Maan ystävät kokeili tänä keväänä uudenlaista tapaa kokoontua väentapaamiseen, kun reissasimme kesäkuussa neljäksi päiväksi Pyhäjoelle Tiedotuskeskus Hanhikiven vieraiksi. Kevätvuosikokouksen byrokratiat oli hoidettu alta pois jo huhtikuussa, joten luvassa oli rutkasti yhteistä ohjelmaa, keskustelua ja toimintaa, tulevan toiminnan suunnittelua ja järjestömme kehittämistä – ja ylipäätään yhteistä ajanviettoa. Pitkä matka varsinkin Helsingistä hieman rajoitti osallistujamäärää, mutta siitä huolimatta meillä oli oikein lämminhenkinen, innostava ja toverillinen tapaaminen, joka Maan ystävien väentapaamiselle tyypilliseen tapaan jätti jälkeensä voimaantumisen tunteen.

Olin itse ensimmäistä kertaa mukana väentapaamisen järjestäjäporukassa, vaikka Maan ystävien toiminnassa olen ollut mukana loppusyksystä 2015 alkaen ja ahkerasti jokaiseen väentapaamiseen osallistunut, myös vetämällä työpajoja, keskusteluja tai kokouksia. Suunnittelu- ja järjestelytyö eteni hyvin mielekkäästi, mistä on toki suuri kiitos osoitettava Tiedotuskeskus Hanhikiven ja sitä hallinnoivan Osuuskunta Noidanlukon aktiiveille, jotka ovat toimineet pitkään myös Maan ystävissä. Myös lähestymistapa, jossa osa ohjelma-aikataulun suunnittelusta jätettiin tarkoituksella yhdessä päätettäväksi väentapaamisen alkuun, ja jossa haettiin mahdollisimman vapaata tilaa käsitellä järjestömme kehittimiseen liittyviä kysymyksiä, toimi hyvin. Vaikka matkaan luonnollisesti mahtui omat yllätysmutkansa, niistäkin selvittiin varsin jouhevasti. Itselleni jäi tunne, että kaikki osallistuivat varmistaakseen yhteisen tapaamisen onnistumisen kaikille, missä sitten onnistuttiinkin.

Kuten vuoden ensimmäisessä ”hallitus-blogissani” kirjoitin, Maan ystävät on viime vuosina järjestänyt osana väentapaamisia ja Sosiaalifoorumeita lukuisia piirikeskusteluja, joissa on eri näkökulmista tarkasteltu sitä muuttunutta ekologista ja yhteiskunnallista todellisuutta, jossa ympäristöliike pyrkii vaikuttamaan ja joka asettaa omat vaatimuksensa myös ympäristöliikkeen (tai kansalaisjärjestöjen) toiminnan kriittiselle uudelleen tarkastelulle. Näen, että nämä nyt reilut kaksi vuotta käydyt keskustelut alkavat pikkuhiljaa heijastua myös siihen, miten käytännössä kehitämme omaa järjestöämme ja toimintaamme. Yksi keskeisimpiä, eteenpäin vietäviä, väentapaamisessa syntyneitä ja kannatettuja ideoita oli useammin järjestettävät, uusille ja vanhoille aktiiveille tarkoitetut tapaamiset. Sellaiset loisivat enemmän tilaa paitsi toistemme kasvokkaiselle kohtaamiselle, myös uusille aloitteille ja yhdessä suunnittelulle. Näen potentiaalia erityisesti Maan ystävien toimintaryhmien ja eri puolilla Suomea toimivien aktiivien välisten yhteyksien voimistamisessa ja ryhmien vahvistumisessa, mikä puolestaan edistää yhteisen, varsin verkottuneesti toimivan järjestömme toimintaedellytyksiä. Ensimmäinen aktiivitapaaminen järjestetään näillä näkymin syyskuussa – kannattaa pysyä kuulolla!

Erikseen pidettyyn vuosikokoukseen pääsi osallistumaan varsin pieni joukko maan ystäviä, mikä ei ole järjestödemokratian kannalta hyvä asia. Kuitenkin toivon ja uskon, että väentapaamiset koetaan tärkeinä tiloina, joissa voidaan olla yhdessä suunnittelemassa ja päättämässä järjestöön ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista, oli niiden yhteydessä vuosikokousta tai ei. On tärkeää, että väentapaamisissa esitetyt toiveet, ideat ja aloitteet huomioidaan esimerkiksi hallituksen työskentelyssä. Kesäkuisessa väentapaamisessa tehtiin myös suoremmin toimintaan liittyviä suunnitelmia esimerkiksi Suomen kaivoslain ja metsien suojelun teemoissa. Väentapaamisen antia ja syntyneitä suunnitelmia on kuvattu varsin kattavasti myös sen jälkeen koostetussa ylimääräisessä uutiskirjeessämme, jonka voit lukea kotisivuilta.

Toki väentapaamisen ohjelmaan mahtui jälleen paljon sellaista, josta voisi kirjoittaa omat bloginsa, mutta tässä olen itselleni tyypilliseen tapaan keskittynyt hallinnollisempaan ja järjestön kehittämiseen liittyviin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi perjantaina opimme, miten monipuolisesti omasta lähiympäristöstä voi löytyä vaikka mitä syötäviä kasveja, joista tehdä esimerkiksi salaatti, smoothie tai hapatteita. Saimme myös kuulla Elisa Aaltolan luennon siitä, miten tunteet ja asenteet vaikuttavat suhtautumisessamme muihin eläinlajeihin ja ympäristöön. Lauantai puolestaan oli omistettu ydinvoiman vastaiselle toiminnalle: Osa lähti yhdessä Ruotsista saapuneiden Kärnkraftsfritt Bottenviken -verkoston ydinvoima-aktivistien kanssa paikalliseen kylätapahtumaan, jonka yhtenä järjestäjänä oli Fennovoima, keskustelemaan paikallisten kanssa ydinvoimasta. Osa taas vieraili Hanhikivenniemellä katsomassa, miten ydinvoimalan rakennustyö oli siellä edennyt sitten pari vuotta sitten pidetyn Reclaim the Cape -aktivistileirin jälkeen. Iltapäivälle olimme järjestäneet julkisen seminaarin, jossa tarkasteltiin ydinvoiman ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä (ks. tiedote).

Oli sinänsä hyvin mielenkiintoinen kokemus vierailla ja viettää aikaa pienellä paikkakunnalla, jossa kansainvälisesti suurta kritiikkiä kohdannut ja Maan ystävien vastustama Fennovoiman ydinvoimalahanke parhaillaan näyttää muokkaavan voimakkaasti paikallista arkea ja paikkakunnan identiteettiä. Tulevissa väentapaamisissa voisimme useamminkin harkita mahdollisuutta kokoontua sellaisessa paikassa, jossa voimme konkreettisemmin kohdata sellaiset hankkeet, joiden ongelmallisuutta tuomme esille ja joita vastustamme omassa toiminnassamme.

No, jotta tämäkään väentapaaminen ei jäänyt ilman virallisuuksia, pidimme sen päätteeksi vielä hallituksen kokouksen. Hallituksessa meillä on – näkökulmasta riippuen hyvänä tai huonona – tapana viihtyä hallituksen kokouksissa ainakin viisi tuntia. Kevätkauden viimeinen hallituksen kokous saatiin pakettiin ennätysmäisessä 3,5 tunnissa huolimatta siitä, että hallituksen jäsenistä osa osallistui etäyhteydellä Pauligin huvilalta ja kävimme myös väentapaamisen annin purkukeskustelua. Ja hyvin uskaltaa jäädä kesälomalle.

Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille Maan ystävien jäsenille ja aktiiveille!

Liisa Uimonen

Euroopan Maan ystävien Fossil Free Europe -kampanjoitsijat kokoontuivat maaliskuun lopussa Puolan Maan ystävien isännöimänä Krakovan historiallisessa kaupungissa. Miltei 30 kampanjoitsijaa 15 eurooppalaisesta jäsenryhmästä sekä Kansainvälisen Maan ystävien ja Euroopan Nuorten Maan ystävien edustajat tapasivat tiiviissä ja tuotteliaassa 3-päiväisessä kokouksessa.

 

Osallistujilla oli myös tilaisuus tutustua Puolan Maan ystävien ja muiden paikallisten kansalaisjärjestöjen toimintaan. Saimme kuulla faktoja hiiliteollisuudesta sekä hiilen polton terveyshaittoihin keskittyvän järjestön menestyksekkäästä kampanjasta. Paikallinen pyöräilyjärjestö kertoi tärkeästä työstään pyöräilyn edistämiseksi. Keskusteltiin myös joulukuiseen Katowicessa pidettävään ilmastokokoukseen valmistautumisesta.

 

Tapaamisessa kehittelimme yhteisiä toimia vuodelle 2018-2019 sekä sovimme tuesta kampanjan kansallisille avainkamppailuille. Sovittiin myös työn jatkamisesta kolmella prioriteettialueella: yhteisöenergia, kaasun vastainen kampanjointi ja oikeudenmukainen siirtymä (Just transition). Lisäksi keskusteltiin Euroopan Maan ystävien tärkeästä uudesta 5-vuotis-strategiasta (2019-2023) ja annettiin palautetta sen luonnoksesta.

 

Tulevaisuuden suunnittelun pohjana katsoimme myös mennyttä kampanjavuotta erityisesti prioriteettialojen osalta. Kaasukampanjoinnissa vuoden päätapahtumia oli erityisesti Euroopan Maan ystävien teettämän maakaasun ilmastovaikutusten tutkimuksen julkaiseminen marraskuussa 2017. Kampanjan raportti tutkimuksesta (1) käännettiin useille kielille, myös suomeksi.

