä ilmastonsuojelua kuntavaaleissa 9.4.!

    Vaalipäivänä 9.4. selviää, ketkä luotsaavat Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta – ja vastaavat myös energiantuotannon isoista päätöksistä. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Ilmastotoimilla on kiire, ja suurten päätösten täytyy tapahtua nyt alkavalla valtuustokaudella.

    Hiilivapaa Suomi -kampanja on kerännyt kampanjakaupunkiemme (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä) ehdokkailta sitoumuksia hiilen ja turpeen vastustamisesta. Sitoumuksia on tullut kiitettävästi eri kunnista ja puolueista – kiitokset ehdokkaille aktiivisuudesta!

    Nyt on käsillä viimeiset päivät kannustaa äänestäjiä valitsemaan eri puolueiden ilmastoystävällisimpiä ehdokkaita.

    Näin sinä voit auttaa:

    1) Äänestä itse ehdokasta, joka on sitoutunut edistämään kuntasi luopumista hiilestä ja turpeesta. Katso sitoutumuksen tehneet ehdokkaat kampanjakaupungeissamme täältä: http://hiilivapaasuomi.fi/sitoumukset/

    2) Auta kampanjan vaaliviestejä saamaan näkyvyyttä tykkäämällä ja jakamalla vaalipostauksia:
    facebook.com/hiilivapaasuomi
    twitter.com/HiilivapaaFI

    3) Levitä tietoisuutta aiheesta sosiaalisessa mediassa ottamalla käyttöön kampanjan profiilikuvatarra tai kansikuva täältä: http://hiilivapaasuomi.fi/nayta-tukesi/

    4) Juttele vaaleista ystäviesi ja perheesi kanssa ja kannusta myös heitä käyttämään ääntään! Suosittele kampanjamme vaalisitoumuksen tehneitä ehdokkaita.

    Kiitos avustasi – tehdään yhdessä Hiilivapaa Suomi!

    Hanna Hakko

  • Jo 400 kuntavaaliehdokasta on sitoutunut edistämään ilmastokestävää kasvisruokaa

    Jo 400 kuntavaaliehdokasta on sitoutunut edistämään ilmastokestävää kasvisruokaa

    Tiedote 5.4.2017 Julkaisuvapaa heti

    Yli 400 kunnallisvaaliehdokasta on sitoutunut edistämään ilmastokestävän kasvisruoan saatavuutta kuntien ruokapalveluissa. Valtakunnallisen Vegelupaus-kampanjan ensisijaisena tavoitteena on, että ilmastokestävää kasvisruokaa on tarjolla yhtenä pääruokavaihtoehtona kaikissa kunnan järjestämissä ruokailuissa. Kampanjan mukaan kasvisruokaa on oltava tarjolla ekologisuutensa ja ilmastoystävällisyytensä vuoksi. Sen raaka-aineissa tulee suosia satokausia ja lähituotantoa. Tärkeää on myös ruoan terveellisyys, ravitsevuus ja maittavuus.

    Suurin osa Vegelupauksen tehneistä ehdokkaista on Helsingistä ja muista suurista kaupungeista, mutta sitoutuneita on ympäri Suomea.

    “Vaalikojuilla kuntavaaliehdokkaiden vastaanotto on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Vaikka jokainen ehdokas ei sitoudukaan edistämään ilmastokestävää kasvisruokaa, hyviä keskusteluita on käyty riippumatta iästä, sukupuolesta tai puolueesta”, iloitsee Vegelupaus-kampanjan aktiivi Pirjo Apell Maan ystävistä.

    Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää välittömästi, jotta ilmaston lämpenemistä saadaan rajoitettua. Vapaaehtoisvoimin toteutettava kampanja kumpusi halusta pienentää ruoan ilmastopäästöjä. Kuntapolitiikassa käytettävien keinojen avulla voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja -kulttuuriin liittyviin asenteisiin.

    “Tämän muutoksen tukeminen on jokaisen päättäjän vastuulla, jotta kansalliset ja kansainväliset päästövähennystavoitteet saavutetaan. Vastuuta kestävien valintojen tekemisestä ei voi jättää pelkästään yksittäisille kuluttajille”, perustelee ilmastojärjestö 350 Suomen puheenjohtaja Iina Heikkilä kampanjan tarpeellisuutta.

    Ilmastokestävän kasvisruoan edistämiseen kuntien ruokapalveluissa sitoutuneet ehdokkaat löydät kampanjan nettisivuilta www.vegelupaus.fi/sitoutuneet-ehdokkaat/.

