Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ilmastokriisin pysäyttämisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Yksi auto vähemmän -tarran pyörääsi koristeeksi. Säänkestävä tarra on saatavilla kahdella eri kielellä: suomi, ruotsi, englanti, espanja, ranska, saksa, viro ja venäjä. Tarrapohja on musta ja teksti valkoinen. Lahjan saa kun liittyy 31.1.2020 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa postimaksun.

Liittyminen käy kätevästi nettilomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan, että haluat tarran. Mikäli haluat liittyä, mutta et halua lahjaa, kirjoita lisätietoja-kohtaan ettet halua tarraa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan korvaamme jäsenille matkakulut koulutuksiimme ja tapahtumiimme ympäri Suomen, sekä tarjoamme ruuat ja majoitukset. Jäsenenä olet äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto@maanystavat.fi

puh/Telegram/Whatsapp: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2020:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat maksavat jäsenmaksuja. Aktiivista paikallista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan ystävien valtakunnallinen toiminta tehdään toimintaryhmissä:

– Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy vaatimaan yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan pääkohde vuonna 2020 on Fortum, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta valtavan määrän hiilivoimaa Euroopassa. Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin sademetsien suojelua ja metsäkadon pysäyttämistä Suomen ja EU:n päättäjille sekä yrityksille suunnatun vaikuttamisen kautta.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanisen kasvisruoan edistämistä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, joka edistää ilmastokestäviä kasvisruokavaihtoehtoja joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmä tutkii Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) sosiaalifoorumien tasolla.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

Aiempien vuosien toiminnasta, ja tämän vuoden toimintasuunnitelman kokonaisuudessaan voit lukea nettisivuiltamme.

Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.

”Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa täysin riittämättömäksi. Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen”, painottaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.

“Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista”, sanoo WWF:n Rahunen.

Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.

Tiedotteessa mukana ovat Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Suomessa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Allianssi, 050 378 779, niina.ratilainen@alli.fi

Energiaperuskirjasta tehty sopimus (ECT-sopimus) on vakava este Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n uuden vihreän sopimuksen toteutumiselle. 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vetoaa peruskirjassa mukana oleviin valtioihin: sopimuksesta on irtauduttava. Keskustelut sopimuksen kohtalosta alkavat Brysselissä tänään.

“Meillä on kotimainen varoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt käyttävät ECT-sopimuksen tuomia laajoja oikeuksia ilmastopolitiikan hidastamiseksi sekä verorahojen nyhtämiseksi. Fortumin omistama Uniper on jo uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, mikäli hiilikieltolaki tulee voimaan”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Hollannin senaatti tulee mitä luultavimmin hyväksymään hiilikieltolain tänään. Fortum/Uniperilta on siis pian odotettavissa maan vastaisia oikeustoimia.

“Sen lisäksi, että ECT-sopimus uhkaa tehokkaita ilmastotoimia, on se myös lähtökohtaisesti epäreilu ja uhka demokratialle. Fossiilifirmoille on luotu oikeudellinen ohituskaista, jota kansalaisilla ei ole käytössä. Ja nyt esimerkiksi Fortumin tuleva tytäryhtiö yrittää käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi”, jatkaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Vera Kauppinen.

ECT-sopimus antaa energiayhtiöille hyvin laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia fossiilienergian alasajosta. Sopimus sisältää epäoikeudenmukaisen ISDS-mekanismin, jonka turvin ulkomainen energiayhtiö voi nostaa kanteita hallituksia vastaan rinnakkaisessa oikeusjärjestelmässä, eli välimiesoikeudessa, kansallisten tuomioistuinten sijaan. [1]

Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen vetoomuksessa on mukana seitsemän suomalaista järjestöä. Järjestöjen lisäksi myös Euroopan komissio pitää energiaperuskirjaa vanhentuneena erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian kannalta. [2]

Neuvottelut energiaperuskirjan uudistamiseksi aloitetaan tänään, kun sopimusosapuolet kokoontuvat vuosittaiseen konferenssiin Brysselissä 10.–11.12. Neuvottelut tulevat luultavasti kestämään vuosia, ja sopimuksen uudistaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiseksi edellyttää kaikkien 53 osapuolen suostumuksen. Suomessa ECT-sopimuksesta vastaa uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Järjestöjen kirje: Suomen on irtauduttava energiaperuskirjasta

Katso video: Saastuttavat hiiliyhtiöt vs. Alankomaat

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija

040 164 8606

olli.tiainen@greenpeace.org

Vera Kauppinen, kampanjakoordinaattori

044 576 9999

vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi

Mari Vaara, tiedottaja

041 460 9873

mari.vaara@greenpeace.org

 

Taustaa:

[1] ISDS-mekanismi (Investor-state dispute settlement) tarkoittaa valtion ja sijoittajan välistä riidanratkaisua välimiesoikeudessa

[2] Komission neuvotteluohjeet  energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta 

Energiaperuskirjan sopimusosapuolet aloittavat 11. joulukuuta neuvottelut energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty, ECT) uudistamiseksi. 

Useat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tutkimusorganisaatiot ovat huolissaan siitä, etteivät EU:n neuvottelutavoitteet riitä turvaamaan valtioiden poliittista liikkumavaraa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden ja energiasiirtymän toteuttamiseksi.

Tänään 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa julkaisi avoimen kirjeen ja mukana Suomesta ovat Maan ystävien lisäksi 350 Suomi, EKOEnergia, Greenpeace, Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen TTIP-verkosto. Kirjeessä vedotaan energiaperuskirjan sopimusosapuolina olevien maiden hallituksiin ja parlamentteihin, että ne vaatisivat fossiilisten polttoaineiden investointisuojan sekä sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin poistamista sopimuksesta. Tämä varmistaisi, ettei energiaperuskirja aseta esteitä hallitusten nopeille ja kunnianhimoisille ilmastotoimille, ympäristönsuojelulle tai kohtuuhintaisen energian saatavuudelle. 

Jos energiaperuskirjan perusteellinen uudistaminen neuvotteluteitse osoittautuu mahdottomaksi, mikä tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, järjestöt kehoittavat Suomea ryhtymään neuvotteluihin EU:n muiden jäsenmaiden kanssa sopimuksen kollektiivisesta irtisanomisesta tai irtautumaan sopimuksesta yksipuolisesti.

Lue järjestöjen avoin kirje ECT-sopimuksesta

Katso video

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote