Suomen hallituksen rasismia koskevasta tiedonannosta 

On hyvä, että hallitusohjelman muotoilun jälkeen hallitus ja yhteiskunta ovat keskustelleet rasismista ja ihmisoikeuksista ja hallitus on tehnyt rasismia koskevan tiedonannon. On hyvä että hallitus on ilmoittanut irtisanoutuvansa rasismista sen kaikissa ilmenemismuodoissa – siinä määrin kuin hallitus tarkoittaa YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja niiden sopimusvalvontaelimissä määritettyä rasismia ja sen ilmenemismuotoja. 

Kun Suomen hallitus rasismia koskevassa tiedonannossan kuitenkin rajaa rasismin ja sen ilmenemismuotojen käsittelyn koskemaan vain osaa siitä rasismista, joka Suomen tulee kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti poistaa, pyrkiikö Suomi näin määrittämään ja virallistamaan rasismiksi, jota sen tulee poistaa vain tuon osan rasismista, jonka tuo tiedonanto rajaa rasismina käsiteltäväkseen? 

Tällöin hallitus antaa sen olennaisen osan rasismista jatkua, jonka YK velvoitteemme velvoittavat Suomea poistamaan, mutta joka jää hallituksen tiedonannon poistettavaksi määrittämän rasismin ulkopuolelle. 

Hallituksen tiedonanto ei käsittele rasismia sen poistamisen kansainvälisten velvoitteidemme kokonaisuuden vaatimalla tavalla – etenkään sen suhteen, miten hallitusohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa useilla velvoitteidemme toteutumista heikentävillä tavoilla vastoin sitä, mitä YK:n sopimusten toteutumista arvioimaan ja valvomaan valtuutetut YK:n elimet ovat todenneet velvoitteidemme vaativan.  

Tiedonanto jättää näin käsittelyn ja rasismin poistamiseksi ehdottamiensa toimien ulkopuolelle olennaisen osan kaikesta siitä, mitä kansuudelleeainväliset velvoitteemme vaativat Suomelta rasismin poistamiseksi siten, että: 

1. ’Rasismin’ uudelleenmäärittelyllään hallitus laiminlyö ja ohittaa Suomen velvoitteet poistaa rasismi 

Hallituksen tiedonanto käsittelee poistettavana rasismina vain sitä osaa rasismista, joka ”perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”. Suomi on kuitenkin velvoitettu poistamaan monen  muunkin tyyppistä rasismia. 

YK:n rasismia koskeva julistus määrittää että alempiarvoiseksi määrittelyn lisäksi ”rasismi sisältää […] ennakkoluuloiset asenteet, syrjivän käyttäytymisen, rakenteelliset järjestelyt ja institutionalisoidut käytännöt, jotka johtavat rodulliseen epäyhdenvertaisuuteen” myös vaikka ne eivät perustuisi siihen, että niissä olisi ketään määritelty alempiarvoiseksi.(1) 

Vastaavasti ”rotusyrjintä” – jonka Suomi on kansainvälisesti velvoitettu viipymättä eliminoimaan sen kaikissa muodoissa – ”shall mean any distinction, exclusion, restriction or preference based on race, colour, descent, or national or ethnic origin which has the purpose or effect of nullifying or impairing the recognition, enjoyment or exercise, on an equal footing, of human rights and fundamental freedoms”. (2) 

Kaikki ”rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuva erottelu, poissulkeminen tai etuoikeus” joka vaikuttaa ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentävästi ei perustu ”yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”.  

Ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikennetään jatkuvasti monilla erottelun tai poissulkemisen tavoilla tai etuoikeuksilla, joissa kukaan ei ole määritellyt ketään alempiarvoiseksi. 

Suomi on kansainvälisesti velvoitettu poistamaan rasismina kuitenkin kaikkea mikä vaikutuksillaanheiken tää erityisesti joidenkin ihmisten tai ryhmien ihmisoikeuksien tai perusvapauksien yhdenvertaista toteutumista  heidän ihonvärinsä, etniseen tai kansalliseen alkuperäänsä pohjautuvasti rajautuvilla tavoilla – myös vaikka  heitä ei olisi kukaan määritellyt alempiarvoisiksi. 

Suomi on esittänyt jo aiemmin YK-velvoitteihinsa nähden tällä tavoin virheellisesti typistetyn rasismin määritelmän, joka ohittaa ja laiminlyö olennaisen osan Suomen velvoitteista poistaa sellaisten toimien  rasistista vaikutusta, jotka heikentävät henkilöiden ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista ihonväriin,  etniseen tai kansalliseen alkuperään korrelloivasti, vaikka eivät määrittele heitä alempiarvoiseksi. Mutta nyt määritelmää on alettu soveltaa käyttöön kasvavassa määrin ihmisoikeuksia vaarantavalla tavalla. 