    Lisätiedot:

    Pirjo Apell
    pirjo.apell@maanystavat.fi
     

    www.vegelupaus.fi
    www.maanystavat.fi
    www.vegaaniliitto.fi
    world.350.org/finland/ 

    Vegelupaus-kampanjan logo: http://www.vegelupaus.fi/medialle/

    Mikä on Vegelupaus-kampanja?

    Vegelupaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kampanja, joka toimii ilmastokestävän, terveellisen ja maittavan kasvisruoan edistämiseksi kunnallisissa ruokapalveluissa. Kampanjan tavoitteena on, että jokaisella ruokailijalla on arjen keskellä mahdollisuus valita lautaselleen ilmastokestävämpi kasvisvaihtoehto. Kampanjan taustajärjestöt ovat Maan ystävät, Vegaaniliitto, Greenpeace, 350 Suomi, Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille.

    https://www.facebook.com/vegelupaus/

  • Kevätväentapaaminen 2017 Tampereella!

    Kevätväentapaaminen 2017 Tampereella!

    Maan ystävien väentapaaminen Tampereella 12.-14.5.!

    MY:n kevätväentapaaminen järjestetään tänä vuonna Tampereen Pispalassa: Hirvitalolla, Pispalan kirjastossa ja Mahdollisuuksien tilassa. Merkitse viikonloppu kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan pikimmiten! Linkki ilmoittautumiseen löytyy alta.

    Paikalle voi saapua jo perjantaina, jolloin ohjelmassa on hallituksen kokous sekä yhteistä illanviettoa. Lauantaina luvassa on monipuolista ohjelmaa MY:n teemojen ja ajankohtaisen toiminnan parissa. Työpajoja, keskusteluja ja villivihannesretkeä ovat järjestämässä MY:n toimintaryhmät, paikallisryhmät, jaostot ja kampanjat. Sunnuntaina väentapaamisen päättää vuosikokous. Tarkemmat ohjelmatiedot löytyvät alta. Yksittäiset ohjelmapäivitykset ovat vielä mahdollisia.

    Väentapaaminen on avoin kaikille Maan ystävien jäsenille sekä toiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille. Yhdistyksen jäsenille tapahtuma on ilmainen ja myös matkat korvataan. Ruoat ja yhteismajoitus tarjotaan kaikille osallistujille. Ei-jäsenille osallistumismaksu on 10 euroa, lukuun ottamatta yksittäisiä yleisötapahtumia, jotka ovat maksuttomia. 

    Pispalaan pääsee Tampereen keskustasta helposti bussilla. Tarkemmat saapumisohjeet voit katsoa Tampereen reittioppaasta: http://reittiopas.tampere.fi/. Hirvitalolle on Keskustorilta matkaa kolmisen kilometriä.

    Ilmoittaudu väentapaamiseen ja/tai vuosikokoukseen viimeistään ke 7.5.! Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSciPuQz3o1dUoVdQm1ZKrXU8Xlk3mh50K0iG0Y2YeHvovWZuQ/viewform?c=0&w=1

    Saat lisätietoa väentapaamisesta sähköpostiisi ilmoittautumisesi jälkeen.

    Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/258039277993025/. Osallistu ja kutsu kaverisikin!

    Pispalassa tavataan!

    OHJELMA

    Perjantai
    16.30-20 Hallituksen kokous (Hirvitalo)
    20 -> Vapaamuotoista illanviettoa (Hirvitalo) / Varmistuu
    Yöpyminen (Hirvitalo)

    Lauantai
    9.30-10 Aamiainen (Hirvitalo)
    10-10.45 Tutustumiskierros ja ohjelman esittely (Hirvitalo)
    10.45-12 Herruustekniikat (Hirvitalo) / Verkostojen yhteyshenkilöt (Hirvitalo)
    12-13 Lounas (Hirvitalo)
    13-15 Piirikeskustelu: Ympäristö ja liike, pakolaisuus ja rasismi (Pispalan kirjasto, myös etäosallistuminen mahdollista)
    15-15.30 Kahvitauko
    15.30-17 Vegelupaus-kampanjan esittely (Mahdollisuuksien tila) / Ekometsätalous (Pispalan kirjasto)
    17-18 Päivällinen (Hirvitalo)
    18-20 Villiyrttiretki
    20 Iltapala (Hirvitalo)
    -> bileet/sauna/baariin (Hirvitalo)
    Yöpyminen (Hirvitalo ja Mahdollisuuksien tila)

    Sunnuntai
    10.30-11 Aamiainen (Hirvitalo)
    11-12 Varainhankintatyöpaja (Mahdollisuuksien tila)
    12-13.30 Vuosikokous (Mahdollisuuksien tila, myös etäosallistuminen mahdollista)
    13.30-14.15 Lounas (Hirvitalo)
    14.15-16 Vuosikokous jatkuu (Mahdollisuuksien tila)
    16-16.30 Loppusiivous (Hirvitalo ja Mahdollisuuksien tila)

  • Suomen sosiaalifoorumi tulee 1.4. – tsekkaa maan ystävän tärpit!

