Valokuvanäyttely kertoo Valkeakoskelle 2019 avatusta kultakaivoksesta ja kaivosyhtiön jäljestä luontoon. Näyttely pohtii sitä, minkälaiset seuraukset kultakaivoksella voi olla ympäristöön ja missä asemassa luonto on kaivosyhtiölle. Kuvakertomus herättää ajatuksia siitä, miten tarpeellista kullan kaivuu on ja miten kaivannaisteollisuus muuttaa paikallisten asukkaiden elinympäristöä.
Kuvatekstit ovat olemassa suomeksi ja englanniksi. Aika 5.–29.8.2020
Kaapelinkulman kulta -näyttelyn kuvat: Noora Ojala
Näyttelyn toteutus ja tekstit yhteistyössä Maan ystävät ja Pelastetaan Kaapelinkulma -liike.
The Gold of Kaapelinkulma
The photography exhibition tells of the gold mine that was opened In the municipality of Valkeakoski near Tampere in 2019. Pictures are raising the question, what are the impacts of the mining company on nature. Kaapelinkulma is the name of the area where the mine is located. The exhibition ponders on what kind of consequences a gold mining company can cause on the environment and what is the meaning of nature to the company. The photo story awakens thoughts about how important gold mining is, and how the mining industry changes the environment of the local people?
The description texts of the photos are both in Finnish and in English.
Time: 5.–29.8.2020
Photographer: Noora Ojala.
The production of exhibition story&text: Friends of the Earth Finland & Save Kaapelinkulma movement.
Yli 600 järjestöä 90 maasta lähetti avoimen kirjeen hallituksille, jossa vaaditaan sijoittajien ja valtioiden välisen riitojenratkaisun (ISDS) käytön rajoittamista tai keskeyttämistä koronapandemian aikana.
ISDS (Investor-State Dispute Settlement) eli sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi on hämärä, rinnakkainen oikeusjärjestelmä. Monikansalliset yritykset ovat käyttäneet tätä järjestelmää painostaakseen hallituksia jopa miljardien eurojen korvausvaatimuksilla. ISDS-järjestelmän avulla yritykset painostavat hallituksia hyväksymään niiden sanelemaa politiikkaa. Samaan aikaan monilla yritysten väärinkäytösten uhreilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada oikeutta itselleen.
Kirjeessä järjestöt ilmaisevat huolensa siitä, että yhtiöt käyttävät kauppa- ja investointisopimuksissa olevaa ISDS-mekanismia vaatiakseen miljardikorvauksia julkisista varoista koronapandemian vuoksi käyttöön otetuista rajoitustoimenpiteistä. Nämä ISDS-mekanismiin perustuvat korvausvaatimukset uhkaavat ohjata yhteiskuntien varoja suuryrityksille ja pois kohteista, joissa niitä todella tarvitaan: kohtuuhintaisten hoitojen ja testien turvaamiseen sekä muihin toimiin, joilla turvataan yhteiskuntien toiminta pandemian aikana ja sen jälkeen.
Valtioilla on velvollisuus toteuttaa sääntelyä yhteiskunnan yleisen edun turvaamiseksi, kuten koronapandemiassa on tehty. Yhtiöiden oikeus vaatia korvauksia niitä rajoittavista toimenpiteistä ei saa mennä tämän yleisen edun edelle.
Julkaisimme Euroopan Maan ystävien (FoEE) raportin, jossa listataan 10 syytä, miksi ECT-sopimus on haitallinen ja EU:n sekä sen jäsenvaltioiden on irtauduttava siitä heti. Mikä on tämä salamyhkäinen ilmastotoimia estävä sopimus? Euroopan Maan ystävien kauppa-asiantuntija Thomas Dauphin kertoo miksi tämä vähän tunnettu energia-alan kauppasopimus uhkaa ilmastokriisin ratkaisua.
Me ilmaston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta toimivat aktivistit teemme tällä hetkellä kaikkemme estääksemme hallituksia ojentamasta valtavia pelastuspaketteja saastuttaville teollisuudenaloille. Eurooppa pyrkii saamaan talouden jälleen käyntiin koronakriisin jälkeen, ja hallitukset ja EU:n instituutiot ovat sitoutuneet elvyttämään taloutta jättisummilla yhteiskuntien varoista. Meillä on nyt historiallinen tilaisuus jälleenrakentaa yhteiskuntamme paremmiksi ja toteuttaa oikeudenmukainen siirtymä kohti välttämätöntä puhtaan energian tulevaisuutta.