2. Hallitus laiminlyö Suomen toimien globaalien rasististen vaikutusten käsittelyn ja poistamisen 

Vaikka Suomen velvoitteet poistaa rasismia eivät olennaisilta osin myöskään rajoitu velvoitteeseen poistaa eriarvoisuutta vain Suomen rajojen sisäpuolella olevien ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa, vaan kaikkialla, missä Suomen lainsäädännön ja hallinnon alaiset toiminnot ja toimijat voivat heikentää yleismaailmallisesti yhdenvertaisten ihmisoikeuksien toteutumista, hallituksen tiedonanto laiminlyö näiden lainsäädäntömme ja hallintomme globaalien ihmisoikeusvaikutusten rasistisuuden käsittelyn ja poistamisen. 

3. Hallitus ei ryhdy toimiin, joita rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat YK:n elinten mukaan 

Kun tiedonanto koskee rasismin poistamista, johon meillä on kansainväliset velvoitteet, joiden toteutumista  arvioimaan, valvomaan ja suosituksillaan ohjaamaan olemme kansainvälisesti valtuuttaneet YK:n sopimusvalvontaelimet, saamme näiltä ”riippumattomilta sopimusvalvontaelimiltä suosituksia” (kuten tiedonanto oikein toteaa), joiden käsittelyn ja toteutuksen tulee ohjata velvoitteidemme toteutumista. 

Kun Suomen tulee julkistaa nämä YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle antamat suositukset (3) ja osoittaa miten Suomi toteuttaa ne tai millä tavoin velvoitteemme, joita suositukset koskevat, toteutuvat paremmin  muilla toimilla, joihin Suomi ryhtyy, hallituksen tiedonanto ei julkista edes valtaosaa YK:n rasismin poistamista valvovan komitean viimeksi Suomelle antamien suositusten sisällöstä eikä siitä, mitä se tekisi  niiden suhteen vaan esittää sen sijaan oman sävellyksensä ”tekijöistä”, jotka hallituksen tiedonannon mukaan ”Suomen saamissa viimeaikaisissa suosituksissa nousevat esille”. 

Jos kuitenkin lukee YK:n rasismin poistamista valvovan komitean ja muiden YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle viimeksi antamat suositukset, niissä pikemminkin nousee esille – jopa silmiinpistävässä määrin – lukuisat suositukset sellaisista velvoitteidemme Suomelta vaatimista asioista, joita hallituksen tiedonanto ei  käsittele lainkaan ja joiden osalta Suomi ei ole tekemässä mitään.  

Suomi laiminlyö näin rasismin poistamista koskevia velvoitteitaan, jos se toteuttaa vain tiedonannossaan ja  hallitusohjelmassaan esittämiään toimia. Toimia, joita rasismin poistamisen velvoitteemme YK:n sopimusvalvontaelimen mukaan vaativat mutta jotka hallitus ohjelmassaan ja tiedonannossaan ohittaa,  ovat esimerkiksi, että rasismia koskevien velvoitteidensa toteuttamiseksi Suomen tulee : 

a) varmistaa, etteivät Suomen lait ja säädökset ei-kansalaisten maasta poistamisesta syrji tarkoituksiltaan eivätkä vaikutuksiltaan ketään rotuun, ihonväriin, etniseen tai kansalliseen alkuperään pohjautuen (4) 

Kun rasismin poistamisen YK velvoitteemme koskevat YK:n sopimusvalvontaelinten mukaan olennaisella  tavalla myös maahanmuuttoa ja sitä koskevia kriteerejä ja menettelyjä, keitä ei hyväksytä Suomeen, hallitus  ei käsittele näihin Suomen ulkopuolelle jätettyihin ihmisiin kohdistuvaa rasismia ja laiminlyö tätä koskevat  rasismin poistamisen velvoitteensa. 

YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen komitea on todennut, että Suomen tulisi ratifioida kansainväliset  ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat rasismin kohteena olevien yhteisöjen oikeuksia ja joita Suomi ei ole  vielä ratifioinut, kuten International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and  Members of Their Families. (5) Suomi ei ilmoita edes aikovansa ratifioida tätä rasismia torjuvaa sopimusta. 

b) varmistaa terveydenhoidon tehokas saatavuus paperittomille siirtolaisille ja turvapaikanhakijoiden  vastaanoton kapasiteetti tarjota riittävä suoja, julkisten palvelujen ja humanitaarisen avun taso (6) 

c) tehokkaasti tutkia ja rangaista rasistista vihapuhetta ja julkisesti tuomita viranomaisten ja poliitikkojen  vihapuhe varmistaen, etteivät heidän julkiset lausuntonsa lisää suvaitsemattomuutta tai leimaamista (7)

d) saada saamelaisten vapaa tietoinen suostumus ennen heidän perinteisten maidensa voimavarojen  käyttöön vaikuttavien hankkeiden hyväksymistä varmistaen, että kulttuuriset, ympäristölliset ja sosiaaliset  vaikutukset arvioidaan yhteistyössä niiden heidän yhteisöjensä kanssa, joihin nuo hankkeet vaikuttavat (8) ja Suomen tulee myös ratifioida ILO:n sopimus 169 (9) 

e) täytäntöönpanna rasisminvastaisen maailmankonferenssin hyväksymä Durbanin julistus ja  toimintaohjelma ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat 68/237 ja 69/16 syntyperältään afrikkalaisten  ihmisten kansainvälisestä vuosikymmenestä 2015-2024 (10)  

Nämä vaativat myös sellaista kolonialismista ja orjakaupasta periytyvien värillisiä ihmisiä, heidän  oikeuksiaan ja elämänperintöjään syrjivien globaalitalouden rakenteiden ja niiden maapallon elinehtoja ja  ympäristöä tuhoavien epäyhdenvertaisten vaikutusten korjaamista, jonka hallitus laiminlyö. 

4. Hallitus tuhlaa ihmisoikeuksien yhdenvertaisuuden ja maapallon elinehtojen voimavarat eliitin  kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen 

Kun rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat Suomea tarkistamaan, korjaamaan ja täydentämään  lainsäädäntönsä ja hallintonsa sopimusvelvoitteidemme mukaiseksi, hallitus ei vaivaudu arvioimaan edes  hallitusohjelmansa vaikutuksia ihmisoikeuksiiin, eikä poistamaan tai korjaamaan sen kohtia, joilla on  ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentäviä rasistisia vaikutuksia, puhumattakaan  lainsäädäntömme kokonaisvaikutusten tarkistamisesta tai korjaamisesta yllä esitettyjen asioiden suhteen. 

Sen sijaan, että tarkistaisi ja muuttaisi lainsäädäntömme ja hallintomme vastaamaan rasismin poistamista  koskevia ihmisoikeusvelvoitteitamme, Suomi pikemminkin yllä osoitetusti muuttaa ja kaventaa sitä, mitä  rasismilla ja sen YK-velvoitteidemme mukaisella poistamisella virallisesti tarkoitetaan – tavalla, joka helpottaa sellaisten hallitusohjelman muiden tavoitteiden ja toimien toteuttamista, joiden ihmisoikeusvaikutuksia ei  ole selvitetty eikä osoitettu ihmisoikeusvelvoitteidemme mukaisiksi eikä rasismia poistaviksi.  

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia koskevat YK-velvoitteemme vaativat ettei Suomi saa heikentää niiden yhdenvertaista toteutumista, eikä etenkään haavoittuvimpien etnisten ryhmien oikeuksien  – kuten- yhdenvertaista toteutumista, vaan 

Suomen tulee toimia tällaisten oikeuksien yhdenvertaiseksi”toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan  täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan” kaikin näitä oikeuksia toteuttamaan  ”soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein” (11) – siten, että Suomen ”täytyy osoittaa, että se on tehnyt kaiken, mitä voi toteuttaakseen prioriteettina kaikilla käytettävissään olevilla voimavaroilla nämä  minimivelvoitteensa” ”turvata nämä oikeudet laajimmalla mahdollisella tavalla” kaikille yhdenvertaisesti.(12) 

Hallitus loukkaa tätä velvoitettaan kun se siirtää nyt näiden ihmisoikeuksien turvaamiseen käytettävissä  olevat julkiset varat – kuten verotulot, jotka ovat turvaamassa paperittomien ryhmien terveydenhoidon,  maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden sosiaalisen turvan oikeuksien yhdenvertaista toteutumista –  pois turvaamasta näitä ihmisoikeuksia, tuhlattaviksi yksityisesti oluen, öljyn ja muiden haitallisten  tuotteiden kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen. Tällainen leikkaus ei säästä vaan tuhlaa. 

