Ilmastokokoukseen kokoontuvan hallituksen on lopetettava fossiilisten polttoaineiden tuet ja turpeen käyttö, vaativat ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt. Tällä hetkellä hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien välillä on syvä kuilu.

Hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat maanantaina 3.2. käsittelemään keinoja, joilla Suomen uusista, kansainvälistä huomiota herättäneistä ilmastotavoitteista tehdään totta. Suomen ilmastopaneelin mukaan 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vailla toimenpiteitä. Kuilu tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on iso, ja metsien hiilinielun pieneneminen kasvattaa sitä entisestään.

“Odotamme kokoukselta vahvaa viestiä siitä, että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan lähtee välittömästi liikkeelle. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukien ja turpeen energiakäytön lopettamisesta on keskusteltu vuosikausia. Nyt on toiminnan aika”, painottaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Järjestöjen mielestä hallitusohjelmaan kirjattu energiaverouudistus sisältöineen on hyvä lähtökohta, mutta haitallisten tukien karsimisessa on edettävä nopeammin ja riittävässä mittakaavassa.

”Hallituksen on selkeytettävä, miten ilmastolle haitalliset tuet tämän hallituksen päätöksillä poistuvat ja saadaan liikkeelle miljardiluokan siirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen”, toteaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Erityisesti kotimaisen fossiilisen polttoaineen turpeen käyttö ja verotuki uhkaa hallituksen ilmastopolitiikan uskottavuutta. Turpeen osuus energiantuotannossa on verrattain pieni, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt sekä poltossa että turpeen nostossa. Myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt ovat vedonneet hallitukseen turpeen energiakäytön lopettamiseksi 2020-luvun aikana.

“Turpeen polton lopettamiselle tarvitaan aikataulu ja ohjauskeinot, jotta hallitus voisi ottaa ison harppauksen kohti riittäviä päästövähennyksiä. Epävarmuus turvealalla jatkuu niin kauan kuin hallitus välttelee muutosta. Olisi reilua sopia rohkeasti keinot, joilla turpeesta luovutaan ja taataan muutosturva niille, joiden elinkeino on turpeessa kiinni”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Turpeen kaivaminen on haitallista käyttötarkoituksesta riippumatta. Turpeen energiakäytöstä luopumisen lisäksi on tärkeää, ettei uusia turpeennostoalueita enää avata, turvemaita ennallistetaan ja turvemaiden raivaaminen pelloiksi lopetetaan.

Järjestöt kirittävät ilmastokokoukseen saapuvia hallituspuolueiden kansanedustajia urheiluhenkisellä mielenosoituksella Hotelli Rantapuiston edessä maanantaina 3.2. klo 10.30 alkaen.  

Tiedotteessa mukana ovat: Amnesty Internationalin Suomen osasto, Climate Move, Fingo, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi

Lisätiedot

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 40 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, +358 44 045 8898, malva.green@luontoliitto.fi

Enni Kallio, Ilmastotyön asiantuntija, Fingo, +358 50 317 6686, enni.kallio@fingo.fi

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, +358 50 5866422, niklas@protectourwinters.fi

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace, +358 50 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, +358 45 2700313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, +358 50 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ilmastokriisin pysäyttämisen, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Naomi Kleinen kiitellyn ”Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto” -kirjan. Lue lisää kirjasta tästä. Saat lahjan kun liityt 29.2.2020 mennessä. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

Liittyminen käy kätevästi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan, että haluat kirjan. Kirjoita myös jos et halua kirjaa.

Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

toimisto@maanystavat.fi

puh/Telegram/Whatsapp: 045 886 3958

—

Toiminta vuonna 2020:

Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille seudun jäsenmäärän mukaisesti. Aktiivista paikallista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan ystävien valtakunnallinen toiminta tehdään toimintaryhmissä:

– Ilmastotoiminnassa vaikutetaan energia- ja ilmastopoliittisiin kysymyksiin paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy vaatimaan yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan pääkohde vuonna 2020 on Fortum, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta valtavan määrän hiilivoimaa Euroopassa. Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.

– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin sademetsien suojelua ja metsäkadon pysäyttämistä Suomen ja EU:n päättäjille sekä yrityksille suunnatun vaikuttamisen kautta.

– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtään alkuperäiskansojen ja yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi.

– Ruokatoiminta tukee toiminnallaan vegaanisen kasvisruoan edistämistä sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Ryhmä on myös mukana akateemista tutkimusta ja järjestötoimintaa yhdistävässä ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet” -hankkeessa, joka edistää ilmastokestäviä kasvisruokavaihtoehtoja joukkoruokailussa.

– Kaivosryhmä tutkii Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.

– Ydinvoimaryhmä keskittyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastaiseen kamppailuun osana globaalia ydinvoimanvastaista liikettä.

– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.

– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan (ESF) ja Maailman (WSF) sosiaalifoorumien tasolla.

– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.

Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.