Monet saastuttavat teollisuudenalat, kuten autovalmistajat ja lentoyhtiöt haluavat kuitenkin ennen kaikkea säilyttää liiketoimintansa entisellään – business-as-usual. Se on takuuvarma keino syventää ilmastokriisiä. Hallitusten vihreistä kannanotoista huolimatta suuryritykset ovat toistaiseksi onnistuneet saamaan tukirahaa ilman ilmastoehtoja.
Energiasektori on ilmaston kannalta kaikkein haitallisin. Saastuttavilla energiayhtiöillä on käytössään tehokas työkalu, jonka avulla ne voivat pitää liiketoimintansa entisellään. Kyseessä on huonosti tunnettu kauppasopimus, energiaperuskirjasta tehty sopimus eli ECT-sopimus, josta on muodostumassa yhä merkittävämpi este ilmastotoimille.
Järjenvastainen sopimus auttaa suursaastuttajia nettoamaan edelleen fossiilisten polttamisella
ECT-sopimus on ilmastotoimien suurin este, josta kukaan ei ole koskaan kuullut. Se on 1990-luvulta peräisin oleva kauppasopimus, joka antaa oikeuksia ja takuita energiasektorin sijoittajille. Käytännössä se edistää lähinnä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Tämä huonosti tunnettu kauppasopimus tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuden nostaa kanteita hallituksia vastaan liike-elämän puolta pitävissä salaisissa tuomioistuimissa eli välimiesoikeudessa. Sopimuksen avulla energiayhtiöt pystyvät hyökkäämään sellaista politiikkaa vastaan, joka saattaisi huonontaa niiden tuottoja. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi saastuttavan energian alasajo tai fossiilivoimaloiden sulkeminen.
Jos energiayhtiöt voittavat tuomioistuimessa, valtiot joutuvat maksamaan niille korvauksina jopa miljardien eurojen edestä yhteiskunnan varoja – vaikka tämä on räikeässä ristiriidassa ilmastokriisin vaatimien toimien kanssa.
ECT-sopimuksen uhka vaanii päättäjiä aina seuraavan nurkan takana
On helppoa ymmärtää, miten haitallinen tämä sopimus on turvallisuushakuisten hallitusten kannalta. Fossiilittomaan energiajärjestelmään siirtyminen on huimaava haaste, joka vaatii poliitikoilta mullistavia toimia ja rohkeita muutoksia säädöksiin ja lainsäädäntöön. Meidän on lyhyessä ajassa purettava fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiajärjestelmä ja korvattava se nopeasti yhteisöjen kokonaan tuottamalla uusiutuvalla energialla.
ECT-sopimus muodostaa nk. ”regulatory chill” -vaikutuksen lainsäädäntöön: ilmastotoimia estetään, vesitetään tai hylätään siinä pelossa, että ne johtavat miljardien eurojen kanteeseen. Niin kauan kuin ECT-sopimus on voimassa, se on uhka, jonka realisoitumista päättäjät joutuvat pelkäämään.
Tilanne voi kuulostaa epärealistiselta, mutta se on ikävä kyllä täyttä totta jo nyt. Fossiilialan yritykset ovat jo pyrkineet puuttumaan Ranskan ja Alankomaiden ilmastolainsäädäntöön. Monet muut ovat hyödyntäneet sopimusta kyseenalaistaakseen ympäristöstandardeja tai pyrkimyksiä palauttaa energian jakelu julkiseen hallintaan tai säännellä energian hintoja (ks. raportin ruudut 1 ja 3).
Edessä häämöttää paljon kanteita ilmastotoimia vastaan
Yritykset ovat toistaiseksi hyödyntäneet ECT-sopimusta ainakin 128 kertaa nostaakseen kanteita valtioita vastaan (tapauksista ei tarvitse ilmoittaa julkisesti, joten luku perustuu saatavilla oleviin tietoihin). Näiden kanteiden seurauksena välimiesoikeusistuimet ovat myöntäneet energia-alan sijoittajille 52 miljardin Yhdysvaltain dollarin korvaukset, ja korvaussumma saattaa kasvaa jopa 32 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, jos kanteiden nostajat voittavat kaikki meneillään olevat tapaukset. Miljardien suuruiset summat julkista rahaa siis valuvat sijoittajien taskuihin sen sijaan, että niillä tuettaisiin esimerkiksi oikeudenmukaista energiasiirtymää lähivuosina. Kun hallitukset tehostavat ilmastotoimiaan, kanteiden määrä tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Energiasiirtymää saattaa uhata yritysten taholta tulevien hyökkäysten aalto.
