Maan ystävät

Friends of the Earth Finland

Tekijä: admin (a)

  • MY tukee Eläinten ääni- mielenosoitusta 17.2.2018

    MY tukee Eläinten ääni- mielenosoitusta 17.2.2018

    Maan ystävät on Eläinten ääni -mielenosoituksen virallinen tukija. Maan ystävät vastustaa kaikenlaista syrjintää ja kaltoinkohtelua lajista riippumatta.
    Sankoin joukoin siis osallistumaan mielenosoitukseen eläinten puolesta!

    Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla 17.2. klo 12-15.

    ”Tule mukaan osoittamaan mieltä eläinten puolesta! (English below)

    Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät 17. helmikuuta Eläinten ääni -mielenosoituksen, koska uudesta eläinsuojelulaista uhkaavat jäädä pois lähes kaikki keskeisimmät uudistukset.

    Hallituksen esityksestä uudeksi eläinsuojelulaiksi puuttuvat tyystin sellaiset asiat kuin parsinavetoiden ja porsitushäkkien sekä turkistarhauksen kieltäminen, jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa sekä koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Ilman näitä keskeisimpiä uudistuksia uutta eläinsuojelulakia ei voida hyväksyä.

    Käsillä ovat viimeiset hetket vaikuttaa lakiin! Kerrotaan yhdessä, että eläimiä ei saa jättää hallituksen politiikan jalkoihin. Eurobarometrin mukaan 99 % suomalaisista pitää eläinsuojelua tärkeänä, ja 90 % suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin. Tämän täytyy näkyä myös eläinsuojelulaissa. Vaaditaan nyt yhdessä, että enemmistön ääni kuuluu!

    Kokoonnumme Rautatientorilla, josta mielenosoituskulkue matkaa Eduskuntatalon edustalle.

    ENGLISH: Join us in protest for a better Animal Welfare Act!

    On February 17, Animalia, HESY, Oikeutta eläimille and SEY the Finnish Federation for Animal Welfare Associations invite all to join the ‘Eläinten ääni” (The voice of Animals) demonstration. The protest draws attention to the lack of ambition in the law proposal draft regarding the new Animal Welfare Act.

    Crucial improvements, such as banning beam barns, farrowing stalls and fur farming, as well as guaranteeing farm animals continuous access to drinking water and implementing an obligatory tracing method for cats and dogs may be left out of the new law. Without these improvements the law is completely unacceptable.

    We are in the final hour and we can still make a difference. Together we will make it known that animals are not to be pushed aside by the government! According to the Special Eurobarometer 442 99 % of Finns consider animal welfare to be ‘important’ and 90 % believe the well-being of farmed animals should be better protected than it is now. This must be reflected in the new animal welfare law. Let’s demand together that the voice of the majority be heard!

    We will meet at the Helsinki Railway Square. From there we will march together to the Parliament House (Mannerheimintie 30).

    Following organizations support the demonstration/ Seuraavat tahot tukevat mielenosoitusta:

    Auringonkoirat ry
    Autetaan Eläimiä ry
    Balkanin koirat ry
    Costa Blancan rescuekoirat ry
    Dodo ry
    Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry
    Helsingin yliopiston ylioppilaskunta – HYY
    Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:n
    Kuono ry
    Kymenlaakson Eläinystävät ry
    Kyproskoirat ry
    Los Perros de Andalucia en Finlandia ry 
    Luonto-Liitto ry
    Maan ystävät ry
    Mikkelin Eläinsuojeluyhdistys MESY ry
    PKS Vegaaniliitto ry
    Pro Animals Finland – PAFi ry
    Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry
    Refugio Esperanza
    Rekku rescue ry
    Vasemmistonuoret ry
    Venäjän Katukoirat ry
    Vihreät nuoret ry
    Viipurin Koirat ry”

    Lähde: https://www.facebook.com/events/2263451427013675/?active_tab=about

  • MY mukana Sosiaalifoorumissa 21.-22.4.2018

    MY mukana Sosiaalifoorumissa 21.-22.4.2018

    Maan ystävät on mukana tekemässä Suomen sosiaalifoorumia 21.-22.4.

    Kansalaistyhteiskunnan toimijoita yhteen kokoava Suomen Sosiaalifoorumi järjestetään tänä vuonna jälleen kaksipäiväisenä tapahtumana Ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella. 21.-22.4.2018 järjestettävä Sosiaalifoorumi syntyy talkoovoimin järjestöjen ja liikkeiden välisellä yhteistyöllä. Tapahtuman rahoitus on järjestöjen, ay-liikkeen, seurakuntien ja muiden tukijoiden lahjoitusten ja muun avun varassa.

    ”Pystyykö uusliberalistinen talousajattelu vastaamaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, ympäristön tuhoutumisen ja eriarvoistumisen kaltaisiin ongelmiin, joita se tuottaa? Onko globaalin yhdenvertaisuuden saavuttaminen mahdollista rajallisella planeetalla? Miten käy kansallisvaltioiden, kun siirtolaisuus ja pakolaisuus jatkavat kasvuaan? Kriisiytyvässä yhteiskunnassa vaihtoehdottomuuden politiikalla kavennetaan herkästi kansalais- ja ihmisoikeuksia, ja toimintatila kapenee. Sosiaalifoorumi kutsuu laajasta keskustelusta ja toiminnasta kiinnostuneet järjestöt, liikkeet ja muut toimijat mukaan etsimään vaihtoehtoja ja tekemään parempaa tulevaisuutta. Toisenlainen maailma on mahdollinen!”