    Suomen sosiaalifoorumi tulee 1.4. – tsekkaa maan ystävän tärpit!

    Maan ystävät on tänäkin vuonna aktiivisesti mukana järjestämässä Suomen sosiaalifoorumia. Olemme olleet aktiivisesti mukana ohjausryhmässä sekä keränneet lahjoituksia Sosiaalifoorumille, joka on jäänyt toistamiseen ilman valtion rahoitusta ja joka on taas osoittamassa, mihin järjestöjen välinen yhteistyö yltää haasteista ja rajoitteista huolimatta! Sosiaalifoorumi järjestetään tänäkin vuonna pop up -tapahtumana, tällä kertaa keskittyen vahvemmin Kallion alueelle, lauantaina 1.4.

    Osatapahtumia Maan ystävien toimintaryhmät ovat järjestäneet tänä vuonna maltilliset kaksi, mutta sitäkin kunnianhimoisemmin aihein. ”Lisää aktivismia vai eroon aktivismista?” -piirikeskustelu Kepassa (Elimäenkatu 25-27) Dialogi-salissa klo 12-14 etsii vastausta aikamme haastavaan kysymykseen: Mitä ympäristöliikkeen tulisi tehdä nyt, kun ympäristön tila on siirtynyt väistämättömästi heikkenevän globaalin ekosysteemin aikakauteen ja joukkosammumisen uhkan muuttunut todelliseksi? Toisessa keskustelussa ”Metsän merkitys ja metsäoikeudet Suomessa ja Intian adivaseilla” Siemenpuun auditoriossa (Lintulahdenkatu 10) klo 13-15.30 keskustellaan mm. metsäoikeuksista ja niitä uhkaavista asioista, tärkeänä esimerkkinä kaivostoiminta.

    Maan ystävien aktiiveja on mukana myös Kansalaisten kaivosvaltuuskunnassa, kaivoskriittiisten toimijoiden uudessa sateenvarjojärjestössä, joka esittäytyy Seurakuntien talolla (Kolmas linja 22B) Silvennoinen-huoneessa (4. krs) klo 16-18. Kohtuusliikkeen vaatimuksen siirtää Suomen ylikulutuspäivä historiaan on myös Maan ystävät allekirjoittanut, ja aiheesta keskustellaan Siemenpuussa sekä ruotsiksi (kabinetti 3, klo 14-16) että suomeksi (auditorio, klo 16-18). Maan ystäville läheinen teema vapaakauppasopimukset näkyvät tänäkin vuonna Sosiaalifoorumissa kahdessa tapahtumassa, kumpikin Rakennusliitossa (Siltasaarenkatu 4): klo 13-15 Veroparatiisit ja vapaakauppasopimukset -keskustelussa ja klo 15-17 Kapuloita CETA:n rattaisiin -työpajassa. Lisäksi Seurakuntien talolla Kappelissa (3. krs) kysytään reilu vuosi hondurasilaisen ihmisoikeusaktivistin murhan jälkeen, Mitä voimme oppia Suomen valtion Finnfund vs. Hondurasin lenka-alkuperäiskansa -konfliktista?

    Suomen sosiaalifoorumin virallinen ruokapaikka on tänä vuonna Oma maa -ruokaosuuskunta (Kaarlenkatu 15), joka on auki klo 11-18 ja ruokaa saa niin kauan kuin sitä vain riittää. 

    Tutustu koko ohjelmaan, valitse suosikkisi, tule mukaan ja osallistu keskusteluun! Tämän vuoden häsärit ovat #rohkeitaratkaisuja, #sosiaalifoorumi ja #ssf2017, joilla voi osallistua myös some-keskusteluun.

