Syysväentapaamisesta 16.11.2018-18.11.2018 luotiin palautelomake, joka lähetettiin kaikille väentapaamiseen osallistuneille ja jonka vastauksista on nyt koostettu yhteenveto. Vastaajia oli vain kymmenen, mikä kannattaa pitää mielessä sitä lukiessaan. Yhteenvetoon on koottu vastauksista nousseita yleisiä teemoja eivätkä siinä näy kaikki yksittäiset huomiot.
Lomakkeesta voi lukea tarkemmin yhteenvedon jälkeen.
Palaute
Väentapaamisen ohjelman sisältö oli vastaajien mielestä onnistunut. Erityistä kiitosta sai se, että sitä järjestivät tänä vuonna myös uudet tahot, kuten Nuorten Maan ystävien uusi toimintaryhmä sekä ilmastokampanja. Perjantaina järjestetty ”Suora toiminta ja massa-aktiot ympäristöliikkeessä: Hollannin Maan ystävät, Code Rood ja Ende Gelände”-tilaisuus nousi myös vastauksissa esiin.
Väentapaamisen ohjelman rakenteeseen kaivattiin monen vastaajan mielestä enemmän väljyyttä esimerkiksi useampien tai pidempien taukojen muodossa. Toisaalta koettiin, että jokin täysin erilainen ohjelmamuoto, johon yhdistyisi vaikkapa happihyppely ulkona, toimisi hyvin erilaisten työpajojen välissä. Yhteistä keskustelua tukeva rakenne oli vastaajista positiivista samoin kuin se, että myös perjantaina oli ohjelmaa hallituksen kokouksen lisäksi.
Lauantain järjestelyihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Ruoka oli hyvää ja aikataulussakin pysyttiin. Piirikeskustelussa hyödynnetty puheenvuorojen keston rajoittaminen koettiin toimivaksi. Vuosikokouksen aikataulutuksessa nähtiin parantamisen varaa, niin keston kuin taukojen määränkin suhteen. Sen päätösasioista toivottiin enemmän keskustelua ja valmistelua jo ennen kokousta. Mahdollisuus osallistua etänä sai kiitosta.
Väentapaamisen tunnelma koettiin yleisesti lämpimäksi ja mukavaksi, vuosikokouksen virallisemmaksi.
Ohjelmaideoiksi tuleviin väentapaamisiin esitettiin mm. intersektionaalisuus-ryhmän työpajoista nousseet teemat, kuten etuoikeudet. Voitaisiin pohtia sitäkin, miten Maan ystävien toiminta vaikuttaa järjestelmän muutokseen – onnistutaanko sen edistämisessä? Työpajaa ehdotettiin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamista välittömistä toimenpiteistä. Lisäksi toivottiin erilaista, toiminnallisempaa ohjelmamuotoa keskustelevampien työpajojen lisäksi.
Väentapaamisen ja aktiivitapaamisen yhdistäminen jakoi mielipiteitä. Vastausten tulkintaa vaikeuttaa se, että aktiivitapaamiset on aloitettu vasta tänä vuonna eikä kaikilla vastaajilla ollut selvää kuvaa siitä, miten ne eroavat väentapaamisista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että väentapaamisten pitää jatkossakin olla tapahtumia, joihin myös uusien on helppo tulla mukaan.
Kevään vuosikokouksen ja väentapaamisen yhdistämisestä ei myöskään ollut yksimielisyyttä, mutta sitä kannatti hieman useampi. Toisaalta myös kannattajista osa näki erillään järjestämisessä hyviä puolia. Yhdessä järjestämistä perusteltiin järjestödemokratian tukemisella ja kauempaa tapahtumaan saapuvien huomioimisella. Toisaalta koettiin, ettei väentapaamisen ohjelma saa muodostua liian tiiviiksi ja siinä mielessä nähtiin myös etua siinä, että vuosikokous järjestettäisiin erikseen. Väentapaamisten koettiin ilmaisevan jäsenistön ajatuksia tavalla, joka on hyvä ottaa huomioon myös hallituksen toiminnassa.
Palautetta arvioidaan seuraavia väentapaamisia suunnitellessa sekä kehitettäessä hallituksen toimintaa.