    Lue lisää:
    www.sosiaalifoorumi.fi
    www.facebook.com/sosiaalifoorumi/
    Maan ystävien Sosiaalifoorumi -toiminta

  • Ympäristöjärjestöt peräänkuuluttavat Fortumilta vastuullista toimintaa Uniperin hiilivoiman suhteen

    Ympäristöjärjestöt peräänkuuluttavat Fortumilta vastuullista toimintaa Uniperin hiilivoiman suhteen

    (Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaa käännös)

    Pekka Lundmark

    Toimitusjohtaja, Fortum

    7.2.2018

    Hyvä Pekka Lundmark,

    järjestömme kirjoittavat teille tilanteessa, jossa olette ostaneet huomattavan osuuden Uniperin osakkeista. Haluamme jakaa kanssanne toiveemme ja huolemme Uniperin lähitulevaisuudesta. Haluamme kannustaa teitä ohjaamaan Uniperin suuntaan, joka osoittaa ilmastojohtajuutta. Uskomme, että Fortum on tähän tehtävään juuri oikea yhtiö.

    Pelkästään Uniperin hiilivoimaloiden aiheuttamat päästöt vastaavat yli puolta koko Suomen päästöistä, minkä lisäksi voimalat aiheuttavat huomattavasti ilmansaasteita. Suomen valtio valmistelee parhaillaan kotimaisessa energiantuotannossa kivihiilen polton kieltämiseen tähtävää lakia, joka voi astua voimaan niinkin aikaisin kuin 2025. Valtiolla on enemmistöomistus Fortumista, joten Fortumin suunnitelmat Uniperin valtavan hiilivoimavarannon tulevaisuuden suhteen herättävät luonnollisesti huolta. On käymässä koko ajan selvemmäksi, että hiilen aikakausi tulee päättymään hyvin pian, mikäli Pariisin sopimuksessa sovittuja lämpötilarajoja ei haluta ylittää. Tämä tarkoittaa väistämättä koko Euroopan laajuista luopumista hiilestä viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

    Tiedämme, että olette hyvin tietoinen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kiireellisyydestä sekä tarpeesta kääntää päästöt nopeasti laskuun. Fortumin strategia tulevaisuudelle on perustunut vähähiilisiin teknologioihin, ja jäsenyytenne Climate Leadership Coalitionissa tukee samaa linjaa. Näin ollen Fortumin seuraavia askelia oston jälkeen seurataan tarkkaan. Monet Fortumin suurimmista ei-valtiollisista osakkeenomistajista ovat vastuullisia sijoittajia ja vaativat vastuullisuutta myös sijoituskohteiltaan. Samaa odottavat myös kansalaiset Suomessa ja muualla.

    Tästä syystä Fortumin tulevaisuus varmastikin edellyttää vaihtoehtoisten etenemistapojen pohtimista. Tiedotusvälineiden mukaan saatatte harkita myyvänne osia Uniperista. Ennemminkin Fortumin tulisi lähteä kehittämään suunnitelmaa Uniperin hiilivoiman alasajoon – varmistaen siirtymävaiheen oikeudenmukaisuuden. On todennäköistä, että ainoat halukkaat ostajat pyrkivät aktiivisesti hidastamaan Saksan ja Euroopan sähkön tuotannon irrottamista fossiilista polttoaineista. Hiiliomistusten myyminen toiselle yhtiölle ilman aitoa aikomusta toimia globaalien päästöjen vähentämiseksi ei ole ainoastaan hukattu mahdollisuus – se pettää Pariisin sopimuksen päämäärän.

    Hiilestä luopumisesta on tullut totta Euroopan politiikassa, kun muun muassa Iso-Britannia, Ranska ja Hollanti ovat ilmoittaneet irtaantuvansa kivihiilellä tuotetusta energiasta – kaikki maita, joista olette nyt hankkineet hiiliomistuksia. Saksa päättää tulevasta energiapolitiikastaan seuraavan vuoden aikana ja tulee tarkastelemaan hiilestä luopumisen aikataulua. Vaikka Uniperin hiili on pääosin kivihiiltä eikä suhteellisesti likaisempaa ruskohiiltä, Saksa tulee luopumaan näistä molemmista polttoaineista. Ollakseen mukana tekemässä oikeanlaista historiaa Fortumin tulisi toimia hiilestä luopumisen nopeuttamiseksi.

    Tekosyynä nopeiden päästövähennysten tekemättä jättämiselle  on käytetty EU:n päästökauppajärjestelmää ja oletusta, että käyttämättä jätetyt päästöoikeudet käytetään joka tapauksessa muualla EU:ssa. Tuoreet uudistukset EU:n päästökauppajärjestelmään kuitenkin tarkoittavat, että suurin osa ylimääräisistä päästöoikeuksista varastoidaan markkinavakausvarantoon, ja ajan myötä niitä peruutetaan, jotta ne eivät  palaudu markkinoille.