Kansainvälisen taloudellisen yhteistoiminnan suhteen ”tämä velvoite myös vaatii yhtiöiden liiketaloudellisen toimintojen suuntaamista toteuttamaan” maksimaalisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä  ihmisoikeuksia yleismaailmallisesti yhdenvertaisina oikeuksina (13) siten että Suomi on velvoitettu  varmistamaan, etteivät Suomen lainsäädännön alaisten yhtiöiden toiminnot muissa maissa voi heikentää  taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista noissa maissa. (14) 

YK:n TSS-komitea on ilmaissut huolensa siitä, ettei Suomi ole noudattanut tätä koskevia velvoitteitaan (15)  ja muistuttanut, että ”velvoitetta kunnioittaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria koskevia oikeuksia  loukataan, kun valtiot priorisoivat liiketoiminnan harjoittajien intressit” näiden ihmisoikeuksien yläpuolelle  tai kun valtioiden politiikka ”vaikuttaa ihmisoikeuksiin kielteisesti”. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun  sijoitusten vaikutukset häätävät tai syrjäyttävät alkuperäiskansayhteisöjä elinehtoinaan olleilta mailta 

muissa maissa ilman heidän vapaata, tietoista, ennakkosuostumustaan (16) kuten esimerkiksi Suomen  ohjaaman Finnfundin hankkeissa on toistuvasti tapahtunut, johtaen siihen, että hankkeita vastustaneita  alkuperäiskansojen jäseniä on tapettu. 

Rasismin poistamiseksi toimivat YK:n elimet käsittelevät tällaista alkuperäiskansojen kohtelua rasismina. Se, että yksittäiset valtiot tai valtioryhmät alkavat itse uudelleenmäärittää tai rajoittaa kansainvälisiä  ihmisoikeusvelvoitteitaan muiden, kaupallisten intressiensä mukaan, on noiden velvoitteiden laiminlyömistä 

 

Esitämme oheisessa liitteessä yksityiskohtaisemmin sen miten hallitus laiminlyö Suomen rasismin  poistamista koskevia YK velvoitteitaan yllä esitettyjen asioiden suhteen.  

Maan ystävät ry, Uusi tuuli ry ja Adivasi ry 

 

Viitteet: 

1. YK:n julistus rodusta ja rotuennakkoluulosta (Declaration on Race and Racial Prejudice) artikla 
2. Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva YK:n kansainvälinen yleissopimus, artiklat 1.1 ja 2.1
3. Ks. esim. YK:n rasismin vastaisen komitean Suomea koskevat päätelmät CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 33  
4. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 a 
5. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26 
6. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 b-c 
7. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 11 (a) ja (c) 
8. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 17  
9. CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26 
10.  CERD/C/FIN/CO/23, paragrafit 27- 28 
11. YK:n TSS-sopimus, artikla 2.1 
12. YK:n TSS-komitea, General comment No. 3: The nature of States parties’ obligations, paragrafit 9-11 13. 
13. YK:n TSS-komitea, General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafit 23-24 
14. YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 27 
15. YK:n TSS-komitean Suomea koskevat Concluding observations, E/C.12/FIN/CO/7, paragrafit 6-7 16. 
16. YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 12

Ville-Veikko Hirvelä

Matkani Euroopan Maan ystävien vuosikokoukseen

Puhelin soi kun kävelen Münchenin keskustaa päin. Numero on albanialainen ja mietin soittaako joku hostellista, jossa tulen yöpymään seuraavana yönä Tiranassa. Tallennan numeron ja soitan takaisin. Se on albanialainen bussikuski, jonka matkassa minun on määrä lähteä tunnin päästä kohti Euroopan kaakkoiskolkkaa. “Missä olet ja kuinka nopeasti pääset bussiasemalle?” mies kysyy englanniksi. Selitän, että 20 minuutin päästä olen paikalla ja hän pyytää kiirehtimään. Olin luullut, että bussi lähtee tuntia myöhemmin, mutta ilmeisesti lipussani oli väärä aika. Hyppään raitiovaunuun joka vie minut lähemmäksi asemaa ja  juoksen loppumatkan hiki hatussa. Asemalla odottaa minibussi ja joukko kärsimättömiä albanialaisia matkustajia. Kuski kättelee minua hymyillen ja lähdemme liikkeelle.

Olen matkalla maateitse Helsingistä Albaniaan, missä Euroopan Maan Ystävien (FoEE:n) vuosikokous järjestetään. Ensimmäisenä päivänä olen matkustanut Turun kautta Tukholmaan, seuraavana Tukholmasta Flensburgiin Pohjois-Saksassa ja kolmantena päivänä olen Bayerin pääkaupungissa Münchenissä. Junamatkat ovat olleet miellyttäviä, hinnat siedettäviä ja hostellien sängyt antaneet tarpeeksi lepoa. Münchenistä eteenpäin matka muuttuu hieman kuoppaisemmaksi.

Huomaan istuuduttuani, että minibussin kuljettaja pyörittää sivubisneksenä maahantuontia ja viereeni on lastattu iso skootteri. Bussi lähtee matkaan illan hämärtyessä ja vietän yön nojautuneena skootteriin käyttäen kaulahuivia tyynynä. Torkahtelen välillä mutta kunnon unesta ei ole kyse. Otan kuitenkin matkan seikkailun kannalta ja nautin stereoista soivasta albanialaisesta kansanmusiikista ja albaniankielisestä puheensorinasta. Vieressäni istuu ystävällinen mies joka ei puhu sanaakaan englantia. Kuskin vieressä istuva nuori mies puhuu minulle saksaa, johon vastaan englanniksi.

Bussi pysähtelee välillä huoltoasemilla, joilla ostamme eväitä ja käymme vessassa. Unkarin arot vaihtuvat Serbian maaseutuun, missä ajamme pikkuteitä pitkin vehreiden kukkuloiden välissä. Kireä tilanne lähellä Kosovon rajaa näkyy kaduilla päivystävien sotilaiden myötä. Kosovoon tullessamme maisema vaihtuu avarammaksi ja kukkulat siirtyvät kauemmaksi horisonttiin. Pysähdymme huoltoasemalla ja matkakumppaninani ollut skootteri luovutetaan ostajalleen. Lopulta saavumme Albaniaan, missä maisema taas muuttuu. Bussin ympärillä on nyt jyrkkiä vihreitä kukkuloita, jotka laskeutuvat alas kohti Drin-jokea.

Bussi saapuu vihdoin Tiranaan ja olen väsymyksestä heikko, mutta onnellinen. Hyvästelen kuskia ja kiitän matkasta. Tunnen olevani hukassa ja kaupunki tuntuu kaoottiselta ympärilläni. Kävelen baariin ja tilaan juoman, jotta voisin pyytää tarjoilijalta apua uudessa ympäristössä navigointiin. Tarjoilija on auttavainen ja vain kymmenen minuutin kävelyn jälkeen löydän kadun, jossa hostellini sijaitsee. Tirana osoittautuu kävely-ystävälliseksi kaupungiksi ja paikallisten ystävällisyys yllättää. Kun näytän eksyneeltä mies ravintolan terassilla kysyy tarvitsenko apua ja näyttää minulle tien. Käyn illan päätteeksi katsomassa Tiranan keskusaukiota, joka on rakennettu kommunistisen monumentaaliseen tyyliin. Olo on helpottunut ja mietin, kuinka paljon olen saanut kokea ja nähdä matkan aikana.

Parasta matkustamisessa on ollut kiireettömyyden tunne ja ihmisten kohtaaminen. Junalla matkustamisessa on oma viehätyksensä ja maata pitkin pääsee kaupunkien keskustaan asti. Sen lisäksi matkalla pääsee ihailemaan maisemia, kylttejä eri kielillä jne. Maata pitkin matkustaminen vie kuitenkin suhteessa lentämiseen enemmän aikaa ja voimia joten pidempiin lepotaukoihin kannattaa varata aikaa, mikäli se ei ole mahdollista kulkuvälineissä.

Seuraavana päivänä lähden bussilla Divjakaan, jossa kokous pidetään. Divjaka on kansallispuisto Adrianmeren rannalla, jossa on laguuneja ja metsäalueita. Kokouksessa tutustun Maan ystävien eri maista tuleviin edustajiin ja opin paljon FoEE:n rakenteista ja toiminnasta. On vaikuttavaa, miten paljon verkoston jäsenet ovat saaneet kansainvälisesti aikaan vaikuttamistyöllään, esim. pölyttäjien hyväksi ja suuryritysten ympäristölle haitallisten käytäntöjen torjumiseksi. Silti moni kokouksen osallistujista peräänkuuluttaa johdonmukaisempaa, koordinoidumpaa ja strategisempaa lähestymistapaa työhön. Otan itse tehtäväkseni oppia niin paljon kuin mahdollista ja kysyn kaikki “tyhmimmätkin” kysymykset.

Kokouksen viimeisenä päivänä teemme vielä retken kansallispuistossa, jossa pääsemme tutustumaan pelikaaneihin ja kiipeämme ylös valtavaan lintutorniin. Albania on luontokohteena monipuolinen ja kaunis maa, johon kannattaa tutustua ajan kanssa. Jos matkustaisin sinne uudelleen yrittäisin päästä mahdollisimman pitkälle junalla ja välttäisin pitkät bussimatkat. Suosittelen kaikille matkaan lähtemistä maata pitkin, se ei todellakaan ole tylsää!

 

Gweal Monykuany