Palautelomakkeeseen oli noin viikko aikaa vastata ja vastaamisen saattoi tehdä anonyymisti. Palautetta pyydettiin ohjelman sisällöstä ja rakenteesta, järjestelyjen onnistumisesta ja tunnelmasta. Lisäksi tiedusteltiin ideoita kevään väentapaamiseen sekä sitä, pitäisikö keväällä vuosikokous ja väentapaaminen järjestää yhdessä vai erikseen ja miten aktiivitapaamisen ja väentapaamisen yhdistäminen osallistujien mielestä onnistui. Mukana oli myös kohta, johon saattoi koota muita mieleen tulleita ajatuksia. Kaikki vastauslaatikot olivat kuitenkin avoimia eikä vastauksen pituutta ollut rajoitettu.
Vastaajia oli kymmenen ja kysymyksiin oli myös mahdollista jättää vastaamatta. Kaikkiin kysymyksiin vastasi kuitenkin vähintään seitsemän ihmistä ja kysymyksiin ohjelman sisällöstä, väentapaamisen järjestelyistä ja siitä, miten väentapaamisen ja aktiivitapaamisen järjestäminen yhdessä onnistui ja pitäisikö näin tehdä myös jatkossa, vastasivat kaikki. Lisäksi vastaukset menivät osin limittäin niin, että esimerkiksi aktiivitapaamista oli saatettu kommentoida muun kuin siihen liittyvän kysymyksen alla.
The English-speaking group of Friends of the Earth Helsinki will meet on Tuesday, December 11 from 6 P.M. onwards at Kupoli’s old Viikki-klusteri. This time we’ll focus on the Stay Grounded initiative. Recommended non-compulsory reading:
Stay Grounded: https://stay-grounded.org/
Viikki-klusteri is located in the 7th floor of the New Student House (Uusi ylioppilastalo). The address is Mannerheimintie 5 B, 00100 Helsinki. The room is the second door on the right on the seventh floor. The entrance to the B stairs is on the side of the street (not that of the square) between the cosmetics shops. We’ll put a note on the door so you’ll know you’re in the right place. If you want to use the elevator, it’ll take you up to the sixth floor, after that you’ll have to take the spiral stairs (unfortunately the place is not more accessible than that).
MY on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja onnellisemman maailman puolesta. Jäsenenä autat toimimaan tästäkin eteenpäin ympäristönsuojelun, ihmis- ja eläinoikeuksien, kehityskysymysten, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisaktivismin edistämiseksi. Jäseneksi liittyvät saavat lahjaksi mitä ajankohtaisimman ilmastokalenterin: vuoden 2019 seinäkalenteri antaa konkreettisia vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esittelemällä vuoden mittaan kaksitoista ilmastovaikuttamisen teemaa! Lahjan saa liittyessään 31.12.2018 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.
Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Vuosimaksu on 30€ (10€ vähävaraisilta). Mikäli haluat liittyä mutta et halua lahjaa, kirjoita lisätietoja-kohtaan ettet tahdo kalenteria.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin korkesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, autathan jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kaverillesikin. 🙂
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan päätöksiin keväisissä ja syksyisissä vuosikokouksissa. Jäsenemme käyttävät äänivaltaa ilmastokampanjatapaamisessa, jossa tehdään päätökset ilmastotoimintamme isoista linjoista. Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näät täältä.
MY:ssä toimitaan erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä. Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergia-kampanjoissa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä valmistaudutaan vuoden 2019 vaalivaikuttamiseen. Ydinvoimaryhmä kamppailee Fennovoiman ydinvoimalahankketta vastaan osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä. Kaivoskriittinen ryhmä tutkii ja tiedottaa kultakaivosten parissa erityisesti Pirkanmaan alueella, jatkaen myös Talvivaaran parissa toimimista. Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla ja kansainväliseen toimintaan osallistuen. Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -toimijat työskentelevät alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi toimien paikallisesti ja kansainvälisesti. Ruokaryhmä painottaa Vegelupaus-kampanjaa, joka edistää ilmastokestävän kasvisruuan saatavuutta sekä kulttuurista muutosta yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamalla. Ruokatoiminta on mukana myös “Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, jossa yhdistetään akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa ilmastokestävien kasvisruokavaihtoehtojen edistämiseksi arkiruokavaliossa. Maaoikeus- ja metsätoimintaa tehdään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Sosiaalifoorumitoiminnassa mukana ollaan Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeissa. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) tasolla. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, erityisesti ajankohtaisen CETA-sopimuksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää toimintaa. Ryhmän puitteissa osallistutaan myös mm. YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin. Nuoret Maan ystävät ja Intersektionaalinen näkökulma muutokseen -ryhmä keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille.