    Peräänkuulutamme Fortumilta seuraavanlaisia toimia:

    – Fortumin on kannettava vastuunsa ja pidättäydyttävä uusien omistustensa ja hiilivoimaloidensa myymisestä muille yhtiöille, saksalaisille tai muillekaan.

    – Fortumin on mitä pikimmiten käynnistettävä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja hyvin läpiviety luopuminen hiilestä.

    Europe Beyond Coal -kampanjan sihteeristön sekä jäsentemme, tukijoidemme ja vapaaehtoistemme puolesta kirjoitamme teille pyytääksemme teitä tarttumaan mahdollisuuteen ja aloittamaan Uniperin hiilivoimaloiden alasajo. Fortumille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus toimia kansainvälisenä esimerkkinä vastuullisesta yritystoiminnasta. Pyydämme teitä näyttämään tietä.

    Parhain terveisin,

     

  • Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmän kokous ti 6.2. klo 18

    Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmän kokous ti 6.2. klo 18

    Maan ystävien taloudellisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmä kokoontuu MY:n toimistolla Helsingissä tiistaina 6.2. kello 18 alkaen. Keskustellaan viimeaikaisista kuulumisista (mm. vapaakauppasopimusneuvotteluiden tilanne) ja kevään tulevista kiinnostavista tapahtumista (Suomen sosiaalifoorumi, Vaihtoehtoja talouskasvulle 3 yms.), suunnitellaan tulevaa toimintaa, sovitaan viestinnän ja päätöksenteon käytännöistä sekä valitaan ryhmälle uusi yhteyshenkilö.

    Maan ystävien toimisto sijaitsee Pauligin huvilalla, osoitteessa Mechelininkatu 36 B (vasen ovi). Tila ei valitettavasti ole esteetön. Osallistua voi myös Skypen tai vastaavan välityksellä lähettämällä etukäteen sähköpostia: angi.mauranen [at] maanystavat.fi

    Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat!

  • Uusi työväki -lukupiiri 22.2. klo 18

    Uusi työväki -lukupiiri 22.2. klo 18

    Tervetuloa mukaan lukupiiriin!

    Lukupiiri rakentuu Veera Nuutisen toimittaman kirjan Uusi työväki – Työ ja yrittäjyys prekarisoituvan palkkatyön yhteiskunnassa (Into 2017) ympärille. Kirjan kahdeksassa artikkelissa kirjoittajat käsittelevät muuttuvan ja epävarmentuvan työelämän ilmiöitä, kuten teknologiamurrosta, keikkataloutta, siirtolaisten työmarkkinoita, yrittäjäkasvatusta, startup-yrittämistä, työosuuskuntia, yhteisöllisiä työtiloja ja matalapalkka-alojen edunvalvontaa.

    Tämä Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien ja Helsingin yliopiston Attacin yhteinen lukupiiri kokoontuu joka toinen viikko, ja koska kirja on artikkelimuotoinen, mukaan voi tulla missä vaiheessa tahansa. Tapaamispaikka on lähtökohtaisesti Uuden ylioppilastalon B-rapun 7. kerroksessa (Mannerheimintie 5 B), mutta jos olet tulossa mukaan ensi kertaa, varmista paikka vielä sähköpostitse osoitteesta helsinki [at] maanystavat.fi. Valitettavasti tila on esteellinen (6. kerrokseen pääsee hissillä, mutta viimeisellä kerrosvälillä on vain portaat). Tapaamiset alkavat kello 18 ja kestävät niin kauan kuin osallistujia huvittaa jutella.

    Tulevista tapaamisajoista sekä niihin luettavista luvuista keskustellaan tapaamisissa sekä lukupiirin sähköpostilistalla. Sähköpostilistaa käytetään myös kirjojen jakamisjärjestelyille sekä asiaan liittyvän muun materiaalin jakamiselle. Jos olet kiinnostunut lukupiiristä, lähetä sähköpostia osoitteeseen helsinki [at] maanystavat.fi ja pyydä lisäämään sinut lukupiirin sähköpostilistalle. Mikäli kirjaa on vaikea saada käsiinsä, saa siihenkin apua listalta.

    Alustava aikataulu:

    to 25.1. Esipuhe (Veera Nuutinen) ja Riittääkö digitalisoituvassa yhteiskunnassa työtä ja toimeentuloa? (Ville-Veikko Pulkka)
    ma 5.2. Nälkäpalkalla keikkataloudessa (Veera Nuutinen) ja Prekaarit intiimisuhteet (Niina Vuolajärvi)
    to 22.2.: Vastuullinen, omatoiminen ja innovatiivinen (Esko Harni ja Miikka Pyykkönen) ja Unelma organisaatiosta ilman hierarkiaa (Antti Hyrkäs)
    viikko 10: Osuuskunnat työn ja tuotannon tiloina (Jukka Peltokoski ja Jaana Pirkkalainen), Uuden työn tiloissa (Mikko Jakonen) ja Halpatyövoimaa ja yksityisyrittäjiä (Martta Tuomaala)

  • Helsingin seudun Maan ystävien kokous 1.2. klo 18

    Helsingin seudun Maan ystävien kokous 1.2. klo 18

    Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät pitävät kokouksen torstaina 1.2.2017 kello 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B, Helsinki. Kokouksen aluksi käsitellään vuoden 2017 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.

