Maan ystävissä on perustettu uusi ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä, joka pyrkii osaltaan vahvistamaan suomalaisen ympäristöliikkeen sitoutumista globaaliin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ryhmä haluaa toiminnallaan tuoda esille sitä, miten tärkeää ilmasto- ja ympäristökamppailujen kytkeminen erilaisten ja keskenään risteävien sorron ja riiston muotojen vastustamiseen on osana ilmasto- ja ekokriisin todellista ratkaisua. Näin ollen tärkeitä teemoja ovat erityisesti antifasismi, antirasismi ja feminismi.
Kun puhutaan globaalista oikeudenmukaisuudesta, on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös kapitalistiseen talousjärjestelmään ja yhteiskuntamuotoon. Antikapitalismi on käsitteenä varsinkin suomalaisessa keskustelussa hankala, sillä se assosioituu liian vahvasti neuvostoaikaiseen reaalisosialismiin, joka ei sekään ollut ekologisesti tai sosiaalisesti kestävä järjestelmä. Siksi ympäristöliikkeessä ja Maan ystävissäkin on mieluummin puhuttu esimerkiksi jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuvan talouden tai uusliberalistisen markkinatalouden vastustamisesta. Nyt Neuvostoliiton kaatumisesta on kuitenkin kulunut yli 30 vuotta, joten on syytä avoimesti puhua antikapitalismista ja pohtia sitä, mitä antikapitalismi tarkoittaa ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Määrittelemme antikapitalismiksi luonnon ja ihmisten riistoon ja kontrolliin perustuvan kapitalismin, erityisesti fossiilikapitalismin, vastustamisen ja siitä vapautumisen. Perustelemme seuraavaksi, miksi antikapitalismi on tärkeää ilmasto- ja ympäristöliikkeelle.
Kapitalistinen järjestelmä perustuu jatkuvan kasvun logiikalle. Yksityisesti omistettu pääoma valjastetaan tuottamaan hyödykkeitä ja palveluja, joita myymällä syntyy uutta pääomaa, joka voidaan edelleen valjastaa uuteen tuotantoon. Tämä vaatii aina luonnonvarojen kulutusta, jonka riittävän laajamittainen kasvusta irtikytkeytymisen teoria on jo todettu käytännössä mahdottomaksi. Kapitalismiin on sisäänrakennettu myös jatkuva laajentuminen: yhä uusia alueita ja aloja on otettava kapitalistisen logiikan haltuun. Maantieteellisesti saturaatiopiste lienee jo saavutettu, mutta laajenemismahdollisuuksia etsitään yhä uusilta elämän, hoivan ja toimeentulon alueilta. Elämää ja elämänmuotoja hyödykkeistetään, yksityistetään ja ohjataan yhä enemmän uusliberalistisen ja kapitalistisen kasvun polttoaineeksi.
Kapitalistiseen kasvuun liittyy elimellisesti myös pääoman ja sen myötä vallan kasautuminen. Suuret ylikansalliset yhtiöt hallitsevat vaihtoehtojamme, ja syövät pienet sisäänsä. Ylikansalliset yhtiöt ovat pystyneet rakentamaan itselleen valta-aseman, jossa ne voivat ajaa omia intressejään jopa valtioiden intressien ylitse. Vallan kasautuminen yksityisomisteisille suuryrityksille on siten uhka myös demokratialle.
Kapitalistinen laajeneminen ja kasautuminen vaatii ihmisten epätasa-arvoa: toisten ihmisten ja ihmisryhmien on oltava vähempiarvoisia kuin toisten. Samoin tiettyjen alueiden, toisin sanoen vähemmän taloudellisesti vauraiden globaalin etelän maiden, on pysyttävä alkutuotannon ja heikompien työolojen alueina, jotteivät tuotannon rahalliset kustannukset kasva liikaa. Tämä tekee kapitalismista rasistisen järjestelmän, jolle myös luokkarakenteiden ylläpitäminen on tärkeää. Sama logiikka piilee ilmastonkriisin markkinavetoisen ratkaisun ajatuksessa, että päästöjä tulee leikata siellä, missä se on halvinta. Tällä logiikalla rikkaan, ylikuluttuvan ja kalliin globaalin pohjoisen päästöjä kompensoidaan köyhemmän, vähemmän kuluttavan mutta halvemman globaalin etelän alueilla.
Kapitalistisen kasvun on mahdollistanut pitkälti fossiiliset polttoaineet, erityisesti öljy. Tässä avainasemassa ovat olleet suuret energiayhtiöt, jotka ovat myös toimineet ilmastotoimien suurimpina jarruina. Energiayhtiöt toimivat malliesmierkkeinä kapitalistista valtaa pitävistä mutta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisista toimijoista. Siksi niin sanotun fossiilikapitalismin vastustaminen on ilmasto-oikeudenmukaisuuden kannalta olennaista. Kuitenkin kapitalismiin sisäänrakennettu kasvun ja riiston logiikka antavat syytä vastustaa kapitalismia myös laajemmin, jotta voimme purkaa epäoikeudenmukaisia rakenteita ja todella vähentää luonnonvarojen kulutusta. Niin kutsuttu vihreä kapitalismi ei tähän kykene. Nykyisen kapitalistisen järjestelmän ehdoin tapahtuvat valheelliset ratkaisut ilmastonmuokkauksesta hiilensidontateknologiaan ja päästökauppaan eivät edistä epäoikeudenmukaisten rakenteiden purkamista ja pitävät sisällään lupauksen kulutuksen kasvun jatkumisesta – erityisesti heille, joilla on siihen varaa.
Kun puhumme riistosta, emme puhu vain häikäilemättömästä riistosta ja pakottamisesta, vaan monimuotoisesta ja usein hyvin hienovaraisestakin kontrollista ja hyväksikäytöstä. Tällaisessa hyväksikäytössä ihmisiltä ja yhteisöiltä viedään mahdollisuus rakentaa elämää muuten kuin kapitalismia hyödyttävässä työssä. Olennaista on myös itsen hallinnointi ”hyvänä työntekijänä tai yrittäjänä”. Siksi antikapitalismi on myös autonomian ja vapauden vaatimista.
Näin ollen ilmasto-oikeudenmukaisen ympäristöliikkeen tulee olla myös antikapitalistinen, ja vaatia oikeudenmukaista siirtymää kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Talouden on palveltava ihmistä, ei toisin päin.
****
Kapitalismin ja ilmasto- ja ekokriisin yhteyksistä sekä antikapitalismista voi lukea lisää Iso-Britanniassa toimivan Anarchist Federationin vuonna 2018 julkaisemasta pamfletista Kapitalismi tappaa maailman: Anarkistinen opas ekologiaan, jonka Suomessa toimiva Emilia-ryhmä/DA mobilization team on kääntänyt suomeksi kesäkuussa 2021.
”Pamfletissa esitellään joukko keinoja ja ratkaisuja, joiden edistäminen yhdistää monien ongelmien ratkaisemisen ja joita kuka vaan voi lähteä edistämään yhdessä toisten kanssa. Vaikka alaotsikko viittaa nimenomaan anarkistiseen näkökulmaan ympäristökamppailuissa, eivät toiminnan muodot, tavoitteet tai päämäärät ole rajattuja vain anarkisteille. Päinvastoin, toivomme että teksti innostaa ja kannustaa kaikkia tarttumaan toimeen ja taistelemaan koko elämää uhkaavaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmää vastaan, paremman, vapaamman ja kestävän maailman puolesta.”
Ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmä
