MY oli mukana keskustelussa rasismin esiintymisestä Kepan tapahtumissa. Keskustelua on käyty eri järjestöjen kesken pitkin kevättalvea. Tässä tiedotuksena keskustelusta esiinnousseet tiedotteet

http://www.icahd.fi/?p=6035

http://www.icahd.fi/?p=6083

Jos Kepan tapahtumat ja rasisminvastasuus ilmiöinä kiinnostavat, kaikki Maan ystävät ovat tervetulleita ICAHD Finlandin keskustelutilaisuuteen huomenna 26.4. klo 18.30-21.00. Tapahtumapaikkana on Vasemmistonuorten toimisto Kurvissa (Hämeentie 29, 6. krs, 00500 Helsinki. 

Yli neljässäkymmenessä vasta valitussa kunnanvaltuustossa on ainakin yksi valtuutettu, joka on sitoutunut edistämään ilmastokestävän kasvisruoan saatavuutta kunnassaan. Valtuutetut ovat tehneet sitoumuksensa valtakunnallisen, vapaaehtoisvoimin toteutettavan Vegelupaus-kampanjan puitteissa. Vegelupaus-kampanjan ensisijaisena tavoitteena on, että ilmastokestävää kasvisruokaa on tarjolla yhtenä pääruokavaihtoehtona kaikissa kunnan järjestämissä ruokailuissa.

Helsingissä sitoumuksen ilmastokestävän kasvisruoan edistämisestä on tehnyt yli neljäsosa valtuutetuista. Pääkaupunkiseudun lisäksi sitoutuneita kunnanvaltuutettuja on ympäri Suomen, muun muassa Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Joensuusta, Keravalta, Lahdesta, Lappeenrannasta, Oulusta ja Rovaniemeltä. Sitoutuneita valtuutettuja on kaikista suurimmista puolueista, eniten Vihreistä ja toiseksi eniten Vasemmistoliitosta.

“Kunnanvaltuutetut ympäri Suomen ovat selvästi huolissaan ilmaston tilasta ja valmiita toimimaan kestävämmän ruokakulttuurin puolesta. Tämä on tärkeää, koska ilmastokestävien valintojen tekemistä ei voi jättää vain yksilöiden vastuulle”, sanoo Vegelupaus-kampanjan aktiivi Pirjo Apell Maan ystävistä.

Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää välittömästi, jotta ilmaston lämpenemistä saadaan rajoitettua. “Kuntien on pyrittävä hiilineutraaliuteen, ja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan toimia myös kuntien ruokapalveluissa. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus valita ilmastokestävä vaihtoehto kaikissa kunnan järjestämissä ruokaloissa,” kommentoi ilmastojärjestö 350 Suomen puheenjohtaja Iina Heikkilä tulevien kunnanvaltuutettujen vastuuta ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Vegelupauksen tehneet valtuutetut löytyvät kampanjan nettisivuilta: www.vegelupaus.fi/sitoutuneet-valtuutetut/

Lisätiedot:

Pirjo Apell
pirjo.apell@maanystavat.fi

www.vegelupaus.fi  
www.maanystavat.fi  
www.vegaaniliitto.fi  
world.350.org/finland/  

Vegelupaus-kampanjan logo: http://www.vegelupaus.fi/medialle/

Mikä on Vegelupaus-kampanja?

Vapaaehtoisvoimin toimiva Vegelupaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kampanja, joka toimii ilmastokestävän, terveellisen ja maittavan kasvisruoan edistämiseksi kunnallisissa ruokapalveluissa. Kampanjan tavoitteena on, että jokaisella ruokailijalla on arjen keskellä mahdollisuus valita lautaselleen ilmastokestävämpi kasvisvaihtoehto. Kampanjan taustajärjestöt ovat Maan ystävät, Vegaaniliitto, Greenpeace, 350 Suomi, Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille.

https://www.facebook.com/vegelupaus/

Maan ystävien vesitoimintaryhmä, Tampereen Maan ystävät, Pirkanmaan Rauhanpuolustajat ja Oma maa -osuuskunta järjestivät Suomen sosiaalifoorumissa 1.4.2017 piirikeskustelun ”Lisää aktivismia vai eroon aktivismista?”. Keskustelu nauhoitettiin, ja sen voi kuunnella Totuusradion luentoarkistosta. Keskustelusta on otteita myös Toivoradion keskustelussa. Lisätietoja alla. 

http://www.totuusradio.fi/luentoarkisto/ 

Suomen sosiaalifoorumi:
Lisää aktivismia vai eroon aktivismista?

