Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu ti 11.1.2022 kello 18:15-20.00. Tapaaminen pidetään yksinomaan etänä Jitsin välityksellä.
Luvassa on keskustelua ja päätöksiä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin!
Ilmoittaudu viimeistään 11.1. klo 18 sähköpostitse osoitteeseen helsinki [at] maanystavat.fi. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.
—
Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Tuesday, January 11th from 6:15 to 8 PM. The meeting is organised only remotely via Jitsi.
There will be discussions and decisions on topical issues. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Both newcomers and the more experienced are welcome!
Sign up for the meeting by 6 P.M. on January the 11th via email at helsinki [at] maanystavat.fi. The remote participation link for the meeting will be sent to participants before the meeting.
Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi reilun kaupan luomupuuvillasta tehdyn t-paidan pyöräpainatuksella!
Mustan paidan etupuolelle on painettu pyöräkuvio ja selkäpuolelle Maan ystävien logo. Painotyön on toteuttanut Osuuskunta Väenvoima ja paidat on valmistanut Neutral. Kaikki paidat ovat unisex-mallisia. Paitoja löytyy S-, M-, L- ja XL-kokoisina.
Saat lahjan kun liityt 31.1.2022 mennessä.
Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.
Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkäkokoisen paidan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.
Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.
Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto[ät]maanystavat.fi
puh: 045 886 3958
Toiminta vuonna 2022:
Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!
Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.
Valtakunnallinen toiminta järjestetään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:
– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan keskittyy vuonna 2022 Fortumiin, joka omistaa tytäryhtiönsä Uniperin kautta valtavan määrän hiili- ja maakaasuvoimaa ympäri Eurooppaa. Kampanja tekee myös yhteistyötä Euroopan tasolla muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa.
– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.
– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.
– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.
– Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Vuonna 2022 ruokatoiminta keskittyy kaupunkiviljelyyn, tapahtumien järjestämiseen ja yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa.
– Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.
– #CAPkuntoon! -kampanja keskittyy erityisesti EU:n CAP-maatalousohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaan. Kampanja järjestää myös muuta toimintaa maatalouspolitiikkaan, kestäviin elintarvikejärjestelmiin ja kestävään ruokapolitiikkaan liittyen.
– Kaivosryhmä tutkii erityisesti Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmia ja tiedottaa niistä. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.
– Vesitoiminta tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta sekä osallistuu kansainväliseen vesikysymyksiin liittyvään toimintaan.
– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti.
– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa
kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.
– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen sosiaalifoorumia ja Tampereen sosiaalifoorumia.
– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiö-vastuu lainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.
– Ydinvoimatoiminta kritisoi Suomen ydinvoimahakkeita ja pitää esillä ydinvoimaan liittyviä ympäristöongelmia.
Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.
Jäsenenä annat arvokkaan tukesi kaikelle tälle, suurkiitos siitä jo etukäteen!
Ydinvoima on väärä vastaus ilmastokriisiin ja ympäristötuhoon sekä niihin kytkeytyviin sosiaalisiin ongelmiin. Lyhyellä tähtäimellä sen rakentaminen on päästöjen ripeän alentamisen kannalta liian hidasta ja samalla siihen laitetut investoinnit ovat pois kestävämmistä uusiutuvista energianlähteistä. Ydinvoimaa ei ole ilman uraania, jonka louhinta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä. Pitkällä ratkaisematon ongelma on ydinjätteen säilyttäminen turvallisesti tuhansien vuosien ajan ihmiskunnan muuttuvien elämänmuotojen myllerryksissä. Ydinvoimalat tekevät yhteiskunnasta haavoittuvan: ekologisten, taloudellisten ja poliittisten kriisien eskaloituessa keskitetyt, monimutkaista logistiikkainfrastruktuuria vaativat ja lopulta aina onnettomuusalttiit voimalat ovat riski.
Ydinvoiman kannattamisessa ratkaisuna ilmastonmuutokseen peilautuu tiensä loppuun tulleen, fossiilien käyttöön perustuvan ja kasvupakkoon sidotun kapitalismin tarve ylläpitää itseään muuntautuneessa muodossa. Tällä tiellä ekologiset ja sosiaaliset ongelmat jatkuvat ja uusia syntyy: ydinvoima keskittää valtaa, militarisoi yhteiskuntaa ja sementoi hierarkioita. Kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta pointtina tuleekin olla energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen eikä tuhoisan järjestelmän ylläpitäminen eri tavoin. Ilmastokriisiin ja ympäristötuhoon vastaaminen ei tarvitse ydinvoimaa, vaan yhteiskunnan muuttamista sellaiseksi, että pienempi kulutus – ja samalla kaikkien tarpeiden täyttäminen – tulee mahdolliseksi.
Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjesti tänä vuonna koalitio, jonka muodostavat A-ryhmä, Varisverkosto, Helsingin vasemmistonuoret, Pinkkimusta Helsinki ja Emilia-ryhmä. Emilia toimi ympäristöblokin koollekutsujana.
Hyvät ystävät, toverit ja kanssa-antifasistit, kiitos että olette täällä, yhdessä osoittamassa ettei äärioikeistolaisille pyrkimyksille ole tilaa meidän kaikkien Helsingissämme! On hienoa nähdä että meitä on täällä näin paljon, yhdessä vastustamassa fasismia ja rasismia!
Myös ympäristöblokki on täällä tänään, sillä myös ympäristöliikkeen on tärkeää osoittaa, ettei fasismille ole tilaa maailmassa, jollaista haluamme rakentaa.
Äärioikeistolaisella liikkeellä on oma ympäristöagendansa. Siihen agendaan ei kuitenkaan mahdu yhdenvertaisuuden tai solidaarisuuden arvoja. Siihen agendaan ei mahdu käsitystä globaalista tai historiallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Ekologinen kriisi on käynnissä. Ympäristö- ja kehitysliikkeissä on jo vuosikaudet painotettu sitä, miten rikkaissa länsimaissa tapahtuva kulutus aiheuttaa saastumista ja luonnonvarojen ylikulutusta köyhemmissä globaalin etelän maissa. Olemme toitottaneet esimerkiksi, että jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,4 maapalloa. Maailman rikkain kymmenys aiheuttaa puolet hiilipäästöistä, ja tuohon maailman rikkaimpaan kymmenykseen kuuluu noin puolet suomalaisista.
On siis selvää, että ekologisen kriisin ratkaisut on löydettävä eriarvoisuutta purkaen. Emme voi laittaa tuhoa heidän korjattavakseen ja kärsittäväkseen, jotka eivät ole tuhoon samalla tapaa osallistuneet. Tämä tarkoittaa radikaaleja muutoksia elintavoissamme, kulttuurissamme ja talousjärjestelmässämme.
Äärioikeistossa on pitkään vähätelty ja kielletty ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos. Nyt tuo denialismi on saamassa uusia muotoja: Ilmastonmuutoksen olemassaolo myönnetään, mutta siihen vastaaminen kääntyy keppihevoseksi, jolla ratsastaa kohti rasistisia ja fasistisia päämääriä. Jo nyt Euroopassa vedotaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja oman maan koskemattoman luonnon suojeluun perusteena rajojen tiukentamiselle. Ilmastonmuutoksesta ja luonnon saastumisesta syytetään väestönkasvua Afrikassa ja Aasiassa. Ilmastopakolaisten jättäminen oman onnensa nojaan on näille rasisteille ympäristöteko, jolla pakoillaan Euroopan ja muiden länsimaiden historiallista ja yhä kasvavaa vastuuta ekologisesta kriisistä.
Mitä sitten voisi tarkoittaa se, että vaikkapa Suomessa tällainen retoriikka pääsee osaksi hallituspolitiikkaa? Onko meillä tulevaisuudessa ”entistä vihreämpi hallitus”, joka sulkee rajat erinäköisiltä ihmisiltä ja ylläpitää viherpestyä kasvavan kulutuksen kapitalismia. Me olemme niin hyvässä asemassa globaalisti, että voimme leikkiä, että on ok jatkaa elämäämme ”business as usual”, kunhan pidämme rajamme vääränlaisilta kuluttajilta suljettuna. Vääränlaisia kuluttajia alkaa varmasti löytyä muistakin ihmisryhmistä kuin Euroopan ulkopuolisista siirtolaisista ja pakolaisista, sillä ”injustice anywhere is a threat to justice everywhere”.
On ”helpompaa” syyttää ilmastonmuutoksesta, ympäristön saastumisesta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta voimakkaan väestönkasvun maita tai väestöltään valtavaa Kiinaa kuin katsoa peiliin. On helpompaa asettaa vastakkain suomalainen köyhä ja haavoittuvampien maiden ihmiset kuin purkaa eriarvoistavia rakenteita.