Teemakohtaisten toimintaryhmien lisäksi MY:ssä toimitaan paikallisesti. Toimintaa on Helsingistä Ouluun. Paikallisryhmät ovat omaehtoisia ja toimivat paikallisten aktiivien lähtökohdista. Jäsenmaksullasi tuet myös paikallista kansalaistoimintaa suoraan: palautamme jäsenmaksuista rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat jäsenet maksavat jäsenmaksujaan.
Toimintakertomuksemme ja -suunnitelmamme näät kokonaisuudessaan täältä. Tiivistelmän vuoden 2019 toiminnan painopisteistä voit lukea nettisivuiltamme.
Talousjaosto hakee uusia, kiinnostuneita jäseniä. Jaosto huolehtii taloudenpidosta yhdessä hallituksen ja taloudenhoitajan kanssa. Kuukausittain tehdään taloudenhoitajan antamien tietojen perusteella talousseurantaa, jossa pyritään huomioimaan mahdolliset poikkeukset tavan mukaisesta. Jaostotyö on tärkeässä roolissa järjestön toimintakyvyn turvaamisessa.
Talousjaoston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat:
Yhdistyksen talouden seuranta ja ennakointi
Talousarvioiden valmistelu
Talousasioihin liittyviin kyselyihin vastaaminen
Hakijalla täytyy siis olla kiinnostusta tulkita taulukoiden lukuja ja pyrkiä ymmärtämään mistä ne muodostuvat. Aiempi kokemus on eduksi, mutta ei välttämätöntä. Tehtävät vaativat ensisijaisesti aikaa ja halua perehtyä itsenäisesti Maan ystävien talouteen ja taulukkolaskentaan sekä pohtia miten voisi parhaiten tuottaa käytännöllistä tietoa talouspäätösten pohjaksi. Perehdytys järjestetään tammi-helmikuun aikana.
Oletko kiinnostunut talousjaoston tehtävistä tai onko lähipiirissäsi joku, joka sopisi pestiin?
Lähetä hakemuksesi hallituksen sähköpostiosoitteeseen hallitus (at) maanystavat.fi 7.1.2019 mennessä. Perustele, miksi juuri sinä olisit sopiva henkilö uuteen talousjaostoon. Huomio myös, että työ on pitkäjänteistä, joten siihen on sitouduttava vähintään vuodeksi kerrallaan. Hakijalta edellytetään Maan ystävien jäsenyyttä tai valmiutta liittyä jäseneksi. Jäseneksi voit liittyä tämän linkin kautta:
Maan ystävien syysvuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2019, ja sen voi ladata sivupalkista.
Ensi vuoden painopisteistä:
Maan ystäien toiminnassa lähtökohtana on aina aktiivien ja ryhmien suunnittelema ja toteuttama toiminta, minkä kautta myös toimintakauden painopisteet muotoutuvat. Vuonna 2019 korostuvat erityisesti jäsenhankinta, hallitustyöskentelyn kehittäminen ja intersektionaalinen näkökulma. Lisäksi ideoidaan uutta ja vahvistetaan jäsenistön yhteisöllisyyttä 2018 aloitetuissa ja 2019 jatkuvissa aktiivitapaamisissa
Hiilivapaa Suomi -kampanja painottuu kevään eduskuntavaaleissa vaikuttamiseen. Ilmastosankari Joulupukki -viestintähankkeella kannustetaan ihmisiä vaatimaan ilmastotoimia päättäjiltä. Yhteisöenergia-kampanja jatkaa pilotti- ja tutkimushankkeitaan. Kaivoskriittisessä toiminnassa keskitytään erityisesti Pirkanmaan kultakaivoshankkeiden haittojen estämiseen, ja ydinvoimatoiminnassa toimitaan osana ydinvoimanvastaista kansainvälistä liikettä. Suomen sosiaalifoorumin toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Tiedotus- ja vaikuttamistyötä tehdään myös mm. vesikysymysten ja vapaakauppasopimusten ympärillä. Moni MY:n paikallisryhmistä painottaa kestävää elämäntapaa eri näkökulmista, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella edistetään kestävää kaupunkirakentamista ja -liikkumista. 2018 perustettu uusi Nuoret Maan ystävät ja intersektionaalinen näkökulma muutokseen -toimintaryhmä järjestää teemansa mukaisia koulutuksia ja työpajoja.
