Helsingin yliopiston Attac sekä Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävät järjestävät taas yhdessä uuden lukupiirin Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamasta teoksesta Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?
”Moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä ulkoringille, heikoille työehdoille, hintojen halventamiseen ja vajaisiin oikeuksiin. Keskustelua työn tulevaisuudesta kehystävät vaikeat yhtälöt: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ekologiset reunaehdot ovat osa tulevaisuuden työntekoa.
Uudet työn teettömisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työelämän oikeudet sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset uhkaavat johtaa yksilön, järjestelmien ja instituutioiden kannalta hallitsemattomiin seurauksiin.
Kirja käsittelee muuttuneen työelämän vaikutuksia turvarakenteisiin, kuten sosiaali- ja eläketurvaan, kollektiivisiin neuvotteluoikeuksiin, ay-liikkeen olemassaoloon ja koulutukseen. Miten ja kenen ehdoilla työyhteiskunta jatkossa toimii? Onko tullut kokonaan uuden käyttöjäjestelmän aika?
Kirja kirjoittajat ovat tutkijoita eri yliopistoista sekä asiantuntijoita Kelasta, Telasta, ammattikorkeakoulusta, ammattiyhdistysliikkeestä, sivistysjärjestöistä ja eduskunnasta.”
Tapaamispaikkana on Kupoli-tila Uuden ylioppilastalon B-rapun 7.kerroksessa (Mannerheimintie 5 B). Valitettavasti tila on esteellinen. Jos on vaikeuksia löytää paikalle, voi soittaa numeroon 0407557253
Ensimmäisellä kerralla 17.9. ei tarvitse olla vielä mitään luettuna, vaan silloin keskustellaan käytännön järjestelyistä, kuten seuraavista tapaamisista sekä kirjojen jakamisesta ja hankkimisesta. Lisäksi ensimmäistä kertaa varten voi halutessaan kuunnella Yle Areenasta kirjan tekijöiden haastattelun osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4408848
Muut tapaamiset ja niihin luettavat osuudet ovat seuraavat:
– ma 1.10. klo 18.30 johdanto ja luvut 1,2
– to 18.10. klo 18.00 luvut 3,4,5
– ma 29.10. klo 18.30 luvut 6,7,8
– ma 12.11. klo 18.30 luvut 9,10,11
Jos toivot lisää tietoa lukupiiristä ja haluat sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteeseen taru.saari@outlook.com.
Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!
MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian edistämiseksi sekä vapaan ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kantaa ottavan Yksi auto vähemmän -tarran polkupyöräsi koristeeksi. Säänkestävä tarra on valittavissa kuudella kielellä: englanti, suomi, ruotsi, espanja, ranska, saksa. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa liittyessään 31.10.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.
Liittyminen käy kätevästi NETTILOMAKKEELLA. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaa millä kielellä tarran haluat. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, jätä jäseneksiliittymislomakkeen lisätietoja-kohta tyhjäksi tai kirjoita siihen ettet halua tarraa.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastokampanjointimme isoista linjoista, valitaan ohjausryhmä sekä ilmastokampanjavastaavat.
Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät täältä ja sääntömme täältä.
MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Ilmastoasioissa toimitaan Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa, vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimatoiminta kamppailee Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, mutta myös Talvivaaran parissa toimien. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla, osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi ryhmän puitteissa osallistutaan mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin. Nuoret Maan ystävät ja Intersektionaalinen näkökulma muutokseen -ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.
Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.
Väentapaaminen on avoin kaikille Maan ystävien toiminnassa mukana oleville sekä siitä kiinnostuneille. Yhdistyksen jäsenille tapahtuma on ilmainen ja julkisilla kulkuvälineillä tehdyt matkakulut korvataan, ei-jäseniltä perimme 15 euron osallistumismaksun. Jäsenyydet tarkistetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Väentapaamisessa tarjotaan vegaaniset lounaat ja päivälliset sekä aamu-, ilta- ja välipalat.
Mikäli et ole vielä Maan ystävien jäsen ja tahdot liittyä, ohjeet löydät helposti täältä.
Ilmoittautuiminen: Katso ohjeet sivupalkista.
Matkakorvaukset: Jäsenille matkakulut korvataan tarvittaessa. Ilmoita matkakulujen summa ilmoittautumisviestissä etukäteen (hyvissä ajoin ostetut liput ovat edullisempia. Jos haluat säästää järjestön varoja, voit halutessasi laskuttaa matkakuluista vain meno- tai paluulipun hinnan).