Fasismi pelaa harvojen hyvinvoinnin pussiin globaalin oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden kustannuksella. Äärioikeistolaiset liikkeet syventävät tahoillaan jo olemassa olevia eriarvoisuuksia, eikä niillä ole tarjota todellisia kestäviä ratkaisuja päivämme polttaviin kriiseihin.
Ihmisvihamieliselle ja taantumukselliselle maailmankuvalle ei tule antaa senttiäkään tilaa, nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Siksi myös ympäristöliike on antifasistinen, tänään ja vuoden jokaisena päivänä!
Antifasismi on ympäristöliikkeen itsepuolustusta!
Kutsumme kaikki mukaan Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen ympäristöblokkiin 6.12.2021 klo 17 näyttämään äärioikeistolle ettei ympäristöliikkeessä tai missään muuallakaan ole heille tilaa.
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus on vuosien ajan koonnut yhteen tuhansia ihmisiä jotka vastustavat fasisteja ja äärioikeistoa. Mielenosoituksessa vastustetaan natseja, perussuomalaisia ja muita äärioikeistolaisia toimijoita yhteen kokoavaa 612-soihtukulkuetta. Myös ilmasto- ja ympäristöliike on ollut mukana vastustamassa äärioikeston kulkuetta vuodesta 2019, ja onkin tärkeää ettemme liikkeenä anna äärioikestolle tilaa katukuvassa saati sitten liikkeessämme. Tule siis mukaan ympäristöblokkiin ja ota mukaan kaveritkin näyttämään ettei natseille ole tilaa Helsingissä tai muualla!
Pyydämme osallistujia käyttämään kasvomaskeja ja huolehtimaan käsihygieniasta mahdollisuuksien mukaan. Tulethan paikalle vain terveenä ja oireettomana.
Mielenosoitukseen ei haluta puoluetunnuksia, valtioiden lippuja tai muita autoritarismia edustavia tunnuksia.
Tapahtuman tarkempi aika, paikka ja reitti ilmoitetaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.
Maan ystävät on rinnakkaisjärjestäjänä tapahtumassa. Se on osa Helsinki ilman natseja – mielenosoitusta, jonka kutsuu koolle koalitio, jonka muodostavat A-ryhmä, Varisverkosto, Helsingin vasemmistonuoret, Pinkkimusta Helsinki ja Emilia-ryhmä.
Maan ystävät ry:n hallituksen vuoden viimeinen kokous järjestetään 12.12.2021 klo 12-16 etäyhteydellä ja MY:n toimistolla. Kokouksessa on mukana sekä vanha että uusi hallitus, ja se on osa uuden hallituksen perehdytystä.
Kokous on avoin myös jäsenille: ilmoittauduthan etukäteen osoitteeseen hallitus [at] maanystavat.fi.
Maan ystävät sai kutsun Ympäristötoimittajien Yhä Täällä -valokuvanäyttelyn näyttelyavajaisiin 16.9 tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa. Ympäristötoimittajat ry on ympäristö- ja luontoaiheisia juttuja kirjoittavien ja kuvaavien toimittajien oma ammatillinen yhdistys, joka täyttää tänä syksynä 30 vuotta. Paljon onnea 30-vuotiaalle Ympäristötoimittajat ry:lle!
Varapuheenjohtajat Kohtala ja Savolainen osallistuivat Maan ystävien edustajina kutsuvieraina avajaisiin. Hienoa että tapahtuma pystyttiin järjestämään, kun noudatettiin koronaturvallisia etäisyyksiä ja pidettiin tarvittaessa maskeja paitsi syödessä. Saimme varta vasten meille tehdyt vegaaniset ruuat. Juttelimme pöydässä syödessämme mukavan kutsuvieraan kanssa. Kuuntelimme avajaispuheet ja saimme samalla jo ravintolassa katsella teoksia ravintolan seinällä sekä sähköisessä vaihtuvassa esittelyssä. Avajaispuheiden, aterioinnin ja kilistelyjen jälkeen siirryimme tiedekeskuksessa ravintolasta varsinaisen näyttelyseinän luo. Tunnelma oli hyvä vaikka samalla toki huomasimme huolen ympäristön tilasta. Kuulimme myös yhdistyksen valokuvausmatkasta Afrikkaan ja osasta teoksia miten teos on syntynyt.
Näyttely oli esillä Heurekassa syys -ja lokakuussa. Kutsussa näyttelyä kuvataan seuraavasti:
Näyttelyssä oli esillä 43 kuvaa, joissa on kolme haasteellista teemaa: Elonkirjo– hengissä edelleen, Monimuotoisuus – metsissä ja soilla. Ilmastonmuutos– maailma muuttuu.
Valokuvissa nousee teemojen kautta esille luonnon monimuotoisuus, joka on Ympäristötoimittajien yhdistyksen juhlavuoden pääteema. Mukana näyttelyssä on paitsi koskettavia luontokuvia, myös vähän rujompia kuvia kaivoksista, avohakkuista ym. Kuvien kohteet vaihtelevat Saharasta Huippuvuorille.
Monimuotoisuus, elonkirjo, on luonnon terveyttä, sen vastustuskykyä häiriöitä kohtaan. Korennon hennon siiven näkyminen puun takaa, linnun laulu, metsän puiden vehreys tai kuva valaan puhalluksesta arktisella merellä vakuuttavat meidät yhä uudelleen, että siellä se vielä on. Luonto.
Kuitenkin joka yhdeksäs Suomen luonnon eliölajeista on uhanalainen, ja uhanalaistuminen kiihtyy koko ajan. Monimuotoisuuden kato ei näy helposti, siksi meidän täytyy nähdä selvemmin.
Luontokuvaajien Jäsenistöstä näyttelyssä olivat mukana Päivi Arvonen, Riku Cajander, Jessica Haapkylä, Antti Koli, Markku Lappalainen, Paula Launonen, Kari Rissa, Tero Pajukallio, Jukka Palm, Eeva Pitkälä, Pekka Virtanen ja lisäksi työryhmään on kuulunut Tiina Harpf.
Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi kiinnostavaa Maan ystävien teemoihin liittyvää luettavaa!
Saat lahjan kun liityt 31.12.2021 mennessä. Liity ja maksa jäsenmaksusi viimeistään 17.12. mikäli haluat saada kirjan ennen joulua (loput kirjat lähetetään tammikuussa).
Kirjoja on rajallisesti varastossa. Mikäli joku kirjoista loppuu, tarjoamme tilalle toisen vaihtoehdon. Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.
Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.
Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista, vapaaehtoisvoimin tehtävää toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.
Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto[ät]maanystavat.fi
puh: 045 886 3958
—
Toiminta vuonna 2021:
Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista!
Paikallinen toiminta tapahtuu paikallisryhmissä. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Porvoossa.
Valtakunnallinen toiminta tehdään erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä:
– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanjan toiminta keskittyy Fortumiin, joka omistaa saksalaisen Uniperin kautta suuren määrän hiilivoimaa ympäri Eurooppaa.
– Lentoverokampanja seuraa lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä ja järjestää aloitteen hyväksymistä tukevaa toimintaa.
– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä pyrkii tuomaan ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisiin oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.
– Kaivosryhmän toiminta keskittyy Pirkanmaan kultakaivosten ympäristöongelmiin. Ryhmä jatkaa myös Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esittämistä.
– Vesiryhmä tiedottaa maailman vesikriisistä piilovesi- ja vesijalanjälkinäkökulmasta paikallisella tasolla sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan.
– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Ryhmä seuraa erityisesti suomalaistaustaisten sellu- ja puuplantaasiyritysten kansainvälisiä toimia.
– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä osallistuu myös YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen laadintaprosessiin ja siihen liittyvään toimintaan.
– Sosiaalifoorumitoiminta on mukana järjestämässä Suomen ja Tampereen sosiaalifoorumeita. Yhteistyötä tehdään myös Maailman (WSF) sosiaalifoorumien osalta.
Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.
Maan ystävät ry kokoontui syysväentapaamiseen ja syysvuosikokoukseen Helsinkiin 5.-7.11.2021. Väentapaamisen ohjelmaan kuului liiton syysvuosikokouksen lisäksi muun muassa keskustelua järjestön yritysyhteistyöperiaatteista, YK:n biodiversiteettineuvotteluista, pölyttäjien tilanteesta ja ilmastokestävästä kasvisruuasta.
Syysvuosikokouksessa liitolle valittiin uusi hallitus. Vuoden 2022hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tanja Pulliainen (Espoo), varapuheenjohtajaksi Katri Loikkanen (Helsinki) sekä muiksi jäseniksi Wilma Heiskala (Helsinki), Maria Kohtala (Vantaa), Mika-Petri Lauronen (Helsinki), Mikko Nieminen (Porvoo) ja Marica Savolainen (Vantaa).