 

Oikeudenmukaisesta siirtymästä järjestettiin Bonnin ilmastokokouksessa marraskuussa yhteistyössä ITUC:in (Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön) kanssa suosittu ja onnistunut oheistapahtuma. Yhteisöenergia-vuoden tärkeä huipentuma oli European Energy Democracy Convergence, josta yhteisöenergiakampanjoitsijana haluan kertoa tarkemmin.

 

1) http://www.foeeurope.org/NoRoomForGas

 

Energiademokratia-liikkeen ensitapaaminen

 

Kansalaisenergiaa tarvitaan energiamurroksen toteutumiseen, 100 % uusiutuvaan kestävään energiaan siirtymiseksi. Tutkimuksen(1) mukaan esimerkiksi puolet EU:n kansalaisista voisivat hyvin tuottaa itse sähkönsä uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä, kun nykyään suurimmassa osassa Euroopan maista sähköntuotanto on vain muutamien suuryritysten hallussa. Tähän todella tarpeelliseen muutokseen päästään vain laajasti aktiivisesti kannustamalla ja tukemalla yhteisöjen omia projekteja. Nyt kesäkuussa neuvoteltu EU:n uusiutuvan energian direktiivi vuodelle 2030 voi auttaa tässä. Se on 32 %:n tavoitteeltaan aivan liian vaatimaton, mutta direktiiviin sisältyy historiallisen tärkeä kansalaisenergian sekä uusiutuvan energian yhteisöjen aseman ja oikeuksien tunnustaminen ensimmäistä kertaa. Direktiivi pitää vielä muodollisesti hyväksyä Euroopan parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa.

 

Vaikutustyötä ja vahvaa liikettä tullaan tarvitsemaan, jotta direktiiviä todella tullaan toteuttamaan eri maissa ja poistamaan hallinnollisia ja muita esteitä yhteisöenergian tieltä. Viime syyskuussa Espanjassa otettiin jo ratkaisevia yhteisiä ensiaskeleita suuremman liikkeen suuntaan.

 

FoEE (Euroopan Maan ystävät) järjesti REScoop.eu:n (Euroopan uusiutuvan energian osuuskuntien liiton) kanssa 14. – 17.9. 2017 Euroopan yhteisöenergiakampanjoitsijoille ja -toimijoille ensimmäisen European Energy Democracy Convergence -tapaamisen Gironan lähistöllä Espanjan Kataloniassa. Maan ystävien Yhteisöenergia-kampanjoitsija sekä kampanjan pilottialue-yhteistyön edustaja osallistuivat kokoukseen.

 

80 ihmistä 20 eri maasta ja erilaisista taustoista kokoontui Mas Franchin eko-osuuskunnan tilalla, jonka oman tekemisen henki tuki hyvin perusideaa energiantuotannon siirtymisestä ihmisten omiin käsiin ja hallintaan. Tarkoituksena oli yhdistää eri puolilla Eurooppaa vielä paljolti toisistaan tietämättä työskentelevät aktiiviset yhteisöenergiatoimijat jakamaan kokemuksiaan, verkostoitumaan ja vahvistumaan liikkeeksi.

 

Fossiilivapaa Eurooppa tarvitsee toteutuakseen voimakasta liikettä myös hyvien energiaratkaisujen puolesta. Esimerkiksi hiilivoiman vastainen liike on jo vahva ja vakiintunut, mutta syyskuinen yhteisöenergia-energiademokratiatapaaminen oli vasta ensimmäinen yritys koota yhteisöenergiaankin liikettä.

 

Päivien aikana kuultiin monia kiinnostavia esityksiä onnistumisista osuuskuntien edustajilta mm Espanjasta ja Skotlannista sekä tutkijoiden näkemyksiä energiademokratian mahdollisuuksista. Toisaalta kuulimme myös monien itä-Euroopan maiden poliittisten ongelmien toisenlaisesta todellisuudesta. Työpajoissa keskusteltiin ja työstettiin erilaisia teemoja mahdollisimman käytännönläheisesti.

 

Suomessa yhteisöenergia on vasta todella alussa ja esimerkiksi osuuskuntamenestykset tuntuvat vielä kaukaiselta haaveelta, mutta sitäkin tärkeämpää on saada tukea ja voimaa kasvavasta liikkeestä. Eurooppalainen energiademokratia-liike on alkanut, ja on hienoa saada olla mukana siinä.

 

1) CE Delft: The potential of energy citizens in the European Union

http://www.foeeurope.org/potential-energy-citizens-european-union-260916

Lisätietoa Fossil Free Europe -kampanjasta

http://www.foeeurope.org/fossilfreeeurope

ja yhteisöenergia-kampanjasta

https://www.yhteisoenergia.fi/

 

Leena Kontinen