Keskustelijat ovat tavalla tai toisella lähellä ympäristöliikettä: Tutkija-aktivisti Teppo Eskelinen, toimittaja Riikka Kaihovaara, väitöstutkija Karim Maiche, kirjailija Alexandra Salmela, osuuskunta-aktivisti ja maatyöläinen Teija Heikkinen, taloustutkija Paavo Järvensivu.

Modernin ympäristöliikkeen lupaus onnellisesta tulevaisuudesta jäi historiaan ympäristön tilan siirryttyä väistämättömän heikkenimisen aikakauteen ja joukkosammumisen uhkan muututtua todelliseksi.

Mitä tämä merkitsee ympäristöliikkelle? Onko sen aika ohi, hajautuuko se erillisiksi kampajoiksi, siirtyyko aktivismi menneisyyteen ja sen sijaan asettuvat arjen kamppailut heikkenevällä planeetalla? Vai eikö ympäristöliike tarvitse päivitettyä itsemäärittelyä?

Keskustelu nauhoitettu Kepan tiloissa Helsingissä lauantaina 1.4.2017. Kesto noin 2 tuntia.

======================================================

http://www.totuusradio.fi/toivoradio/ 

”Hope locates itself in the premises that we don’t know what will happen and that in the spaciousness of uncertainty is room to act.” Rebecca Solnit 2004

Miten voi toivoa maailmassa, jonka elinkelpoisuus vaikuttaa kaikin puolin olevan vaakalaudalla? Miten toivoa koetaan, tuotetaan ja ylläpidetään? Millaisia merkityksiä toivolla on poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisissa liikkeissä? Mitä toivo oikeastaan edes on? Mikä erottaa sen katteettomasta optimismista tai naiivista kehitysuskosta?

Toivoradion lähtökohtana on Rebecca Solnitin teos Hope in the Dark. Vuonna 2004 julkaistun kirjan esseissä Solnit käsittelee toivoa toimintana ja mahdollisuutena ja esittelee erilaisia toivoa herättäviä yhteiskunnallisen toiminnan muotoja eri vuosikymmeniltä. Teoksen ympärillä kokoontui keväällä 2017 lukupiiri, jonka jäsenistä osa on mukana suorassa lähetyksessä keskustelemassa toivosta yhdessä Jiipu Uusitalon ja Saara Särmän kanssa. Lisäksi lähetyksessä kuullaan otteita 1.4. Suomen sosiaalifoorumin Lisää aktivismia vai eroon aktivismista? -keskustelutilaisuudesta. Lähetyksen toimittavat Veera Kaleva ja Pieta Hyvärinen.

Maan ystävät allekirjoitti 11.3. hallituksen kokouksessa Siirretään ylikulutuspäivä historiaan -aloitteen. Aloitteen sisältö löytyy alta. 

Ylikulutuspäivä on laskennallisesti päivä, jona kulutuksemme ylittää
maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä
fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuoden ensimmäisten 100 päivän aikana suomalaiset kuluttavat oman osansa
maapallon luonnonvaroista. Viime vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli
17.4. ja se on aikaistunut vuosi vuodelta. Haasteen allekirjoittaneet haluavat, että ylikulutuspäivää ei enää vietettäisi vaan suomalainen yhteiskunta sopeutuisi ekologisen kantokyvyn rajoihin. 
 Tämä onnistuu uudistamalla Suomea Kolilla syksyllä
2009 annettujen kymmenen kohtuullisen vaatimuksen avulla:

1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei
pelasta.
2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien
sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän
nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava
oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja
uusiutuva energiantuotanto.
5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä
viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat
ilmastokriisin torjunnasta.
9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
Haluamme elää hyvää ja täyttä elämää vuoden jokaisena päivänä
rasittamatta muita ylikulutuksella.
Kohtuusvaatimuksella ylikulutuspäivä siirtyisi pitkän loikan kohti
maapallon kapasiteetin mukaista elämää. Tähän toimintaan tarvitaan hyvin
paljon ihmisiä ja heidän yhteisöjään. Eri toimijat ovat tässä mukana
omista lähtökohdistaan ja pääasia on, että meitä on paljon ja tavoite
ylikulutuspäivän siirtämiseen on yhteinen.

Kohtuusväen toimintapäivä ylikulutuspäivän siirtämiseksi on
keskiviikkona 12.4.

Aloitteen tekijät:
Salon TasausKohtuusPaja  www.tasauskohtuuspaja.net
Pohjois-Karjalan Kohtuusliike  www.kohtuusvaarassa.com
Kymenlaakson kohtuustoiminta  www.kohtuuskymenlaakso.fi