Tärkeä osa eri ryhmien toimintaa on myös yhteiskunnallista muutosta edistävä monimuotoinen, mm. avoimista lukupiireistä, yhdessä oppimisesta ja pohtimisesta sekä tutustumiskäynneistä ja luontoretkistä koostuva toiminta. Tätä tehdään mm. Helsingin, Tampereen, Porvoon ja Porin ryhmissä. Yhteisen oppiminen, keskustelu ja toiminta liittyy mm. talouden kriittiseen tarkasteluun ja vaihtoehtoisiin talouden muotoihin tutustumiseen, kestävämpien elintapojen ja kulutustottumusten kehittämiseen sekä kaupunkiviljelyyn.
MY toimii myös aktiivisesti osana Friend of the Earth International -, Friends of the Earth Europe – ja Young Friends of the Earth Europe -verkostoja sekä mm. ilmasto-, alkuperäiskansa- ja maa- ja metsäoikeustoimintaryhmiensä kautta että osallistumalla verkostojen tapahtumiin ja kampanjoihin.
Koska Maan ystävien toiminta kumpuaa sen itseorganisoituvista aktiiveista ja ryhmistä ja on avointa kaikille, on uutta MY:n tulevaisuudennäkymän ja tehtävän mukaista toimintaa mahdollista ideoida ja toteuttaa myös spontaanimmin pitkin vuotta.
Vuoden 2018 viimeinen hallituksen kokous järjestetään 15.12. klo 12-17 Pauligin huvilan A-rapun alasalissa, osoitteessa Mechelininkatu 36 A. Kokous toimii samalla ensimmäisenä perehdytyksenä vuoden 2019 uusille hallituslaisille.
Maan ystävät ry:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan kokousta. Ruokatarjoilun järjestämiseksi ilmoittauduthan etukäteen hallitukselle hallitus [at] maanystavat [piste] fi.
Maan ystävien tavoitteisiin sisältyy rasismin ja fasismin vastustaminen. Tuemme 6.12. järjestettävää Helsinki ilman natseja -mielenosoitusta ja kutsumme kaikki mukaan näyttämään, ettei äärioikeisto ole tervetullut minnekään!
Maan ystävien yhteinen kokoontuminen marssille klo 15.45 Henry’s Pubin terassin edustalla (Narinkkatori).
Maan ystävien syysväentapaaminen pidettiin Pauligin huvilalla 16.11.-18.11.2018. Viikonloppuun mahtui paljon erilaista ja eri teemaista ohjelmaa. Perjantaina oli sekä hallituksen kokous, että Varpu Sairisen ja Juha Penttilän tilaisuus ”Suora toiminta ja massa-aktiot ympäristöliikkeessä: Hollannin Maan ystävät, Code Rood ja Ende Gelände”, jossa he kertoivat kokemuksistaan. Lauantaina väentapaaminen yhdistyi aktiivitapaamiseen ensimmäistä kertaa. Päivän aloitti mm. piiriskeskustelu, josta jatkettiin erilaisiin työpajoihin, jotka käsittelivät niinkin erilaisia aiheita kuin tulevaisuuden muutosilmiöitä, intersektionaalisuutta sekä aktivistien jaksamista. Sunnuntaina ohjelma niin sanotusti huipentui vuosikokoukseen.
Olen hallituksen jäsen, joten perjantaina istuin tiiviisti hallituksen kokouksessa. Sieltä ehdimme pariin otteeseen tervehtimään rinnakkain järjestetyn suoraa toimintaa käsittelevän tapahtuman väkeä, mutta pääosin ilta meni kokousasioiden parissa. Kokouksen tärkeimmät teemat olivat henkilöstöasiat ja erilaiset rekrytoinnit, kuten hallitus- ja talousjaostorekry sekä ilmastokampanjakoordinaattorin rekry ja kansainvälisten asioiden tiedotuksen ja toiminnan sekä tasapuolisuuden varmistaminen.