Ohjelma päivittyy ja täsmentyvä aikataulu julkaistaan tällä sivulla.
Perjantai 16.11.18
Klo 16:00 – 20:30 Hallituksen kokous. Kokous on avoin kaikille jäsenille.
Klo 18:00 – 20:00 Maan ystävät ry:n syysväentapaamisen kaikille avoin tapahtuma
Varpu Sairinen ja Juha Penttilä: ”Suora toiminta ja massa-aktiot ympäristöliikkeessä: Hollannin Maan ystävät, Code Rood ja Ende Gelände”
Sairinen on työskennellyt Hollannin Maan ystävissä koordinaattorina, joten hänellä on ensi käden tietoa järjestöstä, joka on Friends of the Earth Internationalin ja Friends of the Earth Europen kautta Suomen Maan ystävien kumppanijärjestö.
Sairinen ja Penttilä kertovat kokemuksistaan Code Rood ja Ende Gelände -massa-aktioissa Alankomaissa ja Saksassa.
Katso ohjelmasta lisätietoja MY:n kotisivujen tapahtumatiedoista.
Katso ohjelmasta lisätietoja Facebookista.
Lauantain 17.11.18 ohjelma on kehittymässä syyskuussa aloitettujen aktiivitapaamisten suuntaan, jossa keskitytään toiminnan kehittämiseen ja järjestön yhteiseen suunnitteluun. Aktiivitapaamisista näet lisää täältä.
Klo 9:00 – 10:00 AAMUPALA
Klo 10:00 – 11:00 Tutustumispiiri keskusteluna Maan ystävien toimintaan tulemisesta: ”Individualistinen kulttuuri ja kollektiivisen toiminnan mahdollisuudet – Maan ystäviin mukaan tuleminen case-esimerkkinä”. Fasilitoija Simo Porola.
Klo 11:00 – 11:45 Olli-Pekka Haavisto: ”Johdanto seuraavaan keskusteluun sekä lounaan jälkeiseen tulevaisuustyöpajaan”.
Aiheina maininnanomaisesti Friends of the Earth Internationalin jäsenyyskriteerit, Friends of the Earth Europen strategia vuosille 2019 – 2023, IPCC:n syksyn 2018 raportti, Living Planet Report 2018, FAO:n raportti The State of World Fisheries and Aquaculture 2018, FAO:n tilastotiedot Forest products statistics: Global production and trade of forest products in 2016 (sisältää kehityksen 1980–2015).
Klo 11:45 – 13:00 Piirikeskustelu ”Maan ystävien rooli ja merkitys ympäristöliikkeessä”. Fasilitoija Liisa Uimonen.
(Aihetta kehitellään edelleen ja siihen voivat jäsenet lähettää ehdotuksia osoitteeseen ryhmat [at] maanystavat.fi)
Noin klo 13:00 – 13:45 LOUNAS
Klo 13:45 – 15:15 Ilmasto-ohjausryhmän koordinoima tulevaisuustyöpaja, jossa tavoitellaan moniteemaisesti Maan ystävien näkymiä 2020-luvulle.
Noin klo 15:15 – 15:30 TEE- JA KAHVITAUKO
Klo 15:30 – 17:00 Työpaja ”Kuinka huolehtia omasta jaksamisestaan aktivistina?”
Koordinoi Nuoret Maan ystävät ja intersektionaalinen näkökulma muutokseen -toimintaryhmä
Klo 15:30 – 17:00 Lentovero-työryhmän tapaaminen
Klo 17:00 – 18:30 Työpaja ”Valtarakenteiden tarkastelua toiminnallisten työkalujen avulla”
Koordinoi Nuoret Maan ystävät ja intersektionaalinen näkökulma muutokseen -toimintaryhmä
Klo 17:00 – 18:30 Kaivos-ryhmän kokous.
Klo 19:00 PÄIVÄLLINEN
Sunnuntai 18.11.18
Klo 9:00 – 10:00 AAMUPALA
Klo 10:00 – 16:00 Maan ystävät ry:n vuosikokous.
Kokous keskeytetään lounaan ajaksi.
hyväksytään vuoden 2019 toimintasuunnitelma sekä talousarvio.
Asialistalla on myös sääntömuutosehdotus yhdistyksen hallitusjäsenyyskausien muuttamisesta kaksivuotiseksi siten, että noin puolet vaihtuisi jokaisena kautena. Tällä ehdotuksella pyritään hallituksen kokemuksen siirtymisen ja jatkuvuuden turvaamiseen nykyistä paremmin.
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu to 27.9.2018 kello 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B (vasen ovi).