    Jos haluat mukaan Suomen sosiaalifoorumin suunnitteluun ja toteuttamiseen, ota yhteys Maan ystävien Sosiaalifoorumi-ryhmään tai tule seuraavaan yleiskokoukseen torstaina 27.4. klo 17.30 (paikka ilmoitetaan myöhemmin).

    Suomen sosiaalifoorumi 2017

    Tärpit kokosi Liisa Uimonen 
    Maan ystävien Sosiaalifoorumi-toimintaryhmän aktiivi
    Suomen sosiaalifoorumin ohjausryhmän 2017 jäsen ja Oikeudenmukaisuutta rajallisella maapallolla -teeman koordinaattori

  • Yhteisöenergia-kampanjan verkkosivut avattu!

    Yhteisöenergia-kampanjan verkkosivut on nyt avattu. Tervetuloa seuraamaan!

    Yhteisöenergiaa Suomeenkin!

    Yhteisöenergiakampanjassa yhteisöenergia -käsite kattaa hyvin monenlaisia yhteisöjä ja uusiutuvia energioita. Yhteisö voi olla melkein mitä vain naapureista, taloyhtiöistä osuuskuntiin tai esim. aurinkopaneelien yhteishankintoihin ja -asennuksiin kunhan mukana on jonkinlainen yhteisöllisyys. Ihmiset omistavat tai osallistuvat energian tuotantoon, hallinnointiin, säästöön ja/tai jakeluun.

    Tervetuloa mukaan kampanjaan – osallistua voi monin tavoin!

    Maan ystävät aloitti Yhteisöenergia-kampanjan vuonna 2016. Kampanja on itsenäinen osa Euroopan Maan ystävien Community Power- ja uutta Fossil Free Europe -kampanjaa.

  • Jaostot järjestäytyivät vuodelle 2017

    Jaostot järjestäytyivät vuodelle 2017

    ’’Hallituksen ohella Maan ystävien asioita hoitavat jaostot, joissa keskitytään viestintään, varainhankintaan, taloudenseurantaan, vapaaehtoistoiminnan tukemiseen, kansainvälisiin verkostoihin ja muihin järjestötoiminnan perusasioihin. Jaostot koostuvat vapaaehtoisista aktiiveista. Jokaisessa jaostossa on vähintään yksi hallituksen jäsen tukemassa jaoston toimintaa sekä takaamassa sisäisen viestinnän sujuvuuden hallituksen ja jaostojen välillä. ’’

    Tänä vuonna jaostojen perehdytyspäivä oli sunnuntaina 12. helmikuuta, juuri hallituksen kokousta seuraavana päivänä. Oli suuri ilo huomata, että paikalle oli saapunut monta jaostotyöstä kiinnostunutta! Tänä vuonna jaostoissamme aloitti sekä uusia että vanhoja tekijöitä, joten uskon että toimintamme tulee olemaan monipuolista ja entistäkin vaikuttavampaa. Päivä oli pitkä mutta sitäkin antoisampi. Näin uutena Maan ystävänä on aina opettavaista kuulla millaista toiminta on edellisvuosina ollut, sekä keskustella siitä mihin suuntaan haluaisimme järjestön kehittyvän! Jaostot ovat oiva mahdollisuus päästä sukeltamaan mukaan järjestötoimintaan, sekä henkilökohtaisesti odotan innolla edessä olevaa vuotta viestintäjaostolaisena!

    Muistakaa, että jaostotoimintaan ovat myös uudet toiminnasta kiinnostuneet aktiivit lämpimästi tervetulleita mukaan vuoden ympäri! Jaostotyöhön voit osallistua mistä päin Suomea tahansa, sillä kokouksiin voit osallistua myös internetin välityksellä. Ota yhteyttä suoraan sinua kiinnostavaan jaostoon ja kysy rohkeasti lisää!

    Vuonna 2017 MY:llä on seitsemän jaostoa, joiden yhteystiedot löydät alta.

    KV-JAOSTO: Yhteydenotot: kv(at)maanystavat.fi

    TALOUSJAOSTO: Yhteydenotot: talous(at)maanystavat.fi

    RYHMÄJAOSTO: Yhteydenotot: ryhmat(at)maanystavat.fi

    VIESTINTÄJAOSTO: Yhteydenotot: viestinta(at)maanystavat.fi

    JÄSENJAOSTO: Yhteydenotot: jasenet(at)maanystavat.fi

    VARAINHANKINTAJAOSTO: Yhteydenotot: varainhankinta(at)maanystavat.fi

    VIRKISTYSJAOSTO: Yhteydenotot: virkistys(at)maanystavat.fi

    Marika Huttunen

  • Kasvimaa starttaa! / Urban farming begins again!