    Tarjolla on teetä, juttuseuraa ja pientä vegaanista purtavaa. Tarvittaessa keskustellaan englanniksi tai joku tulkkaa. Tervetuloa!

    * * * * *

    Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Thursday, February 1 at 6pm. The place is Friends of the Earth Finland office at Villa Paulig (Pauligin huvila), Mechelininkatu 36 B, Helsinki. The Villa is an old yellow wooden house. See www.reittiopas.fi for buses and trams.

    At the beginning of the meeting we will discuss the financial statement and annual report of the assosiation of the year 2017.

    As usual, there will be a pot of tea, some vegan snacks and open discussion. By request, the meeting is held in English or a translation is provided. Welcome!

  • Liity jäseneksi helmikuussa: lahjaksi härkäpapukaupunki-kangaskassi!

    Liity jäseneksi helmikuussa: lahjaksi härkäpapukaupunki-kangaskassi!

    MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmisoikeuksien, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kehityskysymysten, sekä rauhan ja demokratian edistämiseksi. Kun liityt jäseneksi nyt, saat lahjaksi laadukkaan kangaskassin tyylikkäällä härkäpapukaupunki-painatuksella! Luomupuuvillainen kassi on väriltään vihreä ja painatus valkoinen. Lahjan saa liittyessään 28.2.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

    Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, mainitse se jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohdassa.

    Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂

    Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoituksen. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät täältä ja sääntömme täältä.

    Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa: 
    toimisto(at)maanystavat.fi

     

    VUODEN 2018 TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

    MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa. Lisäksi vaikutetaan erilaisiin energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimatoimintaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä jatkaa tutkimus- ja tiedotustyötään kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimien. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta niin paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi toimien sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnanssa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin.

    Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet myös paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.

     

  • Kapkaupungissa ”Day Zero” lähestyy, vesi loppuu.

    Mitä on lähestyvän hätätilan takana?
     

    ”Olemme saavuttaneet pisteen, josta ei ole paluuta.” Näin totesi Kapkaupungin pormestari Patricia de Lille kaupunkinsa vesikriisistä, joka on muuttumassa hätätilaksi. Vesiputket tyhjenevevät laskennallisesti huhtikuun 12. päivä, uutisoi New York Post (i) tammikuun 25. päivänä. Deutsche Welle (ii) puolestaan kertoi tiukkojen vedenkäyttörajoitusten asetetun jo viime lokakuussa. Helmikuun ensimmäisestä alkaen, saksalainen mediatalo jatkaa, asukkaiden vedensaanti rajoitetaan henkeä kohden 50 litraan päivässä. Australialainen ABC News (iii) varoittaa, että Kapkaupungista on tulossa ”ensimmäinen suuri metropoli maailmassa, josta loppuu vesi”.

    ABC Newsin haastattelema WWF:n Etelä-Afrikan makean veden ohjelman Christine Colvin sanoo vakavana: ”Mielestäni Day Zeron näkymä neljän miljoonan ihmisen kaupungissa on todella pelottava, sillä jos Day Zero tulee eikä kukaan ole varautunut siihen, siellä tulee olemaan paniikki.”

    ”Me keräämme suihkuveden ämpäreihin, ja kaadamme sen WC-pönttöihin”, kertoo 24 vuotta kaupungissa asunut Sandra Dickson Al Jazeeralle (iv), ja jatkaa: ”Ihmiset jopa keräävät vettä katoiltaan.”

    Eteläafrikkalainen Eyewitness News (v) ilmoitti 28.01.18, että huhtikuun 12. päivän jälkeen on tyydyttävä 25 litraan päivässä, sillä parhaillaan kaupungin vesiturvasta huolehtivissa tekoaltaissa on jäljellä alle 30 prosenttia. Suomessakin tiedotusvälineet ovat tehneet tilanteen lukijoilleen tiettäväksi. Erityisesti YLE (vi) huomautti jo vuosi sitten, ettei ”Miljoonakapungissa ei ole varasuunnitelmaa poikkeuksellisen kuivuuden varalle”.

    Taustalla ilmastonmuutos

    Kaikissa uutisissa toistetaan enemmän tai vähemmän usean vuoden jatkunutta kuivuutta. Ja totta kuivuus on, kuten The Weather Network (vii) selventää:

    ”YK vuoden 2012 Maailman vesikehitysraportti 4:ssä tunnistaa suurimman osan Etelä-Afrikasta olevan aluetta, joka on ”lähestymässä fysikaalisen veden niukkuuden (1) tilaa”. Tämä merkitsee, että nykyisin yli 60 prosenttia jokien vesistä otetaan ihmiskäyttöön ja tulevaisuudessa vesivarojen kehityksen odotetaan lähestyvän kestävän tason rajaa tai saavuttavan sen (aktuaalinen fysikaalinen veden niukkuus).

    Niinpä suuri osa kansakunnasta – mukaan lukien Western Cape -maakunta ja Kapkaupunki – aiheuttaa suurta rasitetta saatavissa oleville vesivaroille. Yhteisöt ovat selviytyneet kuivemmista kausista asettamalla vesirajoituksia, jotka ovat avittaneet ne läpi aiemmista kuivuusjaksoista.

    Tilanteen tekee nyt kuitenkin huonommaksi tosiasia, että kolmen viime vuoden aikana maakunta on kokenut mittausajan pahimman kuivuuden. Kapkaupungin yliopiston tutkimus, jota johti Piotr Wolski, osoitti että 2017 oli kuivin vuosi sen jälkeen kun mittaukset aloitettiin 1933, ja 2015 – 2017 oli kuivin kolmen vuoden jakso samana aikana.”

    Al Jazeera taustoittaa myös vesiekologista historiaa. Etelä-Afrikan lounaisosat ovat nauttineet veden runsaudesta rankkojen talvisateiden ansiosta vuosisatoja. Ennenkuin eurooppalaiset kolonisoivat alueen luomalla pysähdyspaikan merimiehille vuonna 1652, Pöytävuoren ja Etelä-Atlantin väliin jäävää aluetta nimettiin Khoi-kansan kielellä sanalla ’Camissa’ eli ’Makeiden vesien paikka’. Kapkaupunki sijaitsee eräänlaisessa luonnonkulhossa, joka kerää vuorilta tulevat pintavedet. Kasvavan kaupungin tarpeisiin on rakennettu patoaltaita 1800- ja 1900-luvulla. Keskimääräisten sademäärien aikana vettä saatiin taivaalta vuosittain noin kolme kertaa enemmän kuin kaupungin kulutus oli. ”Koemme parhaillaan nopeaa muutosta säiden käyttäytymisessä … Sadannan taso on taantunut viime vuosina hyvin selvästi ja nopeasti”, sanoi Kevin Winter, ympäristötieteiden vanhempi lehtori Kapkaupungin yliopistosta.

    capetownwatercrisis.com-verkkosivuston perustaja, ikänsä kaupungissa asunut Bridgetti Lim Bandi tarkentaa muutoksen tapahtuneen kahden viime vuosikymmenen aikana: ”Meillä ei ole enää perinteistä Kapkaupungin talvea”. ”98 prosenttia Kapkaupungin vesihuollosta on saatu pintavesistä, emmekä ole [aikaisemmin] tutkineet muita vesivaihtoehtoja”, jatkaa Winter.

    Ei vain ilmastonmuutos

    Eteläafrikkalaisen The Citizen-lehden (viii) mukaan kaupungin johdossa, mutta valtakunnallisesti oppositiossa oleva Demokraattinen Allianssi (DA) syyttää vesikriisistä maan johdossa olevaa ANC-puoluetta (African National Congress) DA-johtaja Mmusi Maimanen suulla sanomalla, ettei ole maakuntahallinnon syy, ettei lisäpatoaltaita ole rakennettu ja että raakavedentarjonta on vähäistä. Maimane vaatii, että maan hallituksen täytyy saattaa perustuslaki voimaan, jonka mukaan turvataan kaikille kansalaisille tietty vähimmäismäärä makeaa vettä.

    Patoaltaissa on vettä käytettävissä enää 17,2 prosenttia täydestä määrästä, sillä viimeinen 10 prosenttia on aivan liian mutaista vesijohtoverkkoon. Laitokset meriveden suolan poistamiseksi olisivat aivan liian kalliita kaupungin rakennettaviksi, sillä kustannukset nousisivat vähintään kolmannekseen kaupungin budjetista, 15 miljardiin randiin (1,12 miljardiin euroon).

    Eteläafrikkalainen verkkomedia news24 (ix) uutisoi kolme päivää myöhemmin, että ANC:n Western Cape maakunnan lainsäädäntöelimen johtaja Khaya Magaxa syytti maakuntajohtaja, Democratic Alliancen Helen Zilleä tilanteesta: ”ANC näkee edelleen [silloisen] pormestari Zillen ensisijaiseksi syyksi Kapkaupungin kohtaamiin ongelmiin.” African National Congress uskoo olleen Zillen vastuulla, että kansallisen hallituksen 21-kohdan ohjelma Kapkaupungin vesihuollon turvaamiseksi ajettiin alas. Zille oli pormestarina 2007, kun tämä tapahtui. Hänen puolueensa ja sen johtajat kaupungin metropolialueella kieltäytyivät kohentamasta vesihuoltoa.

    ANC:n väitteissä tuntuu julkaisuesimerkkien valossa olevan perää. Vuonna 2005 julkaistiin laaja kirja The Age of Commodity – Water Privatization in Southern Africa (x), jossa Laïla Smith käsittelee erikseen Kapkaupungin vesihuoltoa. Huhtikuussa 2007 julkaistiin Kapkaupungin sopeutumista vesiolojen muutoksiin koskeva tutkimusartikkeli ”Developing a Municipal Adaptation Plan (MAP) for climate change: the city of Cape Town” (xi), ja 2010 ”Climate change adaptation in a developing country context: The case of urban water supply in Cape Town” (xii), jossa tutkijat sanovat suoraan:

    ”Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan vesihuoltoon, jos äärimmäiset sääilmiöt ja ennustamattomat sadannat tulevat pysyvämmiksi. Raakavesi-infrastruktuurilla on taipumus määritellä kaupunkiyhteisöjen haavoittuvuutta vesihuollon suhteen ja tätä infrastruktuuria ylläpitää tavallisesti hallitus.”