Maan ystävien ilmastokampanjakoordinaattori on pian vaihtumassa uuteen ja ilmastokampanja teki paikasta hakuilmoituksen, jonka takaraja oli hallituksen kokousta edeltävänä päivänä. Hakemukset oli päätetty anonymisoida, johon osallistui yksi ihminen ilmastokampanjasta ja toinen Maan ystävien hallituksesta. Varsinaiseen rekrytointiryhmään liittyi yksi hallituksen jäsen sekä kolme ilmasto-ohjausryhmästä. Hakuprosessissa saatiin näin hyödynnettyä eri näkökulmia ja sen kuormittavuus jakautui useampien ihmisten kesken.
Kansainvälisissä asioissa hallitus haluaa varmistaa sen, että erilaisista FoEI:n, FoEE:n ja YFoEE:n tapahtumista, vetoomuksista, tiedonannoista ja vastuutehtävistä kulkee tieto myös Maan ystävien jäsenistölle laajemmin. Hallituksen pohtimia konkreettisia keinoja olivat se, että erilaisia asian kannalta olennaisia sähköpostilistoja seuraa useampi ihminen, jolloin tiedonkulku ei pääse katkeamaan. Toisaalta halutaan myös huolehtia siitä, että vuoden 2016 hallituksen päätös kansainvälisten matkojen raportointivelvoitteesta ehtona uusille matkoille toteutuu.
Tärkeä teema, joka hallituksen kokouksissa on vuoden aikana noussut yhä enemmän esille, on myös Maan ystävien työnantajapolitiikka. Millainen työnantaja olemme nyt? Millainen työnantaja haluamme olla? Hallitus on työnantajavastuussa työntekijöistään, mutta on tärkeää käydä keskustelu siitä, mitä tämä vastuu tarkoittaa. Hallituksen jäsenet ovat usein vaihtuneet vuosittain, jolloin pitkäjänteinen työnantajapolitiikan kehittäminen on jäänyt sivuosaan.
Ensi vuonna on onneksi käymässä niin, että vanhoista hallituslaisista valtaosa jatkaa. Ollaan tilanteessa, jossa keskustelulle on aikaisempaa paremmat edellytykset ja nyt, jos koskaan, on tähän mahdollisuuteen tartuttava. Hallitus päättikin erityisen työryhmän perustamisesta. Tarkoitus oli alun perin valita sen jäsenet vasta joulukuun hallituksen kokouksessa, mutta väentapaamisen jälkeen työryhmä koottiinkin saman tien, jotta kehitystyöhön päästään mahdollisimman pian.
Toimin hallituksen kokouksessa ja vuosikokouksessa ensimmäistä kertaa puheenjohtajana, mikä oli varsin opettavainen kokemus. Pohdin esimerkiksi sitä, miten puheenjohtaja voisi parhaiten toimia tavalla, jossa yhdistyisi sekä kaikkien mahdollisuus puheenvuoroon ja laadukas keskustelu, että kokouksen pysyminen aikataulussa. Aiheet ovat usein sekä hallituksen kokouksissa, että vuosikokouksissa ihmisille hyvin tärkeitä ja keskustelua herättäviä. Piirikeskustelussa hyödynnettiin kahden minuutin puheenvuoroja, mikä vaikuttikin toimivan hyvin. Tasapuolisuutta voisi jatkossa tukea myös huomioimalla keston lisäksi se, kuinka monta puheenvuoroa kukin käyttää.
Lauantaipäivän huumaa ja sunnuntain sisukkuutta
Lauantaina ehdin itse paikalle vasta piirikeskustelun loppuun, mutta ajoitus oli mainio lounaan kannalta. Väentapaamiseen oli palkattu kokki laittamaan vegaanista ruokaa ja hän loihti pöytään mm. maukasta borssikeittoa. Jäljelle jääneen keiton hän leipoi mukaan herkullisiin leipälimppuihin.
Lounaan jälkeisessä tulevaisuustyöpajassa esiteltiin erilaisia muutosilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa Maan ystävien toimintaan tulevaisuudessa. Näistä oli koostettu viisi isompaa kokonaisuutta; väestönmuutokset, ilmasto, energia ja luonnonvarat, talous, työllisyys ja palvelut, moninaistuvat elämäntavat ja arvot sekä älykäs yhteiskunta. Osallistujat jakautuivat oman kiinnostuksensa mukaan kolmeen ryhmään, joissa edellä olevia teemoja pyrittiin tarkastelemaan Maan ystävien toiminnan kautta.