    Kasvimaa starttaa! / Urban farming begins again!

    Helsingin seudun Maan ystävien kasvimaa starttaa jälleen! Jos haluat oppia tai kokeilla ruokakasvien luomuviljelyä kaupunkiympäristössä, tämä on sinulle. Pauligin huvilan takapihalla on muutaman kymmenen neliömetrin maa-alue, jossa on monena aiempana vuonna viljelty muun muassa härkäpapua, perunaa, sipulia, mangoldia ja yrttejä.

    Kasvimaakokouksessa päätetään kevään aikataulut, mitä halutaan viljellä ja kuinka paljon siemeniä hankitaan. Kokous on keskiviikkona 29.3. kello 16-18 Maan ystävien toimistolla Pauligin Huvilalla, Mechelininkatu 36 B, 00260 Helsinki.

    * * * * *

    The urban farming activity of Friends of the Earth Helsinki region for this year begins soon! If you want to learn or try growing various food crops by organic methods in an urban environment, this might be for you. At the backyard of Villa Paulig is an allotment of some tens of square meters where we have planted for example broad beans, potatoes, onion, chard and herbs.

    At the farming meeting we will decide the schedule of Spring, what will be farmed and how much seeds we need. The meeting is on Wednesday 29th March at 16:00-18:00 at Friends of the Earth office at Villa Paulig (Pauligin Huvila), Mechelininkatu 36 B, 00260 Helsinki.

  • Lisää aktivismia vai eroon aktivismista? Piirikeskustelu ympäristöliikkeestä ja toiminnasta

    Lisää aktivismia vai eroon aktivismista? Piirikeskustelu ympäristöliikkeestä ja toiminnasta

    Suomen sosiaalifoorumi 2017:n teemassa ”Oikeudenmukaisuutta rajallisella maapallolla” (Ympäristö, ilmasto ja luonnonvarat)

    LISÄÄ AKTIVISMIA VAI EROON AKTIVISMISTA?

    Piirikeskustelu ympäristöliikkeestä ja toiminnasta

    Kepa, Dialogi-sali (Elimäenkatu 25-27, Hki)

    lauantaina 01.04.2017  klo 12 – 14

     

    Kutsutut keskustelijat ovat tavalla tai toisella lähellä ympäristöliikettä:

    Tutkija-aktivisti Teppo Eskelinen, osuuskunta-aktivisti ja maatyöläinen Teija Heikkinen, taloustutkija Paavo Järvensivu, toimittaja Riikka Kaihovaara, väitöstutkija Karim Maiche, kirjailija Alexandra Salmela. Keskustelijoiden esittelyt jäljempänä.

    Modernin ympäristöliikkeen lupaus onnellisesta tulevaisuudesta jäi historiaan ympäristön tilan siirryttyä väistämättömästi heikkenevän globaalin ekosysteemin aikakauteen ja joukkosammumisen uhkan muututtua todelliseksi.

    Mitä tämä merkitsee ympäristöliikkelle? Onko sen aika ohi, hajautuuko se erillisiksi kampajoiksi, siirtyyko aktivismi menneisyyteen ja sen sijaan asettuvat arjen kamppailut yhteisöenergioineen ja demokraattisine ruoantuotantoineen tai paikallistalouksineen heikkenevällä planeetalla? Vai eikö ympäristöliike tarvitse päivitettyä itsemäärittelyä? Mitä olisi hyvä elämä näissä oloissa ja ovatko kaikki vaihtoehdot vain huonoja?

    Fasilitoijat MY:n vesiryhmästä Liisa Uimonen ja Olli-Pekka Haavisto.

    Sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo tallentaa keskustelua pienen albumin muotoon, jos aineistoa syntyy sopivasti. Sarjis on valmistuttuaan vapaasti ladattavissa eri toimijoiden käyttöön. Ilmoitamme materiaalin valmistumisesta tällä sivustolla. Jiipun esittely lopussa.

    Järjestää Suomen Maan ystävät ry:n vesiryhmä yhdessä Oma maa -osuuskunnan, Pirkanmaan rauhanpuolustajat ry:n ja Tampereen Maan ystävät ry:n (MYTTY) kanssa.
     