    Etelä-Afrikan vesi- ja metsäasioiden ministeriö totesi vuoden 2007 perusteellisessa raportissaan Western Cape Water Supply System: Reconciliations Strategy Study (xiii) Kapkaupungin tarvitsevan uusia raakavedenlähteitä viimeistään vuonna 2015.

    Kapkaupungin kamala jama on siis merkittävältä osin seurausta poliittisesta kädenväännöstä ja huonosta hallinnosta, mikä on tyypillistä vaalikausilogiikan puitteissa tapahtuvalle päätöksenteolle suhteessa planeetaarisiin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, ja niihin varautumiseen. Mutta on kyse muustakin.

    Greenpeacen Kumi Naidoo huokaisi Cape Argus -lehdelle (xiv) viime elokuussa, että ”Western Cape -maakunta tuhlaa valtavia vesimääriä vuotavista putkista ja muista infrastruktuuriongelmista”. Lehti huomauttaa, että maakuntahallinnon turismin, taloudellisen kehityksen ja maatalouden osaston mukaan vettä menetettiin arviolta 7,5 miljoona kuutiometriä viime vuonna.

    Kapkaupungin kauppakamarin ja teollisuuden teettämä selvitys (xv) osoitti, että vastaajista 79,4 prosenttia uskoo nyt vesikriisin olevan haitta heidän liiketoimilleen, kun samaa kysyttäessä viime lokakuussa vain 51,4 prosenttia oli tätä mieltä. Selvitys paljasti lähes yhdeksän kymmenestä liikeyrityksen vähintään puolittaneen vedenkulutuksensa, mutta kuitenkin vain alle seitsemän prosenttia toimijoista arvelee pysäyttävänsä liiketoimensa Day Zeron koittaessa.

    Onko Kapkaupunki erikoistapaus?

    Australialaisen The New Daily -lehden (xvi) mukaan vesiasiantuntijat ovat varoittaneet, ”että Perth saattaa kohdata ’samanlaisen tai vielä pahemman’, jos se ei aloita kahden suolanpoistolaitoksensa rakennustöitä”.

    Stuart Khan Sydneyn yliopiston vesitutkimuskeskuksesta sanoi lehdelle, ettei ole ”kaukaa haettua ennustaa”, että Australian kaupungit voisivat jonain päivänä kohdata oman ”Day Zeronsa”. Sisämaan kaupungeille kuten Canberra, Goulburn, Ballarat, Bendingo, Orange, Broken Hill meriveden suolanpoisto ”ei ole realistinen vaihtoehto”. Noin kolmessa vuodessa alkaen 2002 monet maan kaupungit kävivät vakavan vesipulan partaalla, seuraava suuri kuivuus voi tulla nopeastikin. Kaupunkien väestönkasvu lisää riskiä.

    Alueellisissa vesikriisitilanteissa vaikuttavat tekijät ovat monenlaisia. Ei ole kyse vain väestönkasvusta tai ilmastonmuutoksesta. Kuten Kapkaupungin tapaus osoittaa, poliittinen kädenvääntö vaalikausi- ja valtalogiikalla aiheuttaa vakavia ongelmia.

    Kokonaan oma lukunsa on rajattomasti kasvava hyvälaatuisen makean veden tarve tuotannossa, varsinkin maataloudessa, sillä kaikki tuotanto edellyttää vettä. Maatalous- ja teollisuustuotanto sekä energia nielee pääosan, noin 90 prosenttia, kaikesta käytetystä makeasta vedestä. Kotitalouksien kulutus on tässä marginaalista koko maailmaa ajatellen, vaikka asutuskeskittymissä asia on usein toinen. Business Insader (xvii) varoitti MIT:n tutkijoihin nojaten jo kaksi vuotta sitten: ”Aasian maat kohtaavat vakavan veden vähyyden vuonna 2050, jos nykyinen ympäristön, väestön ja talouden kehityssuunnat pysyvät muuttumattomina”.

    Näistä syistä 500 vesitutkijaa varoitti (xviii) 2013, että ”yhdessä tai kahdessa sukupolvessa maailmaa kohtaa vakava vesipula”. Kapkaupunki on vasta alkua.

    – – – – – – – –

    1 Fysikaalinen veden niukkuus vallitsee, kun vettä ei ole kaikkiin ihmisten ja ekosysteemien tarpeisiin. Fysikaalisen veden niukkuuden oireita ovat ympäristön heikkeneminen, laskevat pohjavesien tasot sekä veden jakautuminen joiden tarvitsijaryhmien eduksi toisten tarvitsijoiden kustannuksella. (Coping with water scarcity – An action framework for agriculture and food security, 2012, FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS, FAO Water Reports 38, s. 6, http://www.fao.org/docrep/016/i3015e/i3015e.pdf luettu 30.01.2018.)