Osallistuin itse ryhmään, jossa oli mukana vesiasiat, taloudellinen oikeudenmukaisuus, sosiaalifoorumi sekä alkuperäiskansat. Keskustelu liikkui laidasta laitaan, sillä puhuimme niin yhteisöllisemmästä elämäntavasta, alkuperäiskansojen suhteesta luontoon kuin kapitalistisen talousjärjestelmän luonteestakin. Lisäksi sivusimme erilaisia demokratian muotoja. Näiden yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, ettei lähidemokratia voi toimia, jos taloudelliset asiat rajataan sen ulkopuolelle.
Loppuilta koostui päivällisen lisäksi kahdesta Nuorten Maan ystävien koordinoimasta työpajasta, joista ensimmäinen käsitteli sitä, kuinka huolehtia omasta jaksamisestaan aktiivistina. Millaiset asiat ylipäätään vaikeuttavat omaa jaksamista ja mitä ratkaisuja näihin ongelmiin voisi olla? Itse pääsin pohdiskelemaan ajanhallinnan ongelmia ja täydellisyyden tavoittelua, jotka olivat henkilökohtaisten ajatusmallien ja tapojen tehdä asioita-teeman alla. Yksi ratkaisuehdotus ryhmällämme oli priorisointi ja toisaalta se, että yrittää tietoisesti havaita ja puuttua sellaisiin ajatusmalleihin, joiden johdosta haalii itselleen enemmän tehtävää kuin mihin lopulta ehtiikään ja toisaalta, että osaa olla tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. Helpommin sanottu kuin tehty?
Intersektionaalinen näkökulma muutokseen oli päivän viimeinen työpaja, mutta samalla yksi mielenkiintoisimmista. Aloitimme havainnollistavalla harjoituksella, jonka jälkeen kuultiin Julia Räisäsen pitämä alustus aiheeseen. Pohdimme omia kokemuksiamme siitä, millaista on olla marginaalissa ja miltä valtavirta on silloin näyttänyt. Mitä haluaisimme sanoa valtavirralle? Aihe nosti esiin myös vaikeita asioita. Huomasimme lisäksi, että marginaalissa olo herättää samankaltaisia tunteita eri ihmisissä. Valtarakenteet ja etujen kerrostuminen ovat tärkeitä tiedostaa. Siinä missä jollekin henkilölle kasaantuu etuja mm. hänen ihonvärinsä, etnisyytensä, sukupuolen ja perhetaustan vuoksi, on vaikutus päinvastainen toisille ihmisille. Tämän tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti sitä, että asialle voidaan tehdä jotain.
Sunnuntai valkeni kauniin aurinkoisena, toisin kuin edellisen päivän synkkä pilvimassa. En voinut olla ottamatta useampia kuvia Töölönlahden rannalta kulkiessani kohti Pauligia. Huvilalla söimme ensin hieman aamiaista ennen kuin kävimme itse asiaan eli vuosikokoukseen. Asialistalla oli vuoden 2019 toimintasuunnitelman hyväksyminen ja läpikäyminen, jäsenmaksujen perusteet ja niiden suuruus sekä perusyhdistyksille palautettavan jäsenmaksuosuuden suuruus ja ajankohta, vuoden 2019 talousarvio, uuden hallituksen valinta sekä tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta. Nämä asiat käydään aina läpi syysvuosikokouksessa. Tällä kertaa lisänä oli vielä sääntömuutosehdotus kaksivuotisesta hallituskaudesta sekä Maan ystävien suhteet talouselämään-linjapaperin päivittäminen.
Sekä toimintasuunnitelmaan, että talousarvioon oli tullut muutosehdotuksia hallituksen käytyä ne jo läpi ja joitakin tuli lisää vielä kokouksen aikana, mikä pidensi kummankin käsittelyaikaa. Talousarvion merkittävimmät muutokset vuosikokouksessa syntyivät kampanjakoordinaattorin palkka-arvion korjaamisesta työajan lisäyksen huomioivaksi sekä päätösestä hankkia järjestölle uudet Maan ystävät-paidat. Vanhoista on jäljellä enää muutama hajakoko.