    – – – – –

    Esittelyt:

    Alexandra Salmela on slovakialainen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi. Hänen viimeisin romaaninsa Antisankari (2015,WSOY) käsittelee dystopian kautta sitä, miten erilaisin tavoin erilaiset yhteiskunnat ja ihmiset niissä saattavat vastata planeetan ekologisen tilan heikkenemiseen. Salmela on kirjoittanut myös lastenkirjan Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia (2013, Teos). Salmelan ensimmäinen suomeksi kirjoittama romaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010, Teos) sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana, muttei voinut tulla valituksi, koska tuolloin palkintosäännöt sallivat osallistumisen vain Suomen kansalaisille. Myöhemmin rajoitus poistettiin.

    Karim Maiche on väitöstutkija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa TAPRI:ssa. Hän analysoi tutkimustyönsäkin vuoksi Välimeren ympäristön tapahtumia ja on näissä yhteyksissä perehtynyt ympäristötekijöiden vaikutukseen alueella. Keskustelunavauksen Mitäs me länsimaalaiset – Suomi ja lännen käsite julkaisi Into Kustannus vuonna 2015. Pontus Porokuru totesi Kansanuutisissa teoksesta: ”Jos kiinnostaa purkaa länsimaiden, Suomen tai kansan käsitteitä vallan ja historian näkökulmasta, tästä on hyvä aloittaa. Sitä paitsi kirjassa tökitään herkullisesti Laura Kolbea, Matti Klingeä ja muita kiihkoeurooppalaisia krumeluuriklovneja.”

    Riikka Kaihovaara on toimittaja, joka on työskennellyt YLEn tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa vuodesta 2007 lähtien. Hän on kirjoittanut tietokirjan Riippumaton puutarha – Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet (2012, Visio) ja ohjannut dokumenttielokuvan Jotain siltä väliltä (2013). Syksyllä 2015 valmistui Kaihovaaran ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttisarja Huume-Suomen historia, joka sisältää neljä tv-dokumenttia ja neljä verkkodokumenttia. Useissa töissään Kaihovaara on käsitellyt erilaisia ympäristökysymyksiä.

    Paavo Järvensivu, talouden ja kulttuurin tutkija, kuuluu Tampereen yliopistolla sijaitsevaan monialaiseen BIOS-tutkimusyksikköön, jonka kaksi pääkohdetta on ”syntetisoida tieteellistä tietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista” sekä ”tutkia niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti sen kulttuurisiin, taloudellisiin ja poliittisiin instituutioihin”. Hän on kirjoittanut teoksen Rajattomasti rahaa niukkuudessa (2016, Into), joka näyttää vaihtoehtoja kulutuskulttuurille ja leikkauspolitiikalle maailmassa, jossa eletään kuin luonnonvarat olisivat rajattomia, ilmasto ei lämpenisi ja rahasta olisi valtioilla jatkuva pula. Julkaisu osoittaa päinvastaisen todellisuuden: Maailma ei tarvitse kulutushysteriaa eikä talous jatkuvaa kasvua.

    Teija Heikkinen on toiminut vuosia maatyöläisenä Lassilan luomutilalla Tuusulassa ja ollut aktiivisena toimijana kumppanuusmaataloutta harjoittavassa Oma Maa -osuuskunnassa sen perustamisesta lähtien. Osuuskunnan ruoka tuotetaan kumppanuustilalla Tuusulassa. Tilan ruoantuotanto perustuu paikallisiin olosuhteisiin sovellettuun permakulttuuriin ja paikallisten luonnonresurssien tehokkaaseen kierrättämiseen. Tavoitteena on luoda tilasta kestävän elämäntavan kokonaisuus, joka toimii ainutlaatuisena esimerkkinä kestävälle ruoantuotannolle. Osuuskunta kehittää uudenlaista kumppanuuteen ja solidaarisuuteen perustuvaa keskinäistä avunantoa tuottajien ja kuluttajien välillä. Ruokajäsenen ei tarvitse jättäytyä vain ruoan kuluttajan rooliin, vaan tämä voi halutessaan vaikuttaa myös suoraan ruoan tuotantoon. Oma Maa -osuuskunnasta on kehittynyt pisimmälle kehittynyt kumppanuusmaatalouden muoto koko Euroopassa.

    Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti, jonka tuotantoon kuuluu tieteellisiä artikkeleita sekä useita kirjoitettuja ja toimitettuja kirjoja. Väitöskirjastaan lähtien hän on osoittanut länsimaistyyppisen kehityksen ja siihen liittyvän ympäristörasitetta kasvattavan kulutuksen mahdottomaksi kaikille maailman maille planeetan luonnollisten rajojen vuoksi.