Juuri nyt tällaisia huimia summia yhteiskunnan varoja tarvitaan kipeästi terveydenhuollon rahoittamiseen sekä oikeudenmukaisen ja vihreään elvytykseen – ei täyttämään saastuttavien energiayhtiöiden taskuja kyseenalaisena korvauksena lyhytnäköisistä riskisijoituksista.
ECT-sopimuksesta on päästävä eroon NYT
ECT-sopimus on järjetön. Ilmastopuheistaan huolimatta EU:n ja jäsenmaiden päättäjät eivät vaikuta vielä ymmärtäneen sopimuksen potentiaalia tuhota ilmastotoimia vaan osallistuvat pitkälliseen prosessiin sopimuksen ”modernisoimiseksi” (käytännössä säilyttämiseksi).
Ilmastonäkökulmasta ehdotetulla uudistuksella ei ole mitään mahdollisuutta onnistua: siinä ei oteta tässä kirjoituksessa mainittuja keskeisiä ongelmia lainkaan huomioon. Uudistaminen edellyttäisi myös kaikkien ECT-sopimuksen jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on erittäin epätodennäköistä. Sopimuksen puolustajat väittävät, että uudistamisprosessi vaatisi enemmän aikaa. Ilmastohätätila on kuitenkin tässä ja nyt – aikaa ei todellakaan ole.
Tiedämme, millaiset toimet ovat tarpeen, jotta fossiilisista polttoaineista luovutaan ja planeetta pystytään pitämään elinkelpoisena. ECT-sopimuksesta eroon pääseminen on yksi näistä toimista.
Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!
Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu maanantaina 24. elokuuta kello 17 – 19 suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää. Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen osallistutaan Google Meetsin avulla puhelimen tai selaimen kautta (ei vaadi rekisteröintiä tai ohjelman lataamista).
Ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja osallistumislinkin! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi
Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!
Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu maanantaina 8. kesäkuuta kello 17 – 19 suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää. Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen osallistutaan Zoomilla.
Ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja osallistumislinkin! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: anni.piiroinen@hiilivapaasuomi.fi
Maan ystävien ilmastokampanjan ohjausryhmä kokoontuu tiistaina 9.6.2020 klo 16:30 etäyhteydellä. Kokouksessa käydään läpi Hiilivapaa Suomi -kampanjan tilannetta, muita tulevia tapahtumia ja ilmastokampanjan taloutta.
Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan kokoukseen. Ilmoittaudu etukäteen osoitteeseen ilmasto-ohjaus@maanystavat.fi, niin saat Hangouts-linkin.
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu ti 2.6.2020 kello 18-20. Kokous pidetään koronatilanteen takia etäkokouksena Jitsi-videokokouspalvelussa.
Luvassa on toiminnansuunnittelua ja keskustelua ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa!
Kevät tuli huolimatta poikkeustilasta. Tavallista useammat ihmiset ovat nauttineet siitä ulkoillen ja luonnossa liikkuen, kun niin moni muu asia on tällä hetkellä mahdotonta. Luonnon merkityksen korostuminen kuuluu niihin pieniin hyviin asioihin, joista ympäristöliikkeessä on syytä iloita. Epävarmuutta ja uutta ja outoa riittää kuitenkin edelleen niin yksittäisten ihmisten arjessa kuin Maan ystävienkin toiminnassa.
Kansalaisyhteiskunnan on ollut pakko sopeutua etäyhteyksiin ja rajoitteisiin siinä missä kaikkien muidenkin. Yhdistyksen vuosikokous ja hallituksen kokoukset on Maan ystävissäkin saatu pyörimään videoyhteyksin, ja hyvä niin. Mutta entä varsinainen toiminta? Miten järjestetään mielenosoitus, jos ei saa kokoontua? Miten motivoitua aktivismiin jota tehdään omalta kotisohvalta, oman ruudun äärestä? Miten saada kokemus siitä, että kaiken keskellä ei ole ihan yksin, että johonkin edelleen voi vaikuttaa? Lamaantuminen kriisin keskellä on hyvin luonnollinen reaktio sekin. Onneksi paljon edelleen tehdään, niin MYssä kuin muuallakin. Esimerkiksi Hiilivapaan Suomen Fortum-kampanjointi on ollut aktiivista koko korona-pandemian ajan.
