Maan ystävät tukevat laillisesti sitovia ihmisoikeussääntöjä monikansalliselle yhtiötoiminnalle. Sitovaa ihmisoikeussopimusta on vaatimassa laaja joukko verkostoja, järjestöjä ja toimijoita, lue lisää täältä: www.treatymovement.com/about-us.

Sitovia ihmisoikeussääntöjä tehdään YK:n ihmisoikeusneuvoston alla (UNHRC) ja tavoitteena on laillisesti sitovat ihmisoikeussäännöt, YK:n alaisessa ihmisoikeussopimuksessa, jotka suojelisivat vastuuttomalta yhtiötoiminnalta. Monikansalliseen yhtiötoimintaan ulottuvan uuden ihmisoikeussäännöstön luonnospaperia on tällä viikolla päivitetty YK:n toimesta. Maan ystävät, muiden tahojen ohella, toivottavat tervetulleeksi työn ihmisoikeussopimusluonnoksen edistymiseksi, mutta esittävät huolen siitä, että EU on pyrkinyt jarruttamaan sopimuksen käsittelyä. EU:n tulisi toimia sen puolesta, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia, joiden avulla pyritään estämään kansainvälisten yritysten ja muiden yritysten ihmisoikeusrikkomukset sekä poistamaan esteet uhrien oikeussuojan saatavuudessa. Tiedote asiasta englanniksi alla.

Citizens demand the EU stops stalling on a treaty to ensure that businesses respect human rights

This week saw the publication of the landmark revised draft of a UN treaty which aims to prevent human rights abuses by transnational corporations and other business enterprises, and close existing gaps in access to justice for victims. 

A coalition of European civil society groups welcomes the publication of the revised draft UN Treaty on business and human rights and calls on the EU to conduct a thorough analysis of it. This is particularly important as the revised draft addresses many of the EU’s previous concerns, by building on the existing UN Guiding Principles on Business and Human Rights and defining which business activities should be covered. A new analysis should build the basis for a determined, proactive EU engagement in the upcoming 5th session, taking place in October 2019 in Geneva.

The undersigned therefore urge the EU and its Member States to analyse the content of the revised draft and work in a transparent, inclusive process. This includes sharing their legal analysis, consulting civil society groups and working towards preparing the EU’s participation in the formal negotiation session. 

Communities have struggled for decades against corporate abuses – such as environmental damage, landgrabs, discrimination and harassment, or appalling working conditions in the bottom of global value chains. Facing many barriers to justice, victims struggle to hold corporations accountable, and often experience threats, intimidation and violence when they try to do so – with women facing particular gender-based rights violations.

The ongoing process for a UN Treaty is a historic opportunity to address the fragmentation of international law and change the current asymmetry of power between people, the planet and corporations, by regulating business activities in international human rights law. Regrettably, the EU has so far engaged reluctantly in this important international process, despite numerous calls from the European Parliament and from over 580,000 European citizens that it should do so.

As the world’s largest economy and trading block, the EU has a crucial role to play with regards to holding its businesses accountable. The lack of substantive EU engagement in the UN Treaty process is in stark contrast with the EU’s strong push for the expansion and enforcement of investor rights in bilateral agreements. Rather than further prioritising corporate interests over people’s rights and the environment, the EU should invest that level of effort and engagement for protection against harmful business activities. We need the EU’s political commitment to address the issue of corporate impunity for human rights abuses.

Should the EU fail to organise a joint position on the UN Treaty, Member States must fulfill their responsibility, speak up during the negotiations and bring their experience and perspectives to the international discussion. 

The undersigned call on the EU to live up to its commitments to champion human rights and gender equality and accordingly negotiate with other countries, to ensure that the treaty will adequately serve to protect the women and men suffering from business-related abuses, and to grant them appropriate remedy for harms caused. We are ready to support our government delegations, the European Commission, parliamentarians and MEPs in this historic task.

—  Signatories below

ActionAid International

CAFOD (England & Wales)

CCFD-Terre Solidaire (France)

Centre for Research on Multinational Corporations (SOMO) 

CIDSE – International family of Catholic social justice organisations

Clean Clothes Campaign International Office

Commission Justice et Paix Belgique

Ekumenická akademie (Czech Republic)

FIDH (International Federation for Human Rights)

Friends of the Earth Finland

Friends of the Earth Germany (BUND)

Global Justice Now 

Global Policy Forum

IUCN NL

Latinamerikagrupperna/Solidaridad Suecia-América Latina (SAL)/Solidarity Sweden-Latin America

Mani Tese (Italy)

NaZemi (Czech Republic)

Sherpa

SÜDWIND-Institute 

TROCA – Plataforma por um Comércio Internacional Justo

Trócaire

 

Nimien keräys Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteeseen on käynnissä 22.7.2019 asti. Vielä tarvitaan noin 18 000 nimeä aloitteen läpiviemiseksi, joten allekirjoita aloite täällä ja jaa linkkiä ystävillesi! 

Alla tietoa aloitteen merkityksestä ja kaivoslain muuttamisesta aloitteen nettisivuilta.

”KANSALAISALOITE KAIVOSLAIN MUUTTAMISEKSI

Aloitteen tarkoitus

Syventyvän ilmastokriisin edellä on tärkeää suunnitella uusiutumattomien luonnonvarojemme käyttö viisaudella, jotta kaivostoiminta aidosti rikastaa ja vahvistaa yhteiskuntamme elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Tällä kaivoslain kokonaisvaltaisella muutoksella huolehdimme paremmin elintärkeän puhtaan luonnon säilymisestä myös tuleville sukupolville. 

Vuonna 2011 hyväksyttyyn kaivoslakiin kohdistetaan monilta osin merkittäviä uudistuksia. Aloitteen lähtökohtana on muuttaa kaivoslakia sen periaatteen mukaan, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta perustuslain kanssa yhteensopivalla tavalla. Vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäväksi. Kaivostuotannosta tulee uuden lain myötä maksettavaksi kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset yhteiskunnalle. 

Suhdetta ympäristönsuojelulakiin on muutettava, sillä kaivoslupa voidaan tällä hetkellä myöntää ennen ympäristönsuojelulain mukaista lupamenettelyä ja kokonaisarvio jää puutteelliseksi. Kaivoslakia täsmennetään lisäksi myös siten, että kuntien maankäytölliset strategiat ja muiden elinkeinojen kehittäminen otetaan paremmin huomioon kaivoslain alaisissa lupahakemuksissa ja lupaharkinnoissa. Malminetsintää ja kaivostoimintaa ei tule toteuttaa arvokkailla luontoalueilla. 

Kaivosvaraukset kattavat jo merkittävän osan Suomen pinta-alasta. Kaivosmineraalien kysynnän ja kaivostoiminnan paineen kasvaessa ilmoitukseen perustuva varauskäytäntö etuoikeuden saamiseksi ei ole enää perusteltua. Ilmoitukseen perustuvasta varauskäytännöstä tulee siksi joko luopua tai siirtyä käytäntöön, jossa varauksesta tulisi maksullinen. Maanomistajille ja kunnille tulisi laajasti tiedottaa varauksen jälkeen kuukauden sisään etsintätöiden tavoitteista, niiden rahoittajista ja ajoituksesta. Vähäinen etsintätyö toisen alueella muutetaan luvanvaraiseksi. 

Vain kerran hyödynnettävissä olevista kaivannaisista kerätään kaivosyhtiöiltä veroja, jotka rahastoidaan jakamaan arvoa myös tuleville sukupolville ja kattamaan kaivostoimintaan väistämättä liittyviä ympäristöhaittoja. Rahaston avulla varmistetaan, ettei yksi sukupolvi käytä ainutlaatuisia malmivarantojamme ja että niiden tuotto vahvistaa kansallista hyvinvointia myös kaivannaisten hyödyntämisen jälkeen Norjan valtiollisen öljyrahaston tapaan. 

Kaivoslain tulee varmistaa, että mineraaleja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.”