    Eskelisen julkaisuja:

    • ”Sorron rajat. Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona”. Tutkijaliitto 2015.
    • ”The politics of ecosocialism – transforming welfare”. (toim. yhdessä Kajsa Borgnäsin, Johanna Perkiön ja Rikard Warleniuksen kanssa). Routledge 2015.
    • ”Kapitalismin sanakirja” (toim. yhdessä Inari Juntumaan kanssa). Into 2014, uudistettu laitos 2015.
    • ”Talous ja arvo” (toim. yhdessä Suvi Heikkilän kanssa). SoPhi 2013.
    • ”Eurokriisistä eteenpäin” (toim. yhdessä Matti Ylösen kanssa). KSL 2013.
    • ”Tulosvaroitus” (Matti Ylösen kanssa). Into 2011.
    • ”Kehityksen loppu”. Into 2011.
    • ”Tieto ja globalisaatio” (toim. yhdessä Olli-Pekka Moision ja Ilkka Kauppisen kanssa). Tampereen yliopisto 2011.
    • ”Hyvä talous” (Ville-Pekka Sorsan kanssa). Like 2011.
    • ”Putting global poverty in context. A philosophical essay on power, justice and economy” (väit.). Jyväskylän yliopisto 2009.
    • ”Immateriaalitalous. Kapitalismin uusin muoto” (yhdessä Ilkka Kauppisen, Hanna Kuuselan ja Otto Bruunin kanssa). Gaudeamus 2009.
    • ”Finanssikapitalismi. Jumala on kuollut” (toim. yhdessä Otto Bruunin kanssa). Into 2009.

    Jiipu Uusitalo tulee esitellyksi parhaiten töidensä kautta.
    Bios-tutkimusryhmän jäsen FT Ville Lähde luennoimassa aiheesta ”Toivoa toivottomasta, miten?”: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2017/02/27/muoviruusuja-omenapuissa-yhteisollisyyksia-osa-2/
    Maryan Abdulkarim ja Karim Maiche keskustelemassa länsimaalaisuudesta: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2017/01/30/ensimmaisen-maailman-lansisiperialaiset-ja-paikalliset-maailmankansalaiset/
    Dosentti Jouko Jokisalo avaamassa Euroopan radikaalioikeiston tilaa: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2016/12/26/ihmisena-olemisesta-jaksamisesta-kiitollisuudesta-ja-muustakin/ 

  • Järjestöt muistuttavat ehdokkaita: Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa

    Järjestöt muistuttavat ehdokkaita: Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa

    Ympäristö- ja kehitysjärjestöt laativat ilmastonmuutoksen ratkaisupaketin tulevalle kunnanvaltuustokaudelle. Ne muistuttavat, että valtuustokauden 2017-2021 aikana tehtävät päätökset osoittavat, onko Suomi tosissaan mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä.

    Ilmaston lämpeneminen etenee huolestuttavaa tahtia – vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin. Pelissä on paljon: Suomessa menetetään valkoiset talvet, lajien sukupuutto kiihtyy, maailman rannikkokaupungit jäävät veden alle, köyhyyden torjunta vaarantuu ja maailmantalous kärsii. Onnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa vaatii uusia toimia myös kunnilta.

    Nykyisin uusiutuvan energian tuotannossa päärooli on bioenergialla, ja monissa kunnissa sen käytön lisäämistä suunnitellaan. Järjestöjen mielestä kestävä bioenergia voi olla väliaikainen osaratkaisu fossiilisten energialähteiden korvaamiseen. Pääosin metsäbiomassaan tukeutuminen on kuitenkin ilmaston näkökulmasta kestämätöntä, sillä myös puun polttaminen tuottaa välittömiä päästöjä ja uhkaa metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja. 

    ”Kantojen, järeän runkopuun ja turpeen käyttö tulee rajata energiantuotannon ulkopuolelle”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun. 

    Järjestöt laativat kuntavaaliehdokkaille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla ilmastonmuutoksen vastaista työtä pääsee tekemään jo vaalikampanjan aikana sekä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa.

    Tällä hetkellä energiantuotanto muodostaa monissa kunnissa suuren osan päästöistä, ja fossiiliset energialähteet ovat yhä laajalti käytössä etenkin lämmöntuotannossa. Järjestöjen ehdotuksessa kuntien tulee asettaa esimerkiksi valtuustostrategiassa tai ilmasto-ohjelmassa selkeä tavoiteaika sille, milloin kivihiilen, turpeen, maakaasun ja öljyn käyttö kunnan energiantuotannossa päättyy. Hiilen ja turpeen käytön pitäisi järjestöjen kannanoton mukaan päättyä viimeistään vuoteen 2025 mennessä. 