    –  –  – 

    iNicole Darrah (25.01.2018): ” ’Point of no return’: This city is about to run out of water”, New York Post, https://nypost.com/2018/01/25/point-of-no-return-this-city-is-about-to-run-out-of-water/ .

    iiThuso Kumalo (19.01.2018): ”Cape Town could run out of water by April”, Deutsche Welle, http://www.dw.com/en/cape-town-could-run-out-of-water-by-april/a-42017758 .

    iiiKirtanya Lutch (28.01.2018): ”Cape Town faces Day Zero, with officials predicting water will run out in April”, ABC News, http://www.abc.net.au/news/2018-01-28/day-zero-looms-for-cape-town/9368540 .

    ivDavid Child (16.01.2018): ”Cape Town confronts looming ’Day Zero’ water crisis”, Al Jazeera, http://www.aljazeera.com/news/2018/01/cape-town-confronts-looming-day-water-crisis-180114121145902.html .

    vGraig-Lee Smith & Tendani Mulaudzi (28.01.2018): ”Day zero can be pushed back, says JP Smith”, Eyewitness News, http://ewn.co.za/2018/01/28/day-zero-can-be-pushed-back-says-jp-smith .

    viYrjö Kokkonen (17.03.2018): ”Kapkaupungin vesivarat ehtymässä”, YLE Uutiset, https://yle.fi/uutiset/3-9516102 .

    viiScott Sutherland (25.01.2018): ”Cape Town Crisis: How does a global city run out of water?”, The Weather Network, https://www.theweathernetwork.com/news/articles/cape-town-crisis-how-does-global-city-run-out-of-water/94357 .

    viiiDenise Williams (25.01.2018): ”DA blames ANC govt for Cape Town water crisis”, The Citizen, https://citizen.co.za/news/south-africa/1794247/da-blames-anc-govt-for-cape-town-water-crisis/ .

    ixJenni Evans ja kirjeenvaihtajat (28.01.2018): ”ANC wants urgent WCape legislature sitting to remove Zille over water crisis”, news24, https://www.news24.com/SouthAfrica/News/anc-wants-urgent-western-cape-legislature-sitting-to-remove-zille-over-water-crisis-20180128 .

    xDavid A. McDonald and Greg Ruiters (2005): The Age of Commodity – Water Privatization in Souther Africa, UK and USA, Earthscan.

    xiPierre Mukheibir & Gina Ziervogel (April 1, 2007): ”Developing a Municipal Adaptation Plan (MAP) for climate change: the city of Cape Town”, Vol. 19 Issue 1, Apr 2007, Environment and Urbanization, pp. 143 – 158.

    xiiGina Ziervogel, Moliehi Shale & Minlei Du (2010): ”Climate change adaptation in a developing country context: The case of urban water supply in Cape Town”, Vol 2, Issue 2, 2010, Climate and Development, pp. 94 – 110.

    xiii(June 2007): WESTERN CAPE WATER SUPPLY SYSTEM: RECONCILIATION STRATEGY STUDY, Department of Water affairs and Forestry, http://www.dwa.gov.za/Projects/RS_WC_WSS/Docs/Summary%20Report.pdf .

    xivRusana Philander (29.08.2017): ”#WaterCrisis: Leaking pipes lead to huge water waste”, Cape Argus, https://www.iol.co.za/capeargus/watercrisis-leaking-pipes-lead-to-huge-water-waste-10988085 .

    xvStaff Reporter (31.01.2018): ”#WaterCrisis: ’Too much politicking, too little planning’”, IOL News, https://www.iol.co.za/capeargus/news/watercrisis-too-much-politicking-too-little-planning-13029115 .

    xviAlana Mitchelson (29.01.2018): ”Cape Town’s ‘Day Zero’ desperation brings out best and worst in human nature”, The New Daily, https://thenewdaily.com.au/news/world/2018/01/29/cape-town-day-zero-water/ .

    xvii Léa Surugue (30.03.2016): ”1 billion Asians will face severe water shortages by 2050”, Business Insider, http://www.businessinsider.com/1-bilion-asians-face-water-shortage-by-2050-2016-3?r=US&IR=T&IR=T .

    xviii Lehdistötiedote: ”A majority on Earth face severe self-inflicted water woes within 2 generations: Scientists”, Bonn Declaration issued by 500 scientists at ’Water in the Anthropocene’ conference”, https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-05/gwsp-amo052313.php .

    Olli-Pekka Haavisto

  • Tulevaisuuspuheet-luentosarjan toinen osa ke 14.2. klo 17.30 Porvoossa

    Tulevaisuuspuheet-luentosarjan toinen osa ke 14.2. klo 17.30 Porvoossa

    Tulevaisuuspuheet-luentosarjan toinen osa järjestetään ke 14.2. klo 17.30 Porvoon pääkirjastossa. Tilaisuudessa on kaksi puheenvuoroa:

    Ville Lähde: Miten köyhyys, nälkä ja väestönkasvu kohtaavat? – Noidankehistä hyvän kehiin

    Hanna Samola: Ympäristön tila suomalaisissa nykydystopioissa

    Ville Lähde on tietokirjailija ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija. Lähde tarkastelee esityksessään sitä, miten köyhyys, nälkä ja väestönkasvu kytkeytyvät yhteen ja ruokkivat toisiaan. Miten nämä noidankehät voisi kääntää ”hyvän kehiksi” vakavien ympäristömuutoksien maailmassa? http://www.villelahde.fi/kuka/

    Hanna Samola on tutkija Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa Synkistyvät tulevaisuudenkuvat: dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa. Samola esittelee dystopioiden tapoja käsitellä ympäristön muuttumista ja ympäristötuhojen vaikutuksia ihmisten välisiin valtasuhteisiin. Millä tavoin dystopiakirjallisuus varoittaa meitä ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista?