Luvassa on tulevan toiminnan suunnittelua, keskusteluja ja jotakin vegaanista naposteltavaa. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa!
* * * * *
Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Thursday, September 30 at 6 P.M. The place is the office of Friends of the Earth Finland at Villa Paulig (Pauligin huvila), Mechelininkatu 36 B. The Villa is an old yellow wooden house (the entrance is the one on the left). See www.reittiopas.fi for buses and trams.
There will be planning of future activities, discussions and some vegan snacks. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Welcome!
Maan ystävien ilmastokampanjan vasta valittu ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 24.9.2018. Ohjausryhmään kuuluvat ilmastokampanjasta vastaava Leena Kontinen, kampanjakoordinaatori Eija Kärkkäinen, sekä jäsenet Anna Ikonen, Aino Sirén, Elina Hienonen, Ilona Mansikka ja Tove Selin. Naisenergia jyllää.
Kokouksessa jaettiin tehtävät ja vastuut ohjausryhmän jäsenille. Ohjausryhmä vastaa kampanjan yleisestä koordinaatiosta ja eri hankkeiden koordinaatiosta. Se myös vastaa talousasioista kampanjassa.
Ensimmäisessä kokouksessa tutustuimme toisiimme. Ideat ja sanat lensivät ja tunnelma oli todella innostava. Myös etänä Tampereelta osallistunut Aino oli hyvin mukana menossa.
Ilmastokampanja osallistuu tuleviin eduskuntavaaleihin yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa ja jatkaa vaikuttamistyötä mm. yhteisöenergiassa ja Hiilivapaa Suomi -kampanjassa. Uutena asiana keskusteltiiin lentoverosta, josta pitäisi tulla lakialoite kansalaisaloitteen kautta Ruotsin mallin mukaan, tai jotenkin muuten. Keskusteluja jatketaan.
– paikallistoiminta: opintopiirit, retket, tapahtumat, kaupunkiviljely, julkaisutoiminta, mielenosoitukset, kannanotot… ja niin edelleen
– Hiilivapaa Suomi -kampanja
– Yhteisöenergia-kampanja
– Maan ystävien toimintaryhmät
Uusien ilta on maanantaina 24.9. kello 18-20. Paikka on Kupoli, Uuden ylioppilastalon B-rapun 7. kerroksessa. Osoite on Mannerheimintie 5 B, sisäänkäynti on kadun puolella kosmetiikkaliikkeiden välissä. Tila ei valitettavasti ole esteetön: kuudenteen kerrokseen pääsee hissillä, mutta viimeinen kerrosväli täytyy kulkea kierreportaita.
Lisätietoja voi kysellä täällä tai osoitteesta helsinki [at] maanystavat.fi
Jotakin hyvää vegaanista syötävääkin on tarjolla. Tervetuloa!
Alkusyksy on ollut Euroopassa kohtuusliikkeen ja post-growth ajattelun vilkkaan toiminnan aikaa. Elokuussa pidettiin Malmössä kuudes kansainvälinen Degrowth-konferenssi ja syyskuussa Brysslissä merkittävä Post-growth -konferenssi. Molemmissa Friends of the Earth oli yhtenä näkyvänä järjestäjänä.
Malmön degrowth -konferenssi
Malmön konferenssiin kokoontui elokuun lopulla lähes tuhat kestävän tulevaisuuden tutkijaa ja tekijää. Kokoontumisen teemana oli dialogi myrskyisinä aikoina yleistavoitteena ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Friends of the Earth tuli tapahtumaan keväällä laaditun raportin ”Sufficiency: Moving beyond the gospel of eco-efficiency”. Sen laatimiseen osallistunut saksalainen Joachim Spangenberger esitteli työpajassa FoEE:n työtä kohtuuspolitiikan parissa. Agendalla ovat mm. työajan lyhentäminen ja henkilökohtaiset rajat luonnonvarojen käytölle.
Suomesta Malmössä oli mukana yli kaksikymmentä osallistujaa, moni Maan ystävien entisiä tai nykyisiä aktiiveja. Junamatkalla Malmöön Tuuli Hirvilammi ja Marko Ulvila tekivät tiedotteen konferenssista ja kohtuusliikkeen ehdotuksista. Tiedote ’Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia’ löytyy tämän tekstin lopusta. Helsinkiläinen Ruby van der Wekken oli yhtenä panelistina rahaa käsittelevässä pääistunnossa, missä hän kertoi Helsingin aikapankista ja vaihtoehtoisten rahojen ja yhteisen (commons) tärkeydestä.