    ”Energiantuotannon uudistaminen on monesti hidasta, mutta aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on loppumassa. Prosessi hiilen ja turpeen alasajamiseksi on aloitettava kaikissa kunnissa pikimmiten”, painottaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan Hanna Hakko. 

    Globaali vastuu velvoittaa Pariisin ilmastosopimuksen kautta myös kuntia. Järjestöt esittävätkin, että jokaisen kunnan tulisi laatia tiekartta ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. 

    ”Kunnanvaltuutettu voi esimerkiksi tehdä aloitteen siitä, että kunta asettaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteen sekä aikataulun ja välitavoitteet, joilla maaliin päästään”, neuvoo Kepan Tuuli Hietaniemi. 
     
    Ilmastovastuu ulottuu myös kiinteistöihin: Kuntien rakennuskanta on vanhaa ja kuluttaa paljon energiaa. WWF Suomen Kaarina Kolle antaa käytännön vinkkejä: ”Kunnanvaltuutettu voi tehdä aloitteen selvityksestä, jossa tutkitaan mahdollisuudet kunnan kiinteistöjen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää rakennuksen oman energiatuotannon mahdollisuudet.”

    Lisätietoja:

    Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa – Järjestöjen ratkaisuja valtuustokaudelle 2017-2021: https://wwf.fi/mediabank/9522.pdf (PDF) 

     
    Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 631 3399

    Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Hiilivapaa Suomi -kampanja, p. 044 576 9999 
     
    Tuuli Hietaniemi, asiantuntija (ilmasto-oikeudenmukaisuus), Kepa, p. 050 317 6686 
     
    Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072 

  • Vegelupaus-kampanjan uusien ilta

    Vegelupaus-kampanjan uusien ilta

     

    Vegelupaus-kuntakampanja pitää uusien illan 14.3. kello 18-20 Cajsa-salissa Uudella ylioppilastalolla, osoitteessa Mannerheimintie 5 b, 4 krs, Helsinki.

    Tule kuulemaan kampanjan kuulumisia sekä suunnittelemaan yhä vaikuttavampaa ja näkyvämpää toimintaa. Kampanja on vielä varsin alkutekijöissään, joten nyt on todella hyvä hetki hypätä mukaan remmiin muuttamaan maailmaa, ja kehittämään omia osaamisia ja osaamattomuuksia hyvässä porukassa!

    Kampanjasta luodaan tekijöidensä näköinen ja innostuneille löytyy kyllä tekemistä! Olit siis kiinnostunut kunnallisvaaliehdokkaiden jututtamisesta, tekstien tuottamisesta, sometuksesta, taiteen luomisesta, valokuvaamisesta, tapahtumien järjestämisestä, ruoanlaitosta tai mistä vain, niin liitetään se osaksi kampanjaamme. Tai tule vain nuuhkimaan tunnelmaa, ehkäpä saat muiden ideoista kipinän toimintaan sinulle mielekkäällä tavalla!

    Eikä siinä vielä kaikki: tapahtumassa on tarjolla herkullista vegaanista purtavaa! Tule kuulemaan, keskustelemaan, maistamaan, katsomaan ja kokemaan.

    Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/736554913180667/  

    Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan, nähdään pian!

    Mikä on Vegelupaus?

    Vegelupaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kampanja, joka toimii ilmastokestävän, terveellisen ja houkuttelevan kasvisruoan edistämiseksi. Kampanja taustajärjestöineen (Maan ystävät, Luonto-Liitto, Greenpeace, 350 Suomi, Oikeutta eläimille ja Vegaaniliitto) haluaa osoittaa, että nyt on konkreettisten muutosten aika myös ruoan osalta, mitkä tukevat kestävämmän yhteiskunnan rakentumista.

    Monissa Suomen kuntien ja kaupunkien kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, virastoissa ja henkilöstöruokaloissa tarjoillaan kasvisruokaa ainoastaan pyydettäessä. Tavoitteenamme on tehdä monipuolisesta ja maukkaasta kasvisruoasta jokaiselle ruokailijalle tarjolla oleva vaihtoehto. Näin tuetaan kuntalaisten mahdollisuuksia terveyttä edistävän ravinnon nauttimiseen ja vähennetään kunnan hiilidioksidipäästöjä.

    Muutos lähtee lautaselta!