    Luento on osa Porvoonseudun Maan ystävien yhteistyössä Porvoon kaupunginkirjaston kanssa järjestämää luentosarjaa, joka etsii vastauksia ilmastoon, luonnonvaroihin ja liikenteeseen liittyviin kysymyksiin. Miten ilmastonmuutos tulee muuttamaan arkeamme? Riittävätkö luonnonvarat? Miltä liikenteen tulevaisuus näyttää? Tieto ei pelkästään lisää tuskaa, vaan se myös antaa keinoja toimia.

    Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan! Paikalla voi myös tutustua Porvoonseudun Maan ystävien aktiiveihin.

    Framtidstal: Ville Lähde och Hanna Samola

    Del två i föreläsningsserien Framtidstal ordnas onsdagen 14 februari kl. 17.30 i Borgå huvudbibliotek. Talare denna gång är fackboksförfattaren Ville Lähde och forskaren Hanna Samola.

    Ville Lähde: Miten köyhyys, nälkä ja väestönkasvu kohtaavat? – Noidankehistä hyvän kehiin (Ung. Hur möts fattigdom, hunger och befolkningstillväxt? Ur onda cirklar till det godas cirklar)

    Hanna Samola: Ympäristön tila suomalaisissa nykydystopioissa (Miljöns tillstånd i finska samtidsdystopier).

    Ville Lähde är fackboksförfattare och forskare vid forskningsenheten BIOS. Han behandlar i sin framställning hur fattigdom, hunger och befolkningstillväxt är sammankopplade och påverkar varandra. Hur kunde man byta dessa onda cirklar till ”det godas cirklar” i en värld präglad av allvarliga miljöförändringar?

    Hanna Samola är forskare i ett av Koneen Säätiö finansierat projekt Synkistyvät tulevaisuudenkuvat: dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa (ung. Allt dystrare framtidsbilder: dystopisk fiktion i samtidslitteraturen) Samola presenterar de sätt på vilka dystopier behandlar miljöns förändring och miljöförstöringens inverkan på maktförhållandena mellan människor. Hur varnar dystopilitteraturen oss för klimatförändringens möjliga följder?

    Föreläsningen, som är en del av den föreläsningsserie som Jordens vänner i Borgåregionen ordnar i samarbete med Borgå stadsbibliotek, söker svar på frågor om klimat, naturresurser och trafik. Hur kommer klimatförändringen att förändra vår vardag? Räcker naturresurserna till? Hur ser framtiden ut för trafiken? Ökad kunskap ger inte bara ökad smärta, utan också metoder att agera.

    Evenemanget hålls på finska och har fritt inträde. Publiken får gärna ställa frågor och delta i diskussionen och man har också möjlighet att bekanta sig med de aktiva inom Jordens vänners lokalförening.

  • Maan ystävien jaostot järjestäytyvät – hae mukaan 7.2. mennessä!

    Maan ystävien jaostot järjestäytyvät – hae mukaan 7.2. mennessä!

    Jaostot huolehtivat monista Maan ystävien toimintaa ylläpitävistä tehtävistä, ja niissä pääsee tekemään ja oppimaan monia järjestön hallintoon, sisäiseen kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Alta näet kuvaukset tähän asti toimineista jaostoista, mutta jaostopäivässä päätämme yhdessä jaostojen muodostamisesta ja tehtävien jaosta.

    Viestintäjaosto huolehtii järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Jos sukkuloit sujuvasti somessa, harrastat graafista suunnittelua tai pidät valokuvauksesta, voi viestinnästä huolehtiva jaosto olla sinulle oikea paikka.

    Varainhankintajaostossa luovuus on valttia. Tehtävänkuva on pitkälti viestintäjaoston kaltainen, mutta sisältää vähemmän ylläpitotehtäviä. Jaostossa ideoidaan varainhankintamahdollisuuksia, -kampanjoita ja -tapahtumia sekä etsitään uusia rahoituslähteitä.

    Ihmisläheinen jäsenjaosto puolestaan pohtii jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.

    Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.

    Ryhmät-jaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.

    Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii Talousjaosto, jonka tehtävänä on seurata järjestön taloutta. Jos tulet hyvin toimeen numeroiden ja taulukoiden kanssa ja haluat tehdä järjestötöitä nimenomaan talousasioiden parissa, voit hakea myös talousjaoston jäseneksi!

    Jaostojen määrä ja tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa la 24.2.2018. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan.

    Laita siis viestiä 7.2. mennessä osoitteeseen puheenjohtajisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötyöstä ja -toiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin kerran kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.

    Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa, sillä ne varmistavat, että järjestö toimii ja on olemassa, ja siten mahdollistavat lukuisten paikallis- ja temaattisten ryhmien toiminnan. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!