Ruotsin Jordens Vänner oli esillä erityisesti konferenssin avajaisissa Folkets Parketissa, missä järjestön entinen pj. Ellie Civjet oli yksi kolmesta pääpuhujasta. Ellie veti myös päätöspäivän mielenosoituksen teemalla Rättvist i Malmö / Justice in Malmö.
Degrowth-konferenssin päätöspäivän mielenosoituksessa vaadittiin mm. fossiilisten polttoaineiden jättämistä maahan, ympäristöoikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Kuvassa Jordens vännernin entinen pj. Ellie Civjet (vas) ja keltaisen banderollin päissä aktiivit Tord Björk ja Birgitta Hedström.
Konferenssin jälkeen pidettiin mm. Skånen Jordens vännerin aloitteesta pienimuotoinen Norden i Rörelse – tapaaminen, jossa aktiivit erilaisista liikkeistä vaihtoi kokemuksia ja näkemyksiä mm. rauhan, maatalouden, ay-toiminnan ja ympäristökysymyksen tiimoilta. Päivän aikana kuultiin mm. Brasilian maattomien järjestön MST:n jo vuoden 2009 Belemin Maailman sosiaalifoorumissa käynnistämästä International Peoples’ Assembly aloitteesta. Samoin työstettiin ehdotuksia Ukrainan kriisin liennyttämiseksi mm. vaatimalla perusteellista tutkintaa ja oikeusprosessia Odessan yli 40 kuolonuhria vaatineesta väkivaltaisuudesta toukokuussa 2014.
Brysselin post-growth -konferenssi 18-19.9.
Friends of the Earth oli yhtenä järjestäjänä Euroopan parlamentissa pidetyssä Post-Growth 2018-konferenssissa. Sen isänniksi oli saatu parlamentista viisi puolueryhmä kokoomuksesta vasemmistoon. Järjestäjinä toimivat FoEE:n lisäksi mm. Université Libre de Bruxelles, ammattilittojen eurooppalainen kattojärjestö ETUC ja Reseach and Degrowth -järjestö.
Konferenssi alla julkaistiin yli kahdensadan tutkijan vetoomus ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Siinä mm todettaan, että ”nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoavaaditaan mm.”. Vaatimuksena on mm. EU:lle vakaus- ja hyvinvointisopimus, parlamenttiin post-growth -toimikunta ja jokaiseen jäsenmaahan taloudellisen siirtymän ministeriö.
Konferenssin keskusteluissa käsiteltiin muun muassa talouspoliittisten mallien voimaa, energia- ja ilmastopolitiikkaa, BKT:lle vaihtoehtoisia talouskehityksen mittareita sekä kauppapolitiikan ympäristövaikutuksia.
Keskusteluihin osallistui kiitettävästi myös vaikutusvaltaisia EU:n päätöksentekijöitä, kuten kilpailukomissaari Margrethe Vestager, komission työllisyyden, sosiaaliasioiden ja inkluusion pääosaston (DG EMPL) johtaja Joost Koorte sekä useita europarlamentaarikkoja. Lisäksi konferenssissa kuultiin mm. Prosperity without growth -kirjan kirjoittajaa Tim Jacksonia, Degrowth- kirjan julkaissutta tutkija Giorgos Kallisia sekä lukuisia muita nimekkäitä tutkijoita ja järjestöjen edustajia.
Brysselin post-growth konferenssin arvokkainta antia oli kiistatta päättäjien, tutkijoiden sekä järjestötoimijoiden kokoaminen aiheen äärelle. Kestävä siirtymä kasvunjälkeiseen aikaan edellyttää, ettei aiheesta keskustella vain tutkijoiden ja aktivistien pienissä piireissä, vaan myös päättäjät ja yritykset saadaan mukaan rakentamaan oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa.
Suomalaisdelegaatio Malmön Degrowth-konferenssissa: Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia
Kaksikymmentä suomalaista tutkijaa, kansalaisaktivistia ja järjestötyöntekijää osallistuu tällä viikolla Malmössä järjestettävään kansainväliseen Degrowth-konferenssiin. Kuudetta kertaa järjestettävä Degrowth-konferenssi kerää yhteen satoja tutkijoita ja aktivisteja vaatimaan vaihtoehtoja ympäristöongelmia ja sosiaalisia kriisejä ruokkivalle kasvutaloudelle.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarve on konkretisoitunut viime aikoina koettujen metsäpalojen, kuivuuden, tulvien ja ennätyshelteiden seurauksena. Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen kriittinen raja saattaa olla jo kahden asteen lämpenemisessä. Jos hillitsemisessä epäonnistutaan, maapallon luonnonprosesseja ja ilmastoa säätelevät systeemit voivat muuttua peruuttamattomalla ja ihmiskunnalle hyvin vahingollisella tavalla.