Hallitus päätti ehdottaa kaksivuotista hallituskautta alun perin, jotta varmistettaisiin tiedon ja taidon siirtyminen uudelle hallitukselle. Tämän toivottiin auttavan siihen, että hallitus voi toimia pitkäjänteisemmin eikä kaikkia asioita tarvitse oppia ”kantapään kautta”. Lisäksi sen ajateltiin vähentävän työntekijöiden kuormitusta, koska heille on usein jäänyt vastuu asioiden jatkuvuudesta samalla, kun hallitustyö on sisältänyt paljon opettelua. Ehdotettiin siis sääntömuutosta, jonka oli tarkoitus toimia myös uusia hallituslaisia motivoivana tekijänä.
Asia herätti kuitenkin kysymysmerkkejä jo valmisteluvaiheessa. Mikä olisi oikea tapa muotoilla ehdotus, jotta se ei aiheuta mitään kummallisia pullonkauloja tulevaisuudessa? Entä millaisia seurauksia on sillä, että hallitukseen pitäisi sitoutua lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi? Onko tämä varmasti paras tapa toteuttaa hiljaisen tiedon siirtyminen hallituskaudelta toiselle? Vuosikokouksessa näistä teemoista käytiin vilkasta keskustelua. Lisäksi mietittiin, pitäisikö ensin kokeilla voisiko pelkkä sitoutumisen korostaminen toimia ilman sääntömuutosta. Ja mitä itse henkilökohtaisesti tässä vaiheessa mietin: teemme kaikki vapaaehtoistyötä – onko sääntömuutos varmasti tätä taustaa vasten oikea keino pyrkiä arvokkaaseen päämäärään?
Vuosikokous oli lopulta yksimielinen vain siitä, että kokemuksen siirtäminen eteenpäin on tärkeää ja pitäisi miettiä keinoja, joilla hallituslaiset jatkaisivat myös ainakin toisen kauden niin, että hallituksessa olisi saman aikaan sekä uusia, että vanhoja hallituslaisia. Sääntömuutosta ei tältä erää hyväksytty. Näkisin kuitenkin itse, että tässä olisi ehdottomasti keskustelun paikka. Jälkiviisaana on helppo nähdä, että muutoksesta olisi ensin pitänyt keskustella laajemmalla pohjalla, ehkä juuri väentapaamisen yhteydessä jossakin työpajassa. Näin nähtäisiin millaiset keinot jäsenistöstä vaikuttavat parhailta ja avattaisiin uusia näkökantoja.
Vuoden 2019 hallitus valittiin mutkattomasti. Puheenjohtajaksi valittiin ainoa paikkaa hakenut eli Maan ystävien nykyinen puheenjohtaja Liisa Uimonen ja varapuheenjohtajina niin ikään jatkavat Kristina Salmi ja Jara Kollei. Vanhasta hallituksesta mukaan lähtivät lisäksi Heikki Hallantie, Olli-Pekka Haavisto ja Saija Väyrynen. Uusina aloittavat Olli-Pekka Siira, Tove Selin, Heidi Kuvaja sekä Reetta Hanhikoski.
Tämän jälkeen päätettiin vielä, että hallitus valtuutetaan päivittämään ”Ohjeet Maan ystävien suhteista talouselämään”-linjapaperi yhdenmukaiseksi FoEI:n yritysyhteistyö- ja varainhankintalinjausten kanssa. Sitten olikin pitkä päivä vihdoin päätöksessään, jonka jälkeen loppuun asti sinnitelleet siivosivat yhdessä tilat ja lähtivät sitten sunnuntai-illan viettoon. Loppulauselmana ensimmäisestä väentapaamisestani voisi sanoa, että paljon oli ohjelmaa ja tapahtumaa, paljon uusia ajatuksia ja ihmisiä. Kyllä näillä eväillä nähdään taas ensi kevään väentapaamisessa.
The English-speaking group of Friends of the Earth Helsinki will meet on Sunday, November the 25th from 4 P.M. onwards at Villa Paulig. This time we’ll be discussing direct action as a tool and anti-aviation as a theme (not necessarily together, but not necessarily separately either). Recommended non-compulsory reading consists of the websites of a few interesting initiatives:
Villa Paulig is an old yellow wooden villa in Töölö. The address is Mechelininkatu 36 B (ring the doorbell by the entrance on the left). There’ll be something vegan to eat, too.