Toisaalta moni aktivisti puhuu nyt toiveikkaana siitä, miten kriisi tarjoaa meille mahdollisuuden muutokseen. Talousjärjestelmän kestämättömyys niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta näyttäytyy nyt selvänä ja kirkkaana monille heillekin, jotka aiemmin eivät ole osanneet vallitsevaa tilannetta kyseenalaistaa. Lisäksi näemme, että kriisissä julkista rahaa löytyy yhteiskunnan tarpeisiin, kun vain tahdotaan. Satoja miljardeja euroja on EU:n alueella löytynyt jaettavaksi – niitä olisi siis mahdollista löytää myös ilmaston lämpenemiseen reagoimiseen. Muutoksen tuulia on ilmassa, mutta tämä kaikki ei automaattisesti johda mihinkään tietynlaiseen muutokseen. Ympäristöliikkeen tulisi pitää yhä kovempaa meteliä siitä muutoksesta, jonka me haluamme nähdä.
Kriisin keskellä kannattaa olla itselleen armollinen. Jos aktivismi on nyt viimeinen asia mihin sinulla riittää energiaa, lepää ihan rauhassa. Ulkona on kevät ja kohta kesä. Edelleen saa pyöräillä ja kävellä, ihmisiä saa tavata ainakin ulkona. Aurinko paistaa. Maailma ei ole lopettanut toimimistaan, vaikka siltä tuntuisi.
Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!
Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu maanantaina 27. toukokuuta kello 17 – 19 suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää. Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen osallistutaan Zoomilla.
Ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja osallistumislinkin! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: anni.piiroinen@hiilivapaasuomi.fi
Valtionyhtiöstämme Fortumista on tullut yksi Euroopan suurista saastuttajista Uniper-kauppojensa kautta. On käsittämätöntä, että ilmastokriisin keskellä Fortum ja sen tytäryhtiö Uniper jarruttavat ilmastotoimia ja ovat avaamassa uutta hiilivoimalaa Saksan Dattelniin.
Yhdessä voimme vaatia, että Fortum ja Uniper muuttavat suuntaa. Uniperin yhtiökokouksen aikana 20. toukokuuta Saksan ilmastoliike osoittaa mieltään Datteln 4 -hiilivoimalan ja Uniperin pääkonttorin edessä, jotta uutta hiilivoimalaa ei oteta käyttöön. Näytetään tukemme Saksan ilmastoliikkeelle ja muistutetaan Fortumille ja Uniperille, että fossiilienergian aika on ohi. Tule mukaan online-mielenosoitukseen 20. toukokuuta!
– Julkaise päivitys tunnisteella #Datteln4Stoppen ja #FortumIrtiFossiilisista
– Ota kuva itsestäsi mielenosoituskylttisi kanssa ja jaa se somessa (Twitter, Instagram, Facebook…) #Datteln4Stoppen ja #FortumIrtiFossiilisista. Voit myös käyttää Instagram-filtteriä kuvan ottamiseen: https://www.instagram.com/a/r/?effect_id=239539000497890
MITÄ ME VAADIMME?
Fortumin ja Uniperin on korkea aika alkaa toimia ilmastokriisin edellyttämällä tavalla ja luopua fossiilisesta energiantuotannosta ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa. Vaatimuksemme yhtiöille ovat:
– Datteln 4 -hiilivoimalaa ei avata
– Kaikki hiilivoimalat kiinni vuoteen 2030 mennessä
– Yhtiöiden liiketoiminta sopeutetaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi
Vaaditaan yhdessä, että Länsi-Euroopan viimeinen uusi hiilivoimala kuopataan lopullisesti. Uuden hiilivoimalan avaamiselle 2020-luvulla ei ole yhtään hyvää syytä.
Mukana mielenosoituksessa Hiilivapaa Suomi, Fridaysforfuture Suomi, Fridays for Future Deutschland, Greenpeace Suomi ja What the F?rtum.