Degrowth on suunnan kääntämistä, kestävän ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon valitsemista. Degrowth tarkoittaa pyrkimystä sellaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, joka tuottaa hyvinvointia kaikille luonnon kantokyvyn rajoissa. Se tunnustaa rohkeasti yhteyden kasvun ja globaalikriisin välillä: lisääntyvä tuotanto ja kulutus kasvattavat ilmastopäästöjä ja kiihdyttävät luonnonvarojen käyttöä.
Koska suomalaisen hyvinvointivaltion keskeiset instituutiot kuten työ, toimeentulo ja julkiset palvelut on sidottu tiukasti kasvuun pyrkivään talouteen, siirtyminen kohtuutalouteen tarkoittaa myös näiden järjestämistä uudella tavalla. Meidän onkin suunnattava rohkeasti kohti laajoja järjestelmätason muutoksia. Ne ovat haastavia, mutta haasteiden kieltäminen tai niiden vältteleminen ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu. Emme voi ajatella, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Suunnanmuutoksen ohittaminen on epäoikeudenmukaista tuleville sukupolville.
Malmön Degrowth-konferenssissa hahmotellaan vaihtoehtoja ja työstetään eteenpäin nykyistä kestävämpiä malleja ja ratkaisuja. Oleellista on pyrkimys kohtuuteen eli tuotannon ja kulutuksen vähentäminen riittävälle tasolle. Kohtuutta on tavoiteltava demokraattisesti ja poliittisen osallisuuden kautta.
Konferenssissa tuodaan elävästi esiin, kuinka kohtuutaloutta rakennetaan jo ympäri maailmaa paikallistalouksissa kuten erilaisissa osuuskunnissa ja järjestöissä. Konkreettisia aloitteita ovat muun muassa paikallisrahojen kehittäminen, solidaarisuustalous, teknologiauskon kyseenalaistaminen, kaivostoiminnan rajoittaminen, dialogisuus ja avoimen tiedon käyttö.
Kansainvälisessä tutkimuksessa hahmotellaan myös uudenlaista ekososiaalipolitiikkaa kestämättömän hyvinvointimallin tilalle. Tutkimus tarjoaa rohkaisevia näköaloja hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi perustulo, työajan lyhentäminen, rahapolitiikan uudistaminen ja energiaverotuksen kiristäminen voisivat olla konkreettisia kohtuutalouden politiikkatoimia, joiden avulla voitaisiin turvata työtä ja toimeentuloa kasvusta riippumatta.
Suomalainen kohtuusliike kokoontuu seuraavan kertaan Kohtuus Kymenlaaksossa tapahtumassa Kotkassa 21.-23.9.2018.
Lisätietoa:
Tuuli Hirvilammi, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto puh. 0407262254, tuuli.hirvilammi ät gmail.com
Marko Ulvila, tietokirjailija ja aktivisti, puh. 0445332368, marko.ulvila ät kapsi.fi
Nuoret Maan ystävät ja intersektionaalinen näkökulma-muutokseen toimintaryhmä kokoustaa jälleen keskiviikkona! Tarkoituksena on pohtia mennyttä ja tulevaa toimintaa.
Tarvittaessa keskustellaan englanniksi tai joku tulkkaa. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat toimijat!
Kaisa-kirjasto on esteetön tila.
Lisätietoja: julia.raisanen(at)maanystavat.fi
– – –
The recently established Intersectionality & equality working group (aka knowns as the Young Friends of the Earth Finland group) will hold a meeting on Wednesday 19th of September at 13-15 at the Kaisa library in the group study room 4040b. The address is Fabiankatu 30 and the room is in the 4th floor of the building. The space is accessible.
By request, the meeting is held in English or a translation is provided. We welcome everybody to join!
More information: julia.raisanen(at)maanystavat.fi
MY:n toimiston sähköpostiosoitteissa toimisto(at)maanystavat.fi ja eveliina.heikkinen(at)maanystavat.fi on ollut toimintahäiriö, eli mikäli olet laittanut näihin osoitteisiin viestiä aikavälillä ma 27.8. – ti 4.9.2018 viestisi ei ole tullut perille. Laitathan viestisi uudestaan niin vastaamme siihen mahdollisimman pian.
Maan ystävät pahoittelee mahdollista ylimääräistä